VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Vanhat moottoripyörät => Aiheen aloitti: PenttiKoski - Syyskuu 12, 2014, 15:23:55 ip
-
En tiedä osuiko tämä oikeaan paikkaan, mutta tiedustelisin isäni puolesta, hänellä on nyt taas muutaman vuoden tauon jälkeen kesällä ostettuna otsikon Jawa, ja muutamia päiviä oston jälkeen pyörän käyntinonglemat alkoivat.. Ja loppua ei näy, aina välillä käy muutaman hetken ja välillä taas ei..
KAIKKI (PIENIKIN) APU OLISI ERITTÄIN TERVETULLUTTA, rupeaa vähitellen hiipimään toivottomuus :-[
Vian/vikojen? kuvaus olisi seuraavanlainen, pääpiirteittäin
Isäni osti siis tänä kesänä Jawa 350 Twin Sportin vuosimallia 1995 eli 638 taitaa olla moottorin tyyppi. Isälläni on myös
paljon tietoa vanhoista pyöristä ja tekemisestä niiden kanssa, mutta tämä uusin ostos alkoi kiukuttelemaan oikein kunnolla muutamia päiviä ostamisen jälkeen, ja vaikka pyörää on käynyt ihmettelemässä useita "vanhoja partoja" ja alan harrastajia, ei pyörä käy edelleenkään kunnolla.
Pyörä siis kävi&kukkui ostohetkellä loistavasti, ja lähti ensipolkaisulla käyntiin, sillä ajettiin muutamia kymmeniä kilometrejä ja tämän jälkeen ongelmat alkoivat, itsestään, ilman että sille tehtiin mitään.
Ajamisen aikana (ajoin sillä mm itse) pyörä käyttäytyi ihan normaalisti ja kulki mielestäni hyvin, 80-90km/h vauhtia tuli helposti, ja tämä jälkeen ongelmat yhtäkkiä alkoivat.
Ongelmat ovat siis seuraavanlaisia.
Pyörä ei siis käy kunnolla, käy hetken aikaa molemmilla ja sitten toinen pytty tippuu pois pelistä, käy vain toisella pytyllä tai ei lähde käymään ollenkaan. Useimmiten vaatii vielä starttipilottia että lähtee ollenkaan käymään. Edellisen omistajan mukaan vaatii aina ryyppyä kun starttaa, myös kuumana, ja näin lähtikin käymään jonkin aikaa.
Lisäksi oikeasta pakoputkesta lykkää öljyä raakana paljon, vasen pysyy kuivana, oikeasta vaimentimesta tuli valumalla öljyä kun keulaa nostettiin ylöspäin.
Pyörään on vaihdettu osaa aika isolla kädellä ja johtosarjoja yms on tarkisteltu.
-Puolia on vaihdettu useita kertoja (nyt on mitattu toimivaksi)
-Tulppia on myös vaihdettu muovikassillinen, tällä hetkellä kolmikärkitulpat (kaikkien tulppien kanssa on ongelmia, vapaana roikkuessaan antaa kipinän, mutta puristuksen alla kipinää ei aina tule, mikähän mahtaa aiheuttaa tätä?)
-Kärjet&konkat vaihdettuna (kaikki toimivat, mitattu on)
-Tulpanhatut ovat ilman vastusta
-Ilmanputsaria on koitettu sekä vapaavirtausmallia että originaalia, ei vaikutusta käyntiongelmaan.
-Kaasuttimen suuttimet ovat tällä hetkellä 92,65,40, myös 100,72,40 on kokeiltu ei vaikutusta mihinkään. Luistinneula keskimmäisessä lovessa. Seosruuvi 3/4-1 kierrosta auki.
-Kaasuttimen ja imukanavan välinen kumikaulus on vaihdettu uuteen, vanhassa oli pieniä halkemia, ei vaikutusta.
Sytytys on säädetty useasti (on siis alkuperäinen) ja on varmasti kohdallaan. Mäntä ykk, kärkiväli 0,3mm,
sytytys tapahtuu 2,5mm ennen ykk.
-Pyörän virtalukko on tarkistettu ja todettu ehjäksi
-Pyörässä on isäni mielestä paljon jännitehäviötä, eli 1-1,5v matkalla akusta puolalle, myös suora johto on vedetty akusta puolalle,
jännitehäviöt poistuivat, mutta käyntiin lähtöön ei tämäkään vaikuttanut.
-Laturin DT napa? (vihreä johto) pitäisi olla kuulemma sama jännite kun akussa, mutta jännite siellä vähintään 2-2,5v matalampi, alimmillaan mitattuna 9.8v, virta päällä.
-Myös sammutin on otettu pois käytöstä, mutta ei vaikutusta tälläkään
Kiinnostaisi myös miten saa tarkistettua polttoainepinnan oikean korkeuden kohokammiossa, tätä ei ole pystytty tarkistamaan.
