Tämä on tarina parista, jotka olivat olleet onnellisesti naimisissa jo vuosia. Kitkaa heidän avioliittoonsa toi vain miehen tapa, joka oli; pieraista äänekkäästi joka aamu, kun hän heräsi. Melu herätti vaimon ja haju laittoi hänen silmänsä vuotamaan ja suunsa haukkomaan ilmaa.
Jokainen aamu vaimo pyysi miestään lopettamaan tapansa, koska se oli hänestä sairasta. Mies kertoi, ettei hän ei voinut lopettaa sitä ja että se on täysin luonnollista. Vaimo pyysi miestään käymään lääkärissä, hän oli huolissaan, että jonain päivänä hän pieraisisi sisuskalunsa ulos. Vuodet vierivät ja mies jatkoi piereskelyään. Sitten eräänä joulupäivän aamuna, kun vaimo valmisti kalkkunaa Joulu illalliselle ja mies oli yläkerrassa täydessä unessa, hän otti kalkkunan sisuskalut, kaulan,mahan, maksan ja kaikki suolet, ja ilkeä ajatus valtasi hänet. Hän otti ne kulhoon ja meni yläkertaan, jossa hänen miehensä oli sikeässä unessa ja,varovasti nosti peiton pois ja veti kuminauhavyötärön ylös miehensä alushousuista ja tyhjensi kulhollisen kalkkunan sisuksia miehensä housuihin ..
Jonkin aikaa myöhemmin hän kuuli miehensä heräävän normaaliin tapaansa jota seurasi vertahyytävä kiljunta ja nopeaa töminää jaloista kun mies juosta törmäsi kylpyhuoneeseen.
Vaimo tuskin pystyi hillitsemään itseään, hän nauroi kippurassa lattialla vatsaansa pidellen, kyyneleet silmissään! Kun vuosien kidutuksen jälkeen hän oli saanut kostettua miehelleen aika pahasti.
Parikymmentä minuuttia myöhemmin, hänen miehensä tuli alakertaan,alushousunsa veressä ja kauhun sekaiset silmänsä ja liidunvalkoiset kasvonsa. Vaimo puri huultaan ettei nauraisi, kun hän kysyi häneltä, mikä oli hätänä.
Hän sanoi: "Kulta olit oikeassa."
"Kaikki nämä vuodet olet varoittanut minua enkä kuunnellut sinua".
"Mitä tarkoitat?" Kysyi hänen vaimonsa.
"No, aina kerroit minulle, että eräänä päivänä pieruni mukana tulisi muutakin kuin ilmaa, ja tänään se vihdoin tapahtui. Mutta Jumalan armosta, vähän vaseliinia ja kahta sormea apuna käyttäen... Luulen että sain suurimman osan takaisin sisääni!!"