Mulla on Honda CB350 vuodelta 73, tavallaan minulle aloituspyörä koska sitä ennen olin ajanut vain kevytmoottoripyörällä ja sekin jotain 25 vuotta aiemmin. Tämä on ollut minulla nyt jotain 4-5 vuotta josta aktiivisemmassa ajossa pari kesää.
Plussaa:
+ Niitä löytyy Suomestakin aika paljon kohtuuhinnalla, ei ainutlaatuinen mutta etpä "pilaa" mitään ainutkertaista
+ Kevyehkö (160-170kg), helppo käsitellä
+ Useimpia osia saa, tämä oli USA:n myydyin motskari 70-luvun alussa joinakin vuosina, tukea ja päivityspalikkaa löytyy, kuten myös paljon tietoa ja "tietoa" netissä.
+ Helppo ajaa, suorituskyky kohtuullinen, 36 heppaa
+ Yksinkertaisehko tekniikka, bensa ja öljy ainoat nesteet kyydissä
+ 2 pyttyä, 4 tahtia, eli tuntuu, näyttää ja kuulostaa ihan moottoripyörältä
(Vaikka kyllä mulle piisaisi yksikin pytty, ei siinä mitään)
+ Luotettava, edulliset käyttökulut, arvo säilyy kohtuuhyvin
Miinusta
- Hieman ahdas ajoasento jos olet pitkäkoipinen tai muuten vaan isokokoinen
- Ajomukavuus veteraaniluokkaa eli olet "esillä", tuuli paiskoo jne. Itse en tykkää yli 90km/h nopeuksista, pyörä kyllä kulkisi.
- Jos jotain menee rikki moottorista, voi tulla kallista (paljon liikkuvia osia), ei kuitenkaan kalliimpaa kuin muilla vastaavilla
- Laturin teho ei huimaa mutta kunnossa ollessaan riittää (itse en juuri käytä sähköstarttia)
- Ihan kaikkia osia ei saa esim kaasuttimiin.
Tässäpä näitä kokemuksiani. Mutta onpa muuan tuttu aloittanut jollain möhkömallin harrikallakin, olikohan kaverilla edes mopoa juniorina ja hyvin pärjää.
EDIT: Ainiin, jos haluat päästä ajamaan niin osta käyntikuntoinen, ajokuntoinen, kilvissä oleva pyörä, tekniseltä kunnoltaan paras mihin rahat riittää. Ja jätä muutama satanen silti jemmaan jos ja kun jotain tulee heti alkuun. Ehjä ja hyvä pyörä on lähes aina halvempi kuin halpa raato plus korjauskulut. Sitten jos siltä tuntuu niin voi ajopyörän rinnalle hankkia projektin johon voi purkaa näpräämisen tarvetta. Ajopyörää ei kannata näprätä jos se ei sitä tarvitse