ISOKIITOS etukäteen kaikille harrastajatovereille :)
-
Onko se öljy mitä sieltä putkesta paaljon tuli, 2T öljyä vai vaihteistoöljyä, vuotaako lohkojen tiiviste, lohko halki kampuran takaa, vuotava kampuran stefa, siinä joku vaihtoehto
-
On varmasti 2T öljyä, saippuaveden ja spraypullon kanssa kokeiltu moottorin keskisauma ja kaasuttajan ympäristö.
Kiitos vaan vastauksestasi :)
-
moro
onko se sylinteri joka on vaihteiston puolella joka kastelee tulpan,niin voi olla stefa vika
yksi juttu olis että kuivas sen kampikammion pyörittämällä reippaasti ilman tulppaa ja sitten vasta laittais kuivan tulpan
-
On juuri siis toisen puolen sylinteri joka ei suostu pysymään mukana menossa.
Kampikammiota on kuivateltu ja ja laitettu vasta tämän jälkeen kuivaa tulppaa kiinni, hetken se yleens jaksaa käydä kunnolla ja sitten on taas tulppa pimeä ja märkä..
Ulkoilmassa näyttäisi antavan hyvän kipinän mutta paineessa kipinä tuntuu katovan.. :embarassed:
Laturinpuolelle on myös vaihdettu uusi stefa
-
ei varmaan auta kun vaihtaa se stefa,että varmistaa ettei sieltä vuoda öljyä
-
Oliko puristuspaineet katsottu? Tessussa oli vastaavaa ongelmaa, tosin yksipyttyinenhän se on. Kulki uudella tulpalla hetken tosi ärhäkkäästi kuin olisi ehjä kone, mutta sotki aina pian tulpan. Mäntä ja pyttyhän siitä oli aivan sohlona, sokka karannut ja mennyt pytyn ja männän välistä. Ja oli tehnyt sen suunnilleen ekan ajon aikana, ostaessa kyllä oli vielä ehjä. Tuo lohkon keskitiiviste taitaa olla lohkon sisäiseltä osalta mahdoton tarkistaa ellei konetta aukaise, jos siis sieltä on siis mahdollista vuotaa vaihteistoöljyä kampikammioon. Ei kyllä ole itsellä tuon koneen rakenteesta hajuakaan. Joskus ammoisena aikana tuollainen oire oli yhdessä moottorikelkassakin, josta oli mennyt kampikammioiden välinen stefa. Kiukutteli aikansa käynnistyen välillä yhdellä pytyllä, ja leikkasi sitten kokonaan kiinni se kone. Enpä tiedä siitäkään onko todennäköinen vika tuossa koneessa.
-
Puristuspaineet mitattuna, molemmissa pytyissa noin 8:n pintaan olivat. Nopeusmittarin sisäänmenosta lohkoon tippuu hiukan öljyä, mutta tämä ei kai oikein voi vaikuttaa käynnistyvyyteen?
-
Noniin, nyt on taas mittauksia tehtynä, ja niistä enemmän jotain tietävien mukaan kaikki arvot olisivat tässäkin ok.
Pyörä sen sijan ei edelleenkään käy yhtään sen paremmin :(
:
Tässä vielä siitä mitattuja arvoja:
Akun jännite mitattuna navoista välillä 12,7-12,9v
Tyhjäkäynnillä (reipas) mitattuna 13,8-14v
Akun +navasta puolaan 0,3-0,5ohm
Rungosta akun plusnapaan ääretön
Virta päällä kun heiluteltiin virtalukon johtosarjaa yms, mittari näytti 8-13ohm
Akussa myös pysyy virta, vajaan kk:n jälkeen jännite tuon 12,7-12,9v
Mikä ihme mahtaa tätä vekotinta oikein vaivata :embarassed:
-
Jawassa ei ole tuoreöljyvoitelua, yhdellä kaasuttimella (Jikov), sytytys kaksilla kärjillä, konkilla ja kahdella puolalla. Jawoissa yleensä (kuulemma ) aina toinen pytty (vasen taisi olla?) lämpenee enemmän.
Täytyy tuo polttoaine puoli testata kunhan pyörä taas seuraavan kerran on pois pukilta. Nyt siis "talviteloilla" ja laturinpuoli auki.
Terve
minulle tuo Jawa ei tyypiltään yhtään tuttu, ja siksi kysynkin että : onko kyseessä tuoreöljyvoitelu vai öljy/polttoaine seoksella käyvä peli? Onko yhdellä kaasuttimella ja minkä merkkinen/mallinen kaasutin? onko sytytys kaksilla kärjillä/jakajalla/hukkakipinällä/kahdella puolalla vai millainen se sytkän kokoonpano on? Jos koneen käynnistää polttoaine hana auki ja kun kone käynnistyy ja sulkee polttoainehanan ja käyttää koneen osakaasulla siihen asti kun polttoaine kohokammiossa loppuu, niin lämpeneekö molemmat sylinterit suunilleen samaan rytmiin ja lopuksi yhtä kuumiksi, ja kumpi tippuu ensin pois pelistä? tässä ihan pari kysymystä jotta voisi luoda kuvaa propleemasta...
