Kumiletkuista haavoittuvaisin on kuitenkin tosiaan se siellä tankin sisällä, pumppuyksikössä. Se kun lilluu bensassa, eli ulkopuolikin on koko ajan bensan ja samalla sen sisältämän etanolin kanssa tekemisissä. Mutta käytännössä täysin näkymättömissä oleva letku, eli kunto selviää vasta kun ongelmia joskus tulee. Siis ensimmäisenä tihrustettava letku, ja jollei sitä seuraa vaan vain muita, niin pistää päänsä pensaaseen.
Sitten kun mennään eteenpäin sitä bensalinjaa pitkin, eli tankin pohjalta kohti pakoputkea, niin välissä on monta jossia. Onko suodatinta, vai kaksikin, ja missä kohtaa? Luonnollisestikaan suodatin ei suojaa sen jälkeen olevista osista irtoavilta epäpuhtauksilta. Missä pumppu, ja onko niitä yksi vai kaksi? Etenkin se korkeapainepumppu on erittäin herkkä epäpuhtauksille. Eli suodatin tulisi olla heti ennen sitä suojaamassa. Lisäksi etanoli on kuivempaa kuin bensa, joten pumpun voitelu ei ole riittävää. Entäs suuttimet ja niiden tiivisteet, onko imusarja kevytmetallia? Pirusti josseja sekä mahdollisia ongelmakohtia.
Mikään ei myöskään takaa, että kaikki osat olisivat kestäviä, tai kestämättömiäkään. Paitsi tietty autoissa, jotka on oikeesti flexifueleita. Sekin, kestääkö ongelmien tuleminen kuukausia vai vuosia, on mahdoton ennustettava, koska eri materiaalit kestävät eri tavalla, eikä kukaan ole tutkinut kaikkia mahdollisia yhdistelmiä. Se mikä on varmaa, on että oikeitakin ongelmia on jo ollut. Kumiosat kuten letkut, tiivisteet ja kalvot hapertuvat tai niistä tulee purukumia. Metalleista lähtee pinnasta epäpuhtauksia. Suodattimissa liimaukset ei kestä. Paskamaisinta on se, että seuraava omistaja joutuisi maksamaan edellisen etanolikäyttäjän säästöistä syntyvän ison remonttilaskun. Se pommi kun saattaa muhia kauankin: jonkun ruiskusuodattimen tukkeutuminen ei tapahdu ihan hetkessä.
Missä kulkee kriittinen raja? Tuo 98E5-bensan 5% maksimi on valittu juurikin siksi, että sitä pidetään vielä kohtuullisen varmana ja ongelmattomana pitoisuutena. Toisaalta muualla jo käyttöön otettavaksi suunniteltu 20% oli niin paljon, että useat autovalmistajat kielsivät heti sen käytön niissäkin autoissa, joille 95E10 eli 10% sallittiin ongelmattomana. Ja etanoli on siis eri alkoholi kuin isopropanoli. Perinteinen jäänesto oli yleensä pääosin isopropanolia, nykyinen bensanjatke puolestaan etanolia.
Ja täsmätietoa tuosta 70-lukulaisten osien kolmen vuoden liotuksesta 95E10 bensassa. Kevytmetalliseoksesta irtoaa muhjua, osat käyttökelvottomia alle vuodessa. Herkäksi ennustettu messinki reagoimatonta, tosin kyse on seisovasta eikä virtaavasta bensasta. Rautaosista keltapassivointia irronnut, ja pinnassa näkyviä syöpymiä. Kaikki vanhat kumiosat käyttökelvottomia, osa aiemmin ja osa myöhemmin. sekä uudet että käytetyt. Korkki- ja paperitiivisteet ei eroa muuhun bensaan verrattuna.
Virallista eli VTT-tutkimus dokumentaatiota aiheesta:
http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2008/VTT-R-07049-08.pdf”3 Materiaalien ja biopolttonesteiden yhteensopivuus
3.1 Perusperiaatteet
Metallien yhteensopivuus hiilivetyseosten kanssa on ongelmatonta, paitsi yhdessä suhteessa. Jos seokseen sitoutuu/pääsee vettä seurauksena on metallin sähkökemiallinen korroosio. Etanolilla on kyky sitoa itseensä vettä ja tämän seurauksena metallien korroosio on otettava huomioon. Delphin lehdistötiedotteessa helmikuulta 2007 asia on ilmaistu näin: "People often say that the biggest problem with high ethanol contents is that it is very corrosive, but this isn't true," said Julie Galante-Fox, a biofuels specialist at Delphi's technical centre in Rochester, N.Y. (USA). "The biggest issue is that ethanol is hygroscopic. It absorbs water easily, which causes the fuel to dissolve corrosive salts from any available source it comes into contact with. It's not the ethanol that is corrosive, it's what it brings with it." (Delphi Corporation, Luxembourg, Press Release: February 15, 2007)
Etanolin ja veden yhteisvaikutus korostuu joidenkin metallien kohdalla. Kemiallisesti etanoli on happo. Metallit, joilla on taipumus muodostaa lievästi happamassa liuoksessa nopeasti liukenevia hydroksideja, ovat alttiita etanolin ja veden yhteisvaikutukselle. Muovien ja kumien kestävyyttä selvitettäessä peruskysymyksen muodostaa, miten paljon ja missä ajassa materiaaliin imeytyy polttoainetta. Tätä säätelee ns. kemiallisen potentiaalin (aktiivisuuden) ero liuoksessa olevan ja materiaalin sisään absorboituneen molekyylin välillä.
Muoviin/kumiin imeytynyt liuotin saa aikaan erilaisia vaikutuksia, kuten:
• Kemialliset reaktiot polymeerimatriisin kanssa (värjäytyminen, turpoaminen)
• Erilaisten stabilisaattoreiden ja lisäaineiden uuttautuminen pois (antioksidantit, lämpöstabilisaattorit, pehmittimet)
• Imeytyneen liuottimen vaikutukset polymeerin mekaanisiin ominaisuuksiin (pehmeneminen, delaminoituminen, haurastuminen) 3.5.1 Etanolipitoiset polttoaineet
Etanolin lisääminen aina 10 til-% asti ei aiheuta muutoksia materiaaleihin. Jotkut mittarivalmistajat takaavat nykyisten materiaalien kestävyyden aina 15 til-% etanolipitoisuuteen asti. Tätä asiaa ei kuitenkaan Biojakelu-hankkeen puitteissa testattu. Etanolin määrän lisääntyessä (korkeaseosetanolipolttonesteet, KSEP) astuvat seuraavat rajoitukset voimaan.
Metallit
Seuraavia metalleja ei tule käyttää suuren etanolipitoisuuden polttoaineissa jatkuvassa kosketuksessa polttoaineeseen.
• sinkityt osat
• pinnoittamaton, seostamaton alumiini
• messinki, mitä ei ole inhiboitu sinkinkatoa vastaan
HUOM1! Höyry/täyttöputkissa seostetun/pinnoitetun alumiinin ja messinkiosien käyttö on mahdollista, mutta on suositeltavampaa käyttää tällöinkin kestävämpiä materiaaleja, esim. ruostumatonta terästä (304-tyyppiä).
HUOM2! Alumiinin anodisointi (eloksointi) antaa suojaavan pintakerroksen. Anodisointikerros on kuitenkin eriste, joten sitä käytettäessä on maadoitusten toimivuuteen kiinnitettävä erityistä huomiota.
Muovit ja kumit (elastomeerit) Seuraavia muoveja/kumeja ei tule käyttää suuren etanolipitoisuuden polttoaineissa jatkuvassa kosketuksessa polttoaineeseen.
• ulkoisesti pehmitetty PVC (sähkökaapelit)
• polyeetteripohjainen polyuretaani
• polyamidi (nailon), ellei sitä ole luokiteltu polttoainekäyttöön
• musta tavallinen kumi
HUOM! Kestävienkin muovi- ja kumilaatujen kestävyydessä on eroja eri valmistajien tuotteiden kesken.
Mitä tulee RE85 eli kasifemman viinan käyttöön polttoaineena, niin se nyt vaan ei toimi ihan niin helposti kuin ruotsalaisessa kodin makasiiniohjelmassa. Muutoskititkään ei ole oikotie onneen, koska soppaa tulee jakaa melkein 1,5 kertainen määrä, plus sytkäennakon säädön muutos. Pelkkä suutinajan muutos ei riitä hyvään hyötysuhteeseen, jolloin oikea säästö jääkin mutuksi, kun litrahinta on alempi.
Ja ei varmasti EU yksinään pelasta maailmaa, eikä myöskään edes vielä USAn avulla. Mutta pirun paha on mennä vaatimaan muiltakaan yhtään mitään, jos samalla julistaa, että me ei tehdä yhtään mitään. Ja kyllä, jonkinasteinen alku on jo saatu Kiinan ja Intian suhteen. Kannattaa tutustua ilmastokokouksien sopimuksiin, niin saa tietoa aiheesta.
PS: Pitkä kirjoitus siksi, ettei nyt kukaan tieten tahtoen tai tiedon puutteesta hakkaisi päätään seinään. Se väärän laadun tankkaaminen ja väärien bensaletkujen asennus kun on ihan yleinen moka, josta syytetään valistuksen puutetta.
