Tuo kohtalaisen kova tuuli palauttaa aina mieleeni mp:n säilytyspaikan tärkeyden oman mielenterveyden kannalta. Varmaan moni muukin on viettänyt levottomia öitä kuunnellen tuulen pauhausta ulkona vuosien varrella. Itselle on jäänyt pieni pelko takaraivoon kun vuosia sitten olin hankkinut uudehkon zrx kawan ja säilyttelin sitä kerrostaloasunnon autopaikalla, taisi olla jotain lokakuu. Olin suojannut pyörän suojapeitteellä. Yöllä heräsin sitten myrskyn ääniin ja jotenkin tuli sellainen outo tunne että nyt ei ole kaikki ok. Kurkkasin ikkunasta ulos ja samalla valahti naama valkeaksi, siellähän se pyörä napotti niin nätisti kylellään.. voi luoja sitä v.tuksen ja sykkeen määrää kun vedät vaatteita päälle ja lähdet nostamaan pyörää myrskyyn ja sateeseen. Siinä sitten yrität samalla katsoa mitä tuhoja on tapahtunut. Sivuposki, takakate,vilkut... Voi perhana! Siinä vaiheessa päätin että minun pyöriini ei enää ainakaan ulkona ollessa tule suojapeitteitä. Tottahan minulla oli kasko ja pyörä korjattiin mutta silti tapahtunut jätti minulle sellaset kylmänväreet että joka kerta kun myrsky tulee ajattelen ensimmäisenä että missäs ne harrastepelit olivatkaan.. Juuri tuossa äsken kävin sitten siirtämässä vanhan gsx:n pressutallista hevostalliin nauttimaan kahden hevosvoiman seurasta ja samalla oma päivä voi jatkua muita asioita ajatellessa. Onneksi tarina kuitenkin kertoo vain luonnon pienistä koettelemuksista ja moni "normaali" ei ehkä niin vihkiintynyt ajattelee että mikä noista metallikasoista niin tärkeitä tekee mutta se kun nyt on vaan elämäntapa niiden rassaaminen ja ajaminen, fiilistely. Itse olen onneksi säästynyt ilkivallalta, monella varmasti samanlaisia tarinan tunteita herättäviä kokemuksia siitä kun jotakin ohikulkijaa ahdistaa toisen harrastaminen.. Kiitos ja näkemiin