-
Moro
Onko kokeiltu pienellä tulpan kärkivälillä, esim 0,4mm.
Jos sillä käy paremmin, on kipinä heikko.
-
Tulpan kärivälillä ei mitään apua käyntiongelmiin..
Onko teillä harrastajatovereilla tietoa mikä on kansien kiristysmomentti, ja koska suoritetaan jälkikiristys.
Kiitos Taas :)
-
Oletteko puhdistaneet pakoputket?
Jos samanlaiset sisuskalut kuin vanhemmissa voi "huilu" olla tukossa.
-
Putket putsattuna useampaan kertaankin, tosin käyntiongelma (pytty pimeänä) tuppaa aina uudelleen puskemaan putken täyteen
mustaa mönjää :(
Oletteko puhdistaneet pakoputket?
Jos samanlaiset sisuskalut kuin vanhemmissa voi "huilu" olla tukossa.
-
Kyllä toi musta kuulostaa ihan stefavialta, onko vaihteiston pualen stefa kunnossa. Varsinkin jos sen pualen tulppa pimenee. Pojan PV:stä roiskui öljyä pakoputkesta kun se stefa oli paskana.
-
Tehdäänpäs taas hiukan selontekoa mitä pyörälle on tässä välissä taas tehty, ja edelleenkään se ei suostu käymään niin kuin sen kuuluisi käydä :(
-Kampiakselin molemmat stefat vaihdettuna, eli laturin/laatikon puoli. Molemmissa kampikammioissa oli öljyä runsaasti, se puhallettiin paineilmalla pois, molemmat vauhtipyörät samalla putsattuna öljystä. Kun konetta alettiin niputtamaan, oli kampikammioon valunut taas öljyä, sitä kuivattiin jälleen ja tämän jälkeen kone niputettiin.
-Männänrenkaat, kannentiivisteet, lohkon ja sylinterien väliset tiivisteet vaihdettuna, kaasuttajan ja kurkun väliset kaikki tiivisteet myös vaihdettuna
-Kaasari purettuna pariinkin kertaan, puhallettu paineella kaikki mahdolliset reiät ja suuttimet auki
-Oikeaan pyttyyn on erään harrastelijan toimesta rakennettuna tyristorisytytys (jotta oikean kipinä vahvistuisi), mutta tälläkään ei ollut vaikutusta käyntiin..
-Jos tekee niin että oikea tulppa roikkuu johdon päässä, kipinä tulee tulppaan, mutta tulpan ollessa paikoillaan pyörä ei käy hyvin.
"Hauskana" yksityiskohtana voisi vielä mainita sen, että kesällä pyörä kävi oikealla ja vasemmalla ei, ja jossain vaiheessa syksyä vika muutti oikealle ja nyt vasen on käynyt jo pitkän aikaa normaalisti.
-Jos pyörä sattuu hetkellisesti käymään molemmilla pytyillä, ja ottaa vasemman puolen tulpanjohdon irti, niin pyörä ei jaksa käydä pelkästään oikealla pytyllä, vaan sammuu (kovalla tyhjäkäynnillä jaksaa käydä juuri ja juuri)
Jos tekee saman toisinpäin, niin että ottaa oikean puolen tulpanjohdon irti, pyörä käy "normaalisti" vasemmalla pytyllä.
-
Tyhmähkö arvelu, mutta onhan siinä 350:n männät? Ja oikean puolen mäntä oikean puolen sylinterissä, ja päinvastoin?
Jv
-
Moro Pentti
Lukenut tätä sun taisteluas ja pohtinut mitä mulle
tuleman pitää kun rassailen 500cc twiniä kasaan.
DKW SB 500 syöttää yhdelllä kaasarilla myös molempia pyttyjä
kuten 350cc Jawassakin.
Tuli mieleen, että kun ei käy samalla tavalla
yksipyttyisesti, niin onkohan polttoaineen virtaus
samanlainen kumpaankin pyttyyn?
Sitä vaan, että onko kaasari/kurkku/imusarja
varmasti symmentrinen? Seosvirtaushan
vaihtaa sysäyksittäin puolta kunkin pytyn imutahdin
mukaan. En tiedä pystyykö sitä mitenkään testaamaan,
mutta virtauksen vaihto kanavasta toiseen on
eräänlainen OR-fluidistori ja niissähän virtaus vaihdettiin
kanavasta toiseen poikittaisella impulssisysäyksellä.
Eihän Jawan kaasarissa moista poikittais sysäystä
ole olemassakaan, mutta se kertoo jotakin virtauksen
vaihtumisen vaikeudesta kanavasta toiseen.
