Aihe: Aloittelijamainen kysymys vanteista

[Kari Sillanpää]

Niin... Voi kuulostaa hölmöltä, mutta kysynpä kuitenkin.

Mulla on muutama irtovanne, siis pelkkä kehä, joissa on jotain pikku pykälää rengasraudoista ym ja ruostetäplää. Kävisivät oivasti kierrätys-cafe-raaseriini, meinasin jauhemaalauttaa sen vanteet kuitenkin. Museo/entisöintihommiin noista ei ole ilman aika suurta työtä.

Niin, se kysymys. Kuinka tarkkaan tuollaisen irtovanteen tarttisi olla "pyöreä"? Tai sama asia toiselta kantilta, kuinka paljon rihdatessa voi korjata mahdollista soikeutta? Mitään vekkejä tai muuta "äkkinäistä" mutkaa näissä ei ole, silmämääräisesti näyttäisivät olevan OK, eikä myöskään kieroutta ole juuri havaittavissa (ei keiku pöydällä kyljellään ollessaan).

Koottu rillahan olisi helppo tsekata, akseli vaan paikalleen ja haarukassa tai pukilla pyörittää ja katsoo vippaako. Tässä nyt ainoa konsti mikä on mieleen tullut on se että piirtää isolla harpilla vanteen kokoisen ympyrän ja vertaa siihen, mutta olisiko jotain "fiksumpaa" konstia?

Kyseiset vanteet ovat DID 18" x 1.60, 36 pinnaiset, eli japanialaiset mutta rohkenin tänne postata, kai tää koskee kaikkia vanteita valmistusmaasta riippumatta.

[markkukovasin]

Moi!

Kyllä asiansa osaava rihtaaja noista tekee-mutta jos
vanteissa on pahoja vekkejä ja koloja,niin ei niistä
hyviä tule.

Kolhuton vanne saa olla liki kahdeksikko ja se oikeaa nätisti
rihtaajan herkissä näpeissä...

Porvoossa Priesterin Turkka noita pinnailee-ja siellä
onnistuu,jos onnistuakseen on.Hällä on myös montaa
sorttia pinnoja.

t. Markku

[Kari Sillanpää]

OK, kiitokset. Ei noissa tosiaan ole kuin pientä pintanaarmua ja rengasraudan lipsumisen jälkiä tms joista sitten lievä pintaruoste on lähtenyt liikkeelle. Yhdessä kehässä hieman pullottaa se kyljen "palko" yhdestä kohtaa, liekö sisällä pesivä ruoste pullistanut, sen taidan hylätä suosilla mutta noista parista-kolmesta paremmasta varmaankin sitten löytyy kelvolliset.

Uudet pinnat laittanen kierrätysteemasta huolimatta Pitääpäs mittailla noita irrallisia alkuperäisiä ja hieman kartoitella tässä kun kerkiää.

[Kari Sillanpää]

Juu, en ole pitkään aikaan mitään suutuspäissäni tai muutenkaan (tahallani) särkenyt. Nyttemmin osaa jo perääntyä kun alkaa keittää, ja toisaalta esim toi rihtaus on jokseenkin järkeenkäypä homma, eli jos ei onnistu, niin syyhän on siinä ettei vaan osaa. Ja sitten ei auta kuin opetella, ja tällä iällä (40+) jos oppii jotain uutta niin se on aina riemun paikka Pinna mulla palaa lähinnä sellaisten vempainten kanssa missä on softaa mukana sekoittamassa tai jotka on elektronis-mekaanisesti vaan kertakaikkisen huonosti rakennettu.

Tää nyt on muutenkin sellainen terapiapuuhasteluprojekti vailla aikataulutavoitteita eikä siinä ole montaa penniä kiinni. Pääosa osista on entisöintiin epäkelvoista "toiseksi parhaista" paloista kerätty. Justiinsa esim rakentelin sähköjärjestelmää kenkälaatikollisesta vanhoja johtosarjan osia Tulee evukas ja silti oikeanväriset johdot, voi modata päitä ym surutta eikä tarvitse kytkykaaviota piirtää uusiksi Eikä tuo lähes itteni ikäinen johtomateriaali häpeä uudelle ollenkaan, tönkömpää kamaa ne pari uutta johtoa ovat kuin vanhat.

Joten eiköhän ne vanteet tuossa ensi talven aikana saa rihdatuksi, tai ainakin pinnat paikalleen. Ja jos alkaa ahistaa, niin voi tehdä kuin sekin ukko joka purki järjestelmäkameran "huoltoa varten" atomeiksi ja aikansa pulattuaan kantoi osat kassissa kamerakorjaamoon ja totesi että "meinasin itte tehdä mutta sitten aattelin etten viitti viedä ammattilaiselta leipää suusta"