Tämä kertomus on jatko-osa topiikissa "Vipukirves" olevaan kertomukseen.
Olin kaikessa rauhassa takapihalla siestaa viettämässä, kun puuvajan takaa kuului kauheaa ryminää. Ryntäsin heti kohta katsomaan. Rumaa oli jälki, kuten liitteenä olevan kuvasarjan ensimmäisestä kuvasta näkyy.
Epäilin heti erästä tiettyä veljessarjaa. Nämä dalttonit viettivät lapsuutensa näillä nurkilla, heidän syntymäkotinsa lie sijainnut naapurin puuvajan paikkeilla. Meidän kiinteistön toinen asuja onnistui viime kesänä kuvaamaan veljessarjan aivan tuossa tapahtumapaikalla; olivat vissiin etukäteen tutkimassa ja suunnittelemassa rötöksiään. Todisteena kuva 2.
Tarkemmat tutkimukset kuitenkin osoittivat, että huolimatta korkeasta teknisestä koulutuksestaan kuvan kolme henkilö oli onnistunut sössimään perustavaa laatua olevat suunnitelmat. Eli - taas kerran - syyttävä sormi oli laitettava koukkuun! Hölmöilijän kunniaksi on luettava, että - pakon edessä - tunnusti syyllisyytensä, eikä enää yrittänyt langettaa vastuuta viattomille luontokappaleille. Ja, päivän mökötettyään, korjasi kommelluksensa. Kuvassa kolme ollaan siis jo uuden ja entistä ehomman rakennelman vierellä - omistajan ylpein elkein, vaikka se toinen asuja olikin mukana korjausprojektissa.
Kuvassa neljä on kaupungin jätteenkäsittelylaitokselle lähdössä mullan raaka-ainetta - oma käsittelylaitos on pahasti vaiheessa. Sellaisen suunnitteluun otan mielelläni vastaan vinkkejä!
Kuvasta viisi olen sitä mieltä, että se olisi varmasti voittanut "vuoden luontokuva" kilpailun, jos olisi mukaan ehtinyt. Mistäs ne nyt olivatkaan ne maankuulut tavarat, Billnäsistä ja Forssasta vai?
Ja tästä linkistä löytynee mainitut kuvatukset:
https://drive.google.com/folderview?id=0B0J8AG9J9zofaXFzRnpxSHVXa28&usp=sharingjaakkovaakko