Onko imupuolessa jotain sellaista joka tekisi virtauksesta
toispuoleisen?
Mietiskelee
Kallu
Den Glada Gamla MoppeGubbe
ps. koska käyrät ja vaimentimet ovat viimeksi
"nokitettu" ? Samoin pakoaukot...
Myös pakopuoli kuuluu samaan virtaustiehen
ja senkin "vastus" kuuluu olla symmetrinen...
-
Tyhmähkö arvelu, mutta onhan siinä 350:n männät? Ja oikean puolen mäntä oikean puolen sylinterissä, ja päinvastoin?
Jv
Siitä ei ole tietoa, mutta siis noilla männillä se kävi tänä kesänä, ja pyörällä ajettiin ilman ongelmia sen ~50km, kunnes alkoi tapahtua >:(
-
Varmasti vaikuttaa kaksitahtiseen, jos toinen vaimennin on tukkoisempi kuin toinen.
-
No juu, mäntä-asia ei ole syyllinen, kun ei ne ittestään käänny eikä vaihda paikkaa...
Eihän ilmanputsarin ja kaasarin välissä ole sellasta kumitorvea minkä imu olisi vetänyt luttuun? Tai imaissut jomkun rätin tai osan putsarista tukkimaan ilmanottoa? Kaasuttimen ryyppy-osiossa tapahtunut jotain, niin että ryyppypuoli ei sulkeennu tiiviisti? Tai siis onko tuossa nykyaikaisempi kaasutin, eli sellainen kylmäkäynnistysrakenne, missä ryyppyvivulla avataan kokonaan oma, rikkaampaa seosta antava kylmäkäynnistyspiiri? Jos tuo piiri ei sulkeudu täysin kun ryypyn ottaa pois päältä, oirehtii jotenkin varmasti.
Sähkövian etsimistä voi tuossa 2-pyttyisessä, missä on kaikki kipinäntekoon tarvittavat osat erikseen kummallekin sylinterille, yrittää osia vaihtamalla. Siis yksi komponentti kerrallaan vaihdetaan oikealta vasemmalle, ja jos vika siirtyy mukana, on syypää löydetty? Selkeää ajatuksen käyttöä peliin, viileää järkeä, ei perinteisten Jawa-miesten päätöntä sinkoilua!
Ajoin itse kunnostetulla -61 mallin kolmepuolikkaalla 32.000 km tuossa vuosituhannen vaihteen kahta puolta, kaksi kertaa hain kärrillä kotiin, kun piti jättää hänet tielle. Kerran vialliseksi tiedetyn alapään laakerin tultua lopullisesti tiensä päähän, ja kerran kun sepelipala lävisti takakumit. Kyllä siitä pyörivää rautaa löytyy, kun sen kanssa vain sinuiksi ensin pääsee!
jv
-
Mites tuossa uudemmassa koneessa on tuo kampikammioiden välinen tiivistys hoidettu? Vanhoissa on siinä labyrinttitiiviste, joka ei oikein helposti voi rikkoontua, mutta jos tuossa on oikea stefa, voisi sen totaaline rikkoontuminen tai paikaltaan hyppääminen aiheuttaa suunnilleen kerrotun kaltaisia oireita? Niinkuin voisi myös imun välillä kurttuun vetämä kaasarin ja putsarin välinen kumitorvikin. Mutta uskoa vaan peliin, kyllä se vika löytyy! Ja vika siinä on, ne ovat pyörivää rautaa kunnossa ollessaan eivät ehkä maailman parhaita, mutta pyöriviä kumminkin!
Jv
-
Kyseessä linkin manuaalin mukainen moottori?
Tarinoista ei selviä onko lohkot olleet halki, päätystefathan saa vaihdettua ilman lohkojen halkaisua.
Jos koneeseen valuu selkeästi vaihteistoöljyä, niin sehän ei kai voi tulla kuin lohkojen välistä jos kampikammiossa ei ole ylimääräistä aukkoa?
http://www.jawamotorcycles.co.uk/350%20manual.pdf (http://www.jawamotorcycles.co.uk/350%20manual.pdf)
-
Kari Stefan väärinpäin asentamisessa on vika mahdollisuus, kampiakselin olake tulee Stefan huulen väärälle puolen.
Minulla kävi kerran niin, että asensin normaalisti, mutta oikeasti pitikin asentaa väärinpäin.
Korjaantui, kun käänsin Stefan.
Ei ollut tämän tyypin Jawa.
-
Moro Kuntit
Ajettiin kerran kölvinä mopoilla kaverin kanssa Lempäälästä Iisalmeen.
Kaverin pelistä loppu veto ja tehot. Hinasin loppumatkan, ehkä 100
kilsaa "Rapaheikilläni". Seuraavana päivänä auottiin kaverin mopon
karstasta tukkeutunut pakokäyrä ja vaimennin ja jo vain peitti taas... :)
Kallu
Den Glada Gamla ...
-
Tarinoista ei selviä onko lohkot olleet halki, päätystefathan saa vaihdettua ilman lohkojen halkaisua.
Jos koneeseen valuu selkeästi vaihteistoöljyä, niin sehän ei kai voi tulla kuin lohkojen välistä jos kampikammiossa ei ole ylimääräistä aukkoa?
Oli tuossa mainittu myös lohkojen välinen tiiviste vaihdetuissa osissa. Kampuran välistefasta en ole huomannut mainintaa.
Taannoin ostin kelkan jota ei kertakaikkiaan saanut toimimaan, kaksipyttyinen kelkka. Kampiakselissa oli ilmeisesti limput pyörähtäneet, sanoi koneen seuraava omistaja. Jos kone ei tunnu toimivan ikinä mitenkään, kannattaa kampiakseli tarkistuttaa. Muita kelkkapuolella (yleensä tuon tyyppisiä rivikakkosia) tulleita samanlaisia oireita tekeviä vikoja on olleet keskistefan vuoto ja joissain kohlerin koneissa sytytyspuolen osien pettäminen toispuoleisesti. Viime keväänä yksi kone täytti käydessään vähitellen kampikammion bensalla, ensin sammui toinen pytty ja sitten toinenkin. Kaasarissa oli se monesti mainittu ryyppymäntäviritelmä joka oli kasattu väärin, ryyppy jäi kai päälle.
Tulpanjohtoja ei varmaan saa laitettua ristiin?
-
Kyllä tulpanjohdot saa mainiosti ja niitä on koitettu molemmin puolin. Onko tässä kampikammioiden välissä stefa, kun molempia tarinoita on kuultu, kone ei siis ole vielä auki. Se ei tuosta korjaamomanuaalista oikein ainakaan minulle selvinnyt.. :-[
-
Kuvasta näyttäs enemmän labyrinttitiivisteeltä, mutta ei siitä satavarmasti voi sanoa. Kun männät kulkee vuorotahtia, tiivistys on kuitenkin oltava. Se labyrintti on sellainen alumiiniosa, joka kootaan kahdesta puolikkaasta, menee erittäin lähelle akselia, ja akselia vasten oleva pinta on uritettu. Idea on, että uriin muodostuu öljystä pienen välyksen tiivistäjä.
Jos vaihdelaatikosta häviää vauhdilla öljyä, vuoto on keskisaumassa tai ensiövetopuolella akselitiivisteessä, mutta oliko ne jo varmistettu?
jv
-
Ahaa, käsitin että lohkojen välitiiviste on vaihdettu, olikin siis vaan sylinterien alatiivisteet. No sekin vaihteiston ja kampikammion välinen vuoto välitiivisteen kautta on sitten vielä mahdollinen.
-
Jälleen päivityksiä..
Isäni kävi taas kerran säätämässä sytytyksen uudelleen, sekä vaihtamassa vapaavirtaussuodattimen takaisin originaaliin, ja kas ihmettä (kopkop) pyörä heräsi käymään, ja kävi ihan normaalisti, piiitkästä aikaa. Toki oikealta puolelta tuli ulos putkesta ulos vaikka mitä "mustaa mönjää", kun on taas pitkään käynyt vaan yhdellä. Vaimennin on putsattu kyllä useasti.
Olisikos se sittenkin vaan se kärjellinen sytkä joka siellä kiukuttelee ::)
Sytkää on siis säädetty ihan "ammattilaistenkin" toimesta sekä rakennettu oikealle puolellle tyristorisytkä, kipinää vahvistamaan, ilman mitään tuloksia.
-
Jälleen päivityksiä..
Isäni kävi taas kerran säätämässä sytytyksen uudelleen, sekä vaihtamassa vapaavirtaussuodattimen takaisin originaaliin, ja kas ihmettä (kopkop) pyörä heräsi käymään, ja kävi ihan normaalisti, piiitkästä aikaa. Toki oikealta puolelta tuli ulos putkesta ulos vaikka mitä "mustaa mönjää", kun on taas pitkään käynyt vaan yhdellä. Vaimennin on putsattu kyllä useasti.
Olisikos se sittenkin vaan se kärjellinen sytkä joka siellä kiukuttelee ::)
Sytkää on siis säädetty ihan "ammattilaistenkin" toimesta sekä rakennettu oikealle puolellle tyristorisytkä, kipinää vahvistamaan, ilman mitään tuloksia.
Lisää päivityksiä, nyt voisi olla pieni mahdollisuus siitä että vika olisi löytynyt.
Näyttäisi siltä että seosruuvin pienikin (sen verran että ruuvarin saa kantaan) liikahtaminen johonkin suuntaan sotkee käynnin välittömästi. Nyt käynti on (ainakin) toistaiseksi asettunut, kun seosruuvin yms. kansssa tehtiin töitä useampi tunti
Eihän sen kai noin herkkä kuulusisi todellakaan olla ::)
-
Ja päivitystä tähänkin.
Nyt näyttäisi olevan tosiaankin niin että seosruuvilla on tämän pyörän käyntiin lähes jumalallinen merkitys.
Eli seosruuvin hipaisukin saa pyörän käymään edellä mainitulla tavoilla. Jawa on käynyt nyt tallissa ja pihallakin useamman viikon hyvin ja lähtee ensi yrittämällä käyntiin (kopkop ;)) mitään muuta "vikaa" ei pyörästä ole tämän reippaan 6kk:n aikana löytynyt, ja sitä on tosiaan purettu tänä aikana lähes atomeihin.
Myös tulpista pyörä näyttää olevan todella tarkka, ja kastelee tulpat ainakin tyhjäkäynnillä erittäin helposti, luistinneula tarkistettuna ja suuttimia vaihdeltu useita kertoja eri kombinaatioihin, ilman tulosta.
Mutta nyt se sentään käy :)
Onko kenelläkään ajatuksia siitä onkohan tuossa joku vika vielä päällä, vai laitetaanko vain ominaisuuksien piikkiin..?
Kiitoksia taas!
-
Oliskohan kaasarin rungossa joku tekovika? Pitäisi sitä seosruuvia kestää pyöritellä ihan reippaasti, ennenkuin käynti muuttuu.
-
En nyt muista Jikowin seosruuvin kärjen muotoa. Joissakin ruuveissa on piikkimäinen kartiokärki, joka hoitaa säädön. Jos se on poikki / vioittunut, on säätö juuri tuollainen yliherkkä. Kokeile toista ruuvia, jos mahdollista.
-
Seosruuvi on voitu kiristää joskus kiinni liian tiukkaan, ja se mahdollinen kartio on vioittunut? Moottorisahoissa yleinen vika.
-
Moi
Ei liity varmaan aiheeseen, mutta ainakin vanhempien jawojen kampiakselin saa kasattua vaikka 270 asteiseksi.
Eli sytytyksen ajoitus on tosiaankin tehtävä mittaamalla männä paikka tulpanreiästä. Mahdolliset merkit voi olla tuollaisella kampiakselilla aivan pielessä.
-
Kyllä Jawan veivin saa kasattua vaikka mihin kulmaan, ihmetyttää vaan kun kone on toiminut
ihan hyvin ja vika on tullut yhtä-äkkiä. Tosin löysät sovitteet veivissä saattaa aiheuttaa kulmien
muuttumisen???
L&K.
-
Kiitoksia vastauksistanne :)
Männän asentoja on mitattuna tulpanreijistä useampaan kertaan, sytytys säädetty siis tällä tavalla.
Täytyy isältä kysellä tarkemmin sen seosruuvin muotoa ja kertoa taas nämä asiat hänelle eteenpäin.
Koitettu myös toisella uudella (tarvike) jikowilla, ei suostunut sillä käymään ollenkaan.
-
onko kaikki kampiakselin stefat ehjät ja oikeinpäin ja onko kohokammion koho ehjä ettei ole vettynyt ::)
-
Moro
Kaasutinexpertiltä ostin aikoinaan sytytystulpan, josta näkee tulpan lasiosan läpi kipinän ja palotapahtuman värin moottorin käydessä, Colortune nimeltään.
On erinomainen laite seoksen säädössä. Nykyään maksaa näköjään 50€ kpl ja yksikin riittää. Suosittelen kokeiltavaksi.
jussi
-
Moro
Kaasutinexpertiltä ostin aikoinaan sytytystulpan, josta näkee tulpan lasiosan läpi kipinän ja palotapahtuman värin moottorin käydessä, Colortune nimeltään.
On erinomainen laite seoksen säädössä. Nykyään maksaa näköjään 50€ kpl ja yksikin riittää. Suosittelen kokeiltavaksi.
jussi
juu, mitä minä ostin tuollasen aikonaan, reilun 20v sitten sen ohjeissa tais lukee että ei saa käyttää kun jokin lyhkäsen ajan ettei pala piloille koko tulppa.
-
Nyt on Colortune tulppa hankittuna, ja se kertoo juuri siitä mitä on arveltukin, vasemman puolen paloreaktio on tyhjäkäynnillä kaasunsininen juuri juuri sellainen kun sen pitäisikin olla. Oikealla puolella paloreaktio on paljon epätasaisempi, näkyy vähän sinistä mutta myös paljon oranssinpunaista. ja paloreaktio vaihtelee kokoajan oikealla puolella.
Oikean puolen putki syöksee mustaa mönjää ulos käydessä.
Seosruuvi näyttäisi olevan pintapuolisesti kunnossa, ei ole mitään merkkejä liikaa kiristämisestä, suuttimet ovat 90,65,40.
Seosruuvin pienikin liike sekoittaa käynnin täysin.
Voisiko kaasutin ottaa jotain osumaa, vaikka mitään näkyvää ei olekaan missään.
Vai voisiko tämän kaiken vain aihuttaa kärjellinen sytkä, joka on varmasti kohdillaan.
Mistähän tämä mahtaa hyvät harrastajatoverit johtua..?
-
Jos koneessa on 2-pyttyä ja 1-kaasari.toinen pytty käy hyvin ja toinen ei.Niin voi sulkea kaasari vian pois.jäljelle jää kampikammio vuoto tai sähköpuolen vika.
-
Moottoria ei ole halkaistu vielä kammiovian selvittämiseksi, sähköjä on sen sijaan käyty todella monipuolisesti läpi, niissä ei ole ilmennyt mitään "mielenkiintoista", jäljelle jäisi lähinnä mietintä siitä että voiko kärjellinen sytkä aiheuttaa kaiken tämän, vaikka on kuinka säädetty kohdilleen..
-
ilmavuotoja voi tarkastella jarrujen puhdistus aineella,pyörä käyntiin ja spayta lohkon tiiviste paikkoihin eli epäiltyihin vuotokohtiin
käynnin pitäisi muuttua,kierrosten esim. nousta jos vuotokohta löytyy,putsaus spay on palavaa ainetta joka vuotokohdasta imeytyy
koneeseen ja pitäis näkyä testitulpassakin
-
Ilmavuotoja ei ole testattu tähän mennessä, mielestäni niitä ei silloin voi olla, koska kesällä ongema oli vasemmalla puolella ja sen jälkeen "hyppäsi" itsestään oikealle puolelle ja on pysynyt toistaiseksi siellä.
Jäljelle jää omasta mielestä kaasari (tyhjäkäyntiruuvi/ulkoiset näkymättömät vammat, kummaskaan ei näyttäisi olevan vikaa) ja ne sytytyspuolen viat, sähköt on kyllä käyty läpi todella kattavasti, kuten edellä olen kertonutkin :)
-
kuten Markku vastasi ei kaasarissa voi olla vikaa jos toinen pytty toimii,ilmavuotoa etsisin ettei mene liian mutkikkaaksi
-
Olette siis sitä mieltä että jos vika vaihtoi puolelta toiselle niin sen voisi aiheuttaa ilmavuoto jossain?
Sytytys tai kaasuttimen ongelmat eivät voi aiheuttaa tälläistä..?
Onko tässä koneessa/pyörässä jotain tiettyjä paikkoja joista kannattaisi alkaa etsimään ensimmäisenä?
Kiitos taas! ;)
-
Itse ainakin paneutuisin myös tuohon ilmavuotoasiaan. Kun olet muiden mahdollisten ongelmien kanssa nähnyt jo paljon vaivaa menestyksettä niin olisipahan ilmaongelma ainakin rajattu pois. Omassa pyörässäni erehdyin luulemaan ilmavuotoja sähköongelmaksi.
-
Jawasakin puolella ollaan vahvasti sitä mieltä että jos ongelma on vahtanut puolta niin sen oltava silloin virtavehkeissä, mutta katsellaan toki myöe niitä vuotoja kun pyörän luokse seuraavan kerran taas päästään.
-
Tässä taas jälleen yksi ongelma joka pyörää on alkanut vaivaamaan, on siis jo käynyt suht/koht ok, mutta nyt siis jälleen ongelmia..
Miksi pyörä ei lähde käyntiin lämpimästä tilasta, ilman starttipilottia vaikka bensapinta on tehtaan arvoissa, suuttimet myös tehtaan ilmoituksen mukaiset, sytytys ohjeiden mukaan säädetty, kipinät hyvät molemmissa tulpissa, kastelee etenkin oikeaa tulppaa helposti ja käy muutenkin jälleen oikealla huonommin, mikähän mahtaisi aiheuttaa tälläistä, saako liikaa vai liian vähän vai mikähän taas riivaa tätä keksintöä :(
-
http://www.tori.fi/varsinais-suomi/Jawa_638_moottori_16896207.htm?ca=2&w=3 (http://www.tori.fi/varsinais-suomi/Jawa_638_moottori_16896207.htm?ca=2&w=3)
Siitä vähä ajettu kone tilalle, entinen osiksi. Ei o minun, huomasin vaan. Vähä jos saisi tingattua hinnasta, ei enää ehkä kannattaisi hermojaan menettää riivatun koneen kanssa, jos ei sitten myynnissä oleva konekin sisällä pimeyden voimia :o
-
Niinpä, samat sähköt ja luultavasti sama kärjellinen sytkä paikoillaan ja aika levoton hinta mielestäni :o
Seuraavana vuorossa kärjettömän sytkän vaihto, kaikki muut ympärillä onkin jo melkein uutta.
