On se hurja mies tuo Markku; että kaheksan kertaa, ja samana yönä!?
Muistu mieleen, että isäntä ja emäntä oli maatalousnäyttelyssä, sillon ko ne vielä oli sallittuja. Kantakirjasonni oli näytteillä, omistajansa ylpeänä vierellä. No se emäntä omistajalta kyselemmään, että montako kertaa se jaksaa tuo palkittu sonni sitä työtään tehdä? Omistaja että kuuskin kertaa mennee ihan yhtä soittoa! Emäntä pukkaa miestään kylkeen, ja sannoo, että kuulitko, kuuskin kertaa. No isäntä sonnin haltijalta kysymään, että sitäkö sammaa lehmää? Tämä siihen, että ei veikkonen, joka kerta eri kanttura alla! Isäntä vuorostaan pukkaa rouvaansa kylkeen, että kuulitko...
Mutta teoretisoijaas tuota jään laulua. Oiskos kyse just siitä, että tarvitaan korkeapaine kevväällä, eli päivällä paistaa, yöllä runsaasti pakkasta. Ilman lämpötila vaihtelee päivän ja yön välillä helposti parikymmentä astetta, niiko myös jään yläpinnan. Jään alapinta on vettä vasten, ja aika vakiossa lämpötilassa. Jäähän syntyy lämpölaajenemisesta johtuvia jännitteitä. Jää halkeilee, halkeama alkuun päästyään kulkee selän poikki ja synnyttää äänen. Raksahduksia, huminaa, ulinaa, mikä rannalla seisovan kuulijan korvissa kulkee selkien poikki sivuttain ja pitkittäin. Jää laulaa.
Siitä äänen kulkemisesta syntyy se aavemainen, taianomainen tunnelma. Sitä ei oikein millään äänitystekniikalla taho saaha talteen, on oltava läsnä!
Jos talvi on ollut sellainen, että jään päälle on noussut vettä, tai lumi on välillä sulanut, jäähän muodostuu kerroksia. Kerrokset irtoavat toisistaan, syntyy myös jään sisäisiä vaakasuoria railoja, noitten tavallisten näkyvien halkeemien lisäks. Iso jääkenttä kaiuttaa ääntä. Jos kerrokset ovat kaikki teräsjäätä, ja melko lujasti toisissaan kiinni, ilmiö on vahvimmillaan. Jos jää on kohvaa tai sohjoa, ei se soi, murtuu ääneti vain. Jos jään päällä on lunta, se eristää sekä lämpövaihteluja että ääntä, ei soi silloin. Jos jää on ohutta kun lumi häviää, ei ole soinnissa voimaa eikä kestoa, ilmiö häviää tunneissa.
Ainakin täällä välisuomen alueella ilmiö on tänä vuonna tosi vahva, kannattaa illan pimetessä ajella kuuntelemaan johonkin suuren selän rannalle, jos aurinkoiset päivät ja kylmät yöt jatkuvat. Eli jo tänä iltana.
Tuo teoria on jostain luettua ja itse mietittyä. Luetun kohdalla voi ymmärrys olla vajavainen ja muisti vielä muuttaa asioita, ja itse mietitystä ei ole mitään takuuta. Eli lukijan vastuulla, kuten aina. Menkää silti kuuntelemmaan, jos on mahollista, eli ootte oikeella puolella sisärajaa.
jaakkovaakko