Terveppä terve!
Olen kirjoittelemassa Mobilian tulevaan näyttelyyn tekstejä ja nyt on työn alla teksti vanhojen autojen ja prätkien kanssa harrastamisesta 1970-luvulla. Minulla kun ei ole siitä hommasta kokemusta, niin mielelläni kuulisin hiukan ihmisten muisteloita ja kokemuksia niistä ajoista. Saisi vähän tuntumaa aiheeseen niin ei aivan läpiä päähänsä puhuisi.
Toki myöhemmänkin ajan harrastajien muistelut otan kiitollisuudella vastaan. Lähinnä se kiinnostaa, miten hommat sujui ennen helpottavaa tietotekniikkaa.
Sen mitä olen itse järkeillyt, niin varmasti varaosien hankkimisessa on ollut hankaluutensa ja toisaalta niksinsä. Nykyäänhän sen IC:n kaasarin räjäytyskuvan tai uuden kiertokangen saa aikalailla vaivatta kun vaan muutaman minuutin googlen kanssa puuhastelee. Millaisia vaikeuksia mahtoi olla, ja mitkä rojektit on olleet niitä erityisen vaikeita?
Toinen on tuo sosiaalinen puoli. Voisi kuvitella, että harrasteporukan löytyminen on ollut tärkeää, mutta myös hankalaa etenkin syrjäkylillä. Mistä ne kaverit löytyi vai auttoiko naapurin vanha äijä?
