Aihe: valon suuntauksesta

[tuomo jylha]

Mitähän mahtaa olla mp:ssä tuo ajovalon suuntaus, eli mitähän sen pitäis laskea/metri? Piti käyttää umpio irti, ja nyt se taitaa näyttää liian alas.

[Jaakko Latvanen]

Tuossa teksti trafin sivulta:  "Lähivalaisimen pystysuuntaisen kaltevuuden tulee säilyä välillä -0,5 – 2,5 °."

Eikun ettimään geometrian kirjaa...  Tarkottasko tuo asteluku eri kuormaustilanteissa?  Jos on löysäjoustonen enska, ja joutuu joskus emäntää kyyvittämään, saattaa raja-arvot paukkua, joko toisessa päässä tai molemmissa?

jaakkovaakko

[tuomo jylha]

Tuossa teksti trafin sivulta:  "Lähivalaisimen pystysuuntaisen kaltevuuden tulee säilyä välillä -0,5 – 2,5 °."

Eikun ettimään geometrian kirjaa...  Tarkottasko tuo asteluku eri kuormaustilanteissa?  Jos on löysäjoustonen enska, ja joutuu joskus emäntää kyyvittämään, saattaa raja-arvot paukkua, joko toisessa päässä tai molemmissa?

jaakkovaakko

Tarakka harakka saa jäädä mielummin pihaan, eikä oo löysäjoustoinen enska.
 On niin valoisaa että ei saa oikein kohistettua pelkällä silmänäppituntumalla. Huomasin asian tänään kun ajoin kaupan seinän ikkunaa vasten, kun aikaisemmin näytti vähän kirkkaammalta se takaisin heijastava vastavalo siinä samassa paikassa. Ei kai se pahasti mene vituralleen jos säätää tuolla auton valojen korkeuden tarkastus lootalla? Tuossa lootassa ei ole muistaakseni asteita, vaan pelkkä skaalahaarukka mihin pitää osua (auton valot). Laittaa sinne alakanttiin, kun pyörän lamppu on vähän korkeammalla kuin autojen valot? KÖ?

[Juhani Halmeenmäki]

Inhottavan ironisesti totean, että vasta kun oma näkeminen on suuntauksesta kiinni, niin kannattaa varmistaa, että valolla myös näkee.
Niin usein näkee noita juntteja, jotka ajaa herratiesmitkä-valot päällä, tajuamatta, että esim kaukovalo kapeine kiiloineen näkyy lähivaloa huonommin.

[Jaakko Latvanen]

Poikkeen omista tavoistani poiketen jo sivuhaaralle, vaikka ei Tuomo oo oikein kunnon vastausta vielä saanutkaan kysymykseensä.

Yleisesti noitten moottoripyörien valot on luvattoman huonoja.  Miulla on ollu kaks nykyajan moottoripyörää - tai no, mikä on nykyaika - eli 2004 mallin Yamaha TDM 900 ja tuo nytkin tuolla tallissa majaileva Kawasaki KLX250S leikkienduro vuodelta 2009.  Kummassakkii sellaset valot - siis alkuperäset - että kukkaan ei ostas autoa missä ois niin huonot valot.  No tietty, ei niitä valoja oo ko yks moottoripyörässä, mutta ko luulen, että missä vaan autossa on yhellä lyhyllä paremmat valot.

Sehän on aika harvon ongelma meillä; yleensä moottoripyörällä ei kovin paljon pimmeessä ajella Suomessa.  Siks vaan ihmettelen, että luulis eteläisemmän Euroopan käyttäjille olevan merkitystä valoilla, ja siellä taitaa olla kuitenkin enemmän ostajia moottoripyörille?

Tuomon kysymykseen vielä arvelua - ei tietoa - ni luulen että se aleneman asteluku ei oo riippuvainen valon korkeudesta?  Ongelma on moottoripyörällä se, että lyhyt akseliväli tekkee valon suuntauksen aika araksi kuormitukselle.  Esmeeks tuossa miun leikkiendurossa jo se, missä kohassa penkkiä istuu kuski, vaikuttaa aika lailla pyörän kulkuasentoon.  Sillä ei vaan sen kohalla oo justkaan merkitystä, ko ei se valo näytä mittään eikä häikäse kettään...

jv

[Juhani Halmeenmäki]

No itse suunnannut kun tulee sopivan hämärää niin että näkee. Ja Led polttimo jotta olisi valoakin.

[Frank Nylund]

Moi,


Tuossa joku Boschin vanha ohje: Pyörä 5 metriä seinästä, seinään merkitään ruksi joka on samalla korkeudella kun moottoripyörän lampun keskipiste kun kuski istuu kyydissä. Pitkillä valoilla valon pitää osua ruksiin. Lyhyillä valoilla, valokeilan yläreuna noin 5cm ruksin keskipisteen alapuolelle, kts. kuva.


//Frank

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Kari Tirkkonen]

ammattikoulu matematiikan mukaan 0,6 astetta olisi tuo vissiin

[Jaakko Latvanen]

Nonnii.  Pulevarttia kuunnellessa yritin palautella rikonometriaa mieleen.

Vastasen kateetin suhde viereiseen on tangentti kulmasta (siis Pythagoraan yksinkertaistetun kaavan, mikä koskee vain suorakulmaista kolmiota, mukaan); nyt siis ei ole kyse kadetin suhteesta vääpelin eikä kenenkään muunkaan rouvaan.  Eli jos se seinä on metrin päässä, viereinen on 100 cm, vastanen on x.

 x/100 on tangentti kulmasta, ja trafin mukaan kulma oltava välillä 0,5 - 2,5 astetta; edelleen x on silloin tuo tangenttiluku kertaa 100.  Muistetaan että suoraan kaavasta kulma tulee radiaaneina tai on syötettävä radiaaneina.

Mutta kun on funktiolaskin (tietokoneesta kaivettuna), ei tarvi muistella radiaaneja, kun voi suoraan käyttää asteita; kone hoitaa muutokset.  Tulokseksi tulee, että 0,5 asteen vajoamalla metrin päässä on oltava 0,9 senttiä alempana kuin lähtiessä, ja 2,5 asteella vastaavasti 4,4 senttiä alempana.  Kun pyöristetään lähtöarvojen ja mittaustarkkuuden puitteissa luvut sopiviksi, on metrin päässä oltava minimissään (siis rouva kyydissä) 1 sentti alempana ja viiden metrin päässä 5 senttiä alempana (niinkuin Bosch jo muinaisina aikoina opasti!), ja maksimissaan (kuski istuu bensatankilla eikä kyytiläisestä ole hajuakaan) metrin päässä on valo pudonnut 5 senttiä ja viiden metrin päässä 25 senttiä.  Jos molemmat raja-arvot paukkuvat, on vaihdettava takajouset, koko moottoripyörä tai rouva.  Kustannusvaikutus kasvaa vaihtoehdosta toiseen mentäessä...

Jos ajatellaan, että valolamppu on metrin korkeudella maasta, noilla luvuilla on kaikki valo maassa lyhimmillään 20 metrin päässä ja pisimmillään 100 metrin päässä.  Minulla oli museokilpinen 350 Jawa, alkuperäisillä 6 voltin sähköillä, mitkä kulkivat lampulle alkuperäisen mallin mukaan katkaisimen läpi, ja edelleen takaisin voidellun ohjauslaakerin kautta.  Niillä valoilla ei pystynyt tuota kantamaa mittaamaan; valo lähti kyllä ponnekkaan oloisesti lampulta, mutta sitten siinä tapahtui joku ilmiö, ehkä liittyy Einsteinin valon kaartamisen teoriaan, eikä se valo koskaan maantietä kohdannut.  Vaikka moitiskelin noita nykypyörienkin valoja, ne sentään pimeässä jotenkin jaksavat maantiehen asti, mutta valaistu alue ei ole niissäkään varsin laaja.

Tällaista valopää-toimintaa tälle aamulle; joku myöhemmin koulunsa käynyt tai paremmin muistava voisi tarkistaa luvut varmuuden vuoksi...

Jaakko

Edit.  Tässä puhutaan siis koko ajan ns. puolivaloilla ajamisesta, eikä mistään riekkumisesta.

[tuomo jylha]

Eiköhän julisteta viralliseen lukemaan, ilman trigonometriaa. Sovitaanko niin että laskua 1cm/metri, ja se saa olla siinä. Pätee salaojiin ja mp:n valoihin. Helppo muistaa, ja säädetään sitten kun keritään.
 Tässä oo muutenkaan tullut ajeltua enää pimeässä kohta pariin kymmeneen vuoteen.

[Jouko Kuisma]

Asia lienee jo selitetty ja laskettu, mutta liitän mukaan vielä valojen selityslehtisen kopion. On jostain 60-luvulta.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Rauno Härkönen]

Entäs jos ajaa auton jossa on valot suunnattu oikein seinää kohti valot päällä... 

Siihen auton rinnalle MP/mopo ajaja kyydissä ja veivaa ajovalon auton valojen kanssa samalle korkeudelle..? 

-Ei tarvitse matematiikkaa, vaan maalaisjärkeä...? 

[Petri Behm]

Entäs jos ajaa auton jossa on valot suunnattu oikein seinää kohti valot päällä... 

Siihen auton rinnalle MP/mopo ajaja kyydissä ja veivaa ajovalon auton valojen kanssa samalle korkeudelle..? 

-Ei tarvitse matematiikkaa, vaan maalaisjärkeä...? 

Kyllä, jos valot on samalla korkeudella.