Kiva tietää, se on niinku perikunnan peli, on mulla ja nuoree sisko sitten sen saa. Meillä on yli satavuotis ompelukone WaitHorse merkkinen jossa kaikki osat hienossa laatikossa, pähkinä puuta ja laatikon vetimet kuin leijonan kidat. Toimii ja sen saa vaimon nuorempi sisko sitten viedä, oikean arvon lisäksi on mukavaa kun se on vaimon isoisän ameriikasta tuoma. On sielä vuosilukukin mutta en muista kuin 18XX, nyt päällä kaikkea sälää ettei saa auki. Jurvasta kun akan otat niin yhdestä puusta tehty piian peili ja semmonen klaffipiironki josta löytyi salalokero. Yli sata v ovat, me saatiin jämistä valita kun kärkkööt sukulaiset ensin tyhjäsi mökin. Nyt mua harmittaa miksen ottanut vanhaa aladin valoa, ei muka ollu tilaa. No onhan tota vanhaa roinaa ja osa pitää olla piilossakin, kätkön tietää mun lisäksi koiro vanhus.
Tuo arvio puhelimesta oli mukava tieto, oli aikaa ettei puhelimia juuri ollut. Isästä tehtiin Finleissonin palopäälikkö ja meille tuli puhelin, iltasella kun soitti meni porttivahdille joka sitten yhdisti puhelun. No siittä, tulee vähän pitkiä muisteloita kun selkäkipuun piti ottaa morffiiniä.