Moi!
Eipä suinkaan-tuo vormu-johon on housutkin-oli
isälläni vuoden -42 kesän jälkeen aina sodan loppumiseen.
Tuota edeltävä vormu ammuttiin puhki loppukesällä -42. Meni siinä mieskin puhki.
Tuo onkin historiallinen kostyymi-juuri tuo puku päällään
isäni joutui päämajan käskystä Viipurin Pellervonkadun viinakaupan viinojen tuhoamisen
hoitamaan ennen Viipurin sortumista kesäkuussa 1944. Oli nääs pelko,että viinat ryöstetään
ja sotajoukot menevät känniin ihan väärällä hetkellä-venäläinen oli jo ihan kaupungin
porttien äärellä.
Viinaa lyötiin katuun rikki useamman tuhatta pulloa-ja siitä sitten katuojasta janoiset sotilaat ryyppäsivät
minkä ehtivät ja saivat. Känniinhän ne siitä sitten menivätkin. Saappaan varsiin ja missä nyt vain viina pysyikin yrittivät sitä
valuvaa viinaa koukkia. Oli siinä muutama laukuskin ammuttu.
Asiasta on romantisoitu kohtaus eräässä tv-filmatisoinnissakin. Hietamiehen kirjan pohjilta.
Ei siellä ammuttu kuin parabellumilla-ei kp:llä,kuten filmissä. Se Bellumi oli kourassa,joa pilkisti juuri tuon vormun hihasta...
Meinasivat nääs sotilaat voimalla ne viinat ryövätä tuolta tuhoamisporukalta.
Koko tapausta isäni "sodan masenatavimmaksi sotatoimeksi,missä joutui mukana olemaan" . Oli kyllä
illalla ihmetellyt,kun saappaanvarrestaan oli litteän viskipullon löytänyt.
Joten ihan perintövormu on-ja merkit evakoin ihan omin käsin
pikkuheppuna ja tietenkin hukkasin...
t. Markku
