Taitaa Markun eppäilys korvien kantajasta paikkansa pittää... samansuuntanen eppäily esitettiin valokuvapalstallakkii, mihin saman hiirenkorvavitsin olin nokkeluuttain laittanu. Meillä piettiin kaikkia noin pitkähäntäsiä hiirinä tähän asti, vaan eilen sen mainitsemani eppäilyn johosta alettiin tutkia asiaa. Ja tultiin sammaan tulokseen; myyrä on. Korvat on hiirellä isommat, ja valkonen maha. Hännästä vaan on tekstiä ollu, että hiirellä vartalon mittanen, myyrällä korkeintaan puolet muun ropan pittuuvesta. Tää johti meitä harhaan, ko tuolla näyttäs olevan siltä väliltä.
Noilta samoilta mie sen syksyllä sain sen kuumeen, mikä pittää vieläkin niin heikossa hapessa, ettei oikein mittään kotitaloustöitä jaksa tehä, niiko imurointii tai sellasta. Harrastuksiin sentään jotenkin pystyy, niiko noitten elikoitten kuvvaamisseen...
Otan kuitenkii täyven poliittisen vastuun väärän tiedon levittämisestä; ei oo oikeesti hiirenkorvia nähty Anttolassa, myyränkorvia olivat.
Aika lailla on meilläkii kannettu kaupasta rasvapötkälettä ja muuta lintujen sapuskaa talven mittaan. Ja näköjään myyrienkii sapuskaa. Orava käyp meilläkii aamuvoimistelunsa tekemässä, ko joutuu taiteilemmaa päästäkseen lintulaudan herkkuihin käsiks. Mukava niitä on seurailla, ja kuvailla. Sellane pikku-ukko, millä on kolme numeroo liian iso palttoo päällä (varpuspöllö siis), on ja nähty pihapiirissä pari kertaa, vaan ei oo sattunu kameran etteen. Se sais käyvä vaikka tuota myyräkantaa vähän rokottamassa, mutta mielellää vois jättää tiijaiset rauhaan. Nimestään huolimatta kirjatiijon mukkaan syöp mieluummin just myyriä.
jaakkovaakko