Kylmänä pilotilla käyntiin, lämpimällä laakin peli, siinä pulma >:(
-
Tätäkin on testattuna jo useita kertoja ja eri puolilla, vika ei siirry toiselle puolelle..
Vaihda puolat keskenään,muuttuuko vika silloin toiselle puolelle.
-Immu- ::)
-
-Kampiakselin molemmat stefat vaihdettuna, eli laturin/laatikon puoli. Molemmissa kampikammioissa oli öljyä runsaasti, se puhallettiin paineilmalla pois, molemmat vauhtipyörät samalla putsattuna öljystä. Kun konetta alettiin niputtamaan, oli kampikammioon valunut taas öljyä, sitä kuivattiin jälleen ja tämän jälkeen kone niputettiin.
Oli valunut öljyä-mitä öljyä,vaihteistosta?
Ilmiselvästi koska konehan ei ollut siinä välissä edes käynnissä.
Jos näin,kone auki vaan kokonaan ja suosiolla.
-Oikeaan pyttyyn on erään harrastelijan toimesta rakennettuna tyristorisytytys (jotta oikean kipinä vahvistuisi), mutta tälläkään ei ollut vaikutusta käyntiin..
-Jos tekee niin että oikea tulppa roikkuu johdon päässä, kipinä tulee tulppaan, mutta tulpan ollessa paikoillaan pyörä ei käy hyvin.
-Jos pyörä sattuu hetkellisesti käymään molemmilla pytyillä, ja ottaa vasemman puolen tulpanjohdon irti, niin pyörä ei jaksa käydä pelkästään oikealla pytyllä, vaan sammuu (kovalla tyhjäkäynnillä jaksaa käydä juuri ja juuri)
Jos tekee saman toisinpäin, niin että ottaa oikean puolen tulpanjohdon irti, pyörä käy "normaalisti" vasemmalla pytyllä.
No aika selvää että tyristorisytys ei toimi enää kuten pitäisi.Enkä yhtään ihmettele..
Kaikenkaikkiaan,kaasarin ihmettely on turhaa kun se syöttää samanlailla moilempia pyttyjä kuitenkin-oli sinä vikaa tai ei.
Laittaisin normaalit kärjet oikealle puolelle myös.Jollei auta,lohko halki.Vaikka mikä sen paperisen välitiivisteen olisi itsestään rikkonut.Reikä/ murtuma vaihteiston seinämässä kampikammiota vasten?
Tuo aiempi selostus nyt kuitenkin viittaa vahvasti ylimääräiseen öljyyn/mömmöön kammiossa.Sitä ei tarvi muuten kauheesti siellä olla kun kone ei käynnisty lainkaan kylmänä.Kuumana kyllä.Aivan tyypillistä.Mömmö voi tarkoittaa myös ylimääräistä bensaa ja sitähän se yleensä pienmoottoreissa on eikä vaihteistoöljyä-jollei vaihteistoa edes ole.
-
Jos tyhjentäisi vaihteistoöljyt pois kokonaan ja pyörittäisi konetta, pyöriikö vaihteistossa jotain joka kärsisi öljyttömyydestä jos ei laita vaihdetta päälle? Saisi testattua tuon öljyvuotoasian.
-
Tässäähän on helppo sekoittaa puolan johdot keskenään, mutta niitäkin testailtu eikä vaikutusta asiaan tälläkään..
Noo,mites oikean puoleisen puolan johdot. Eli + ja - liekkö oikeinpäin. Jos on väärin puola lämpiää/kuumenee ja oikuttelee siten käynti.
-Immu- ::)
-
Tätä ei nyt oikein tyhymä ymmärtänyt,
"pyöriikö vaihteistossa jotain joka kärsisi öljyttömyydestä jos ei laita vaihdetta päälle"
Kiitos selvennöksestä ;)
Jos tyhjentäisi vaihteistoöljyt pois kokonaan ja pyörittäisi konetta, pyöriikö vaihteistossa jotain joka kärsisi öljyttömyydestä jos ei laita vaihdetta päälle? Saisi testattua tuon öljyvuotoasian.
-
Ja ei sekään ihan varmaa vielä ole vaikka vaihteiston tyhjentää.Jos vuoto on sopivassa kohtaa voi se sieltä öljyä hönkiä sisään edelleen.Mutta kun teillä on se colortune tulppa oisko ihan mahdoton nyt samalla laittaa tavalliset kärjet oikealle puolen myös ja katella palokaasut sitten
Ei ne tyristoritkaan ikuisia ole.Ja millainen se on? Onko vaan tyristorivahvistin ja kärjet edeleen käytössä?
Varmaan tuo kestää ajella vähän ilman öljyä,Kytkimestä en menis sanomaan mitään.Että mieluiten tietysti paikoillaan käyttää,se