Ostakaa käsityönä paksusta nahasta Suomessa tehdyt. Ei tarvi joka vuosikymmenellä ravata kaupassa, sanovat usiat.
http://bootfactory.fi/
Minul ei ole tainnu koskaan olla ongelmia että olis olleet liian lyhytikäisiä.Tai miten sen nyt ottaa..
Jos 20v on liian vähän niin sitten
Mutta sitä piti sanomani että ehkä pienempien kenkäverstaiden jalkineet on niitä kestävimpiä.
Luultavasti oli jo euroaikaan kun tilasin 2 paria kenkiä jostain Länsi-Suomalaisesta verstaasta.
Siinä kolmenkympin pintaan kumpikin.Maiharit ja kevyet matalavartiset bootsit pyhäkengiksi.
Ne maiharit oli työkäytössä jatkuvasti ja vielä vapaa-ajallakin.Savessa ja kivikossa ja ajosaappaina myös ja pirun kevyet ja jalanmyötäiset vaikkei nyt mitkään laskuvarjojääkärin kengät ollukkaan..
Pari kertaa käytin suutari Raittisella korjauksessakin,saumoja ja kulumia paikkaillen.Pohjan kanssa ei ollu ikinä ongelmia vaikka kulutuspinta oli jo loppuunajettu kun hylkäsin ne lopulta.Nahka oli jo vaan niin ohueksi kulunut kyljistä eli oli pakko.
Nuo pyhäkengät,peruslänkkärit on vielä iskussa
Muistaako joku mikä oli sen vaelluskengän merkki,oliko Camelboots tjs..semmoset kesti minulla niin ettei niitä saanu rikki mitenkään.Ne vaan on aika painavat johtuen paksusta rasvanahasta ja tukevasta pohjasta.Niille tais käydä niin että jäi märkinä johonkin ulos syksyllä ja homehtui ja piti polttaa.Ehkä kyllästyinkin jo jos sen 20v taas tuli täyteen.
Nyt on vissiin kolmatta talvea luonnonkumipohjaiset,erittäin pitävät mokkanahkakengät,nilkkamallia.Töissäkin oli viimetalven jossa joutui kävelemään tosi paljon päivittäin koska en kulkenut autolla kohteisiin niinkuin muut(lumitöitä,kiinteistöhuoltoa) ja siihen ne ei kauheen hyvin sovi.Reilu 10 km alkaa olla mulla se maksimi niillä,jonka jälkeen haluaa jo huilata.Ei ihme koska monot on LIDListä niin ei voi odottaa kummoisempaa laatua.Kestävät varmaan mutta jäykät pohjasta.Jos on vähänkään taipumusta tai joskus ollut marssimurtumaa niin en suosittele jäykkiä huonosti taipuvia pohjia.
Nuo on kans semmoset,ettei ne osoita vielä mitään hajoamisen merkkejä enkä usko että niin käykään..nauhat kai ne ekana lahoaa.
Ihan vanhimmista kengistäni en nyt kehtaisi vielä kirjoittaa
Ne on Norjalaiset Vikingit jotka on siis lenkkarit ja sitkeitä kuin piru.Ja hyä pito peltikatolla joten olenkin nimennyt ne kattokengiksi.Kankaat alkaa jo olla aika haperoa mutta kasassa vielä pysyy.
Osti ne aikanaan työkengiksi golfkentälle ja silloinen pomo sanoi että ruoho on niin hapanta,että sinulla hajoaa nuo popot ennenkuin kausi on loppu.
No enpä sanois niinkään..siitä on nyt aikaa ehkä noin 17 vuotta..Jos Vikingiä vielä myytäisi Suomessa,ostaisin heti
Se vaan että noissa on jo runko niin letkua että esim lenkillä pitäessä jalat rasittuu paljon enemmän kuin jos olisi kunnolliset kengät.
Ja se on totta että köyhällä ei ole varaa halpaan.Siksi olen ennen ilman kuin ostan mistään marketista nimettömiä,kaukoidän kenkiä,ja alle 30 euron hintaan se on aina riskipeliä.Halvalla vaan ei voi saada hyvää aikaiseksi.
Minusta on tärkeää että ensinnäkin materiaalit on kunnollisia ja luonnonmateriaalia.
Keinoaineita en hyväksy juuri mihinkään muuhun kuin pohjaan korkeintaan.Ja onhan minulla toisaalta nahkapohjakenkiäkin ollut-ja on vieläkin.Ne vaan tietenkin pitää suutarilla puolipohjittaa jo uutena.Lukuunottamatta tanssilakeereja ;-)
