Tervehdys!
Pistän tähän muutaman perusasian kaikessa kiireessä.
Tähän vuoden aikaan kannattaa kokeilla n. klo 21:stä puoliin öihin.
Paras sää tuulastukselle on aivan tyyni, kuuton ja mielellään vielä sumuinen. Jos olet nyt käynyt täyden kuun aikaan, niin syy huonoon kalaonneen voi olla liiassa valoisuudessa, vaikka on pilvistäkin.
On syytä liikkua meluamatta ja tarpeettomasti vettä ja ruohoja liikuttamatta, sillä kalahan ei kovin sikeästi nuku.
Veden kirkkaus määrittelee osaksi sen miltä syvyydeltä katselee. Lahna nousee melko matalalle, jopa alle kolmeenkymmeneen senttiin ja parhaassa "unessa" ollessaan se on vähän kallellaan. En ole kuitenkaan tavannut aivan lappeellaan olevia lahnoja.
Ahven on yleensä aina liikkeessä. Vanha sanonta onkin, että "ahven on juoksuun lyötävä". Samoin särkikalat ja siika ovat useimmiten liikkeessä.
Hauki nousee vähitellen illan pimetessä lähemmäs rantaa. Jos olet veneellä liikkeellä ja sinulla on soutaja t. huopaaja, niin lähellä puolta yötä kannattaa mennä niin lähellä rantaa, kuin airon mitta antaa myöten ja sittenkin kannattaa katsella rantaviivaa kohti. Tyynellä säällä hauki käy tosiaan aivan rannassa.
Puolen yön tienoilla hauki kääntyy pää syvälle päin ja on paljon virkeämpi karkaamaan pienestäkin häiriöstä, eli lähtee kuin hauki rannasta.
Atraimen t. ahraimen piikit lasketaan hiljaa veteen ja asetetaan muutaman sentin päähän hauen niskasta poikkipäin ja sitten survaistaan ja painetaan saalis pohjaa vasten. Sitten odotetaan jonkin aikaa ennen kuin kevennetään. Jos saalis potkii se painetaan edelleen pohjaa vasten, kunnes se on rauhoittunut ja voidaan nostaa ylös.
Joskus hauki saattaa olla syvemmässäkin vedessä siten että sen niska on lähes vedenpinnan tasalla lumpeenlehtien seassa.
Siihen on lyötävä pinnasta ja saaliin pohjaan painaminen voi olla hankalaa.
Saaliiseen vaikuttaa veden kirkkaus, sää, kuun aika, kalastajan taidot ja kalojen mielialat joista emme oikein aina pääse selville.
Kalaonnea toivottaa Paavo.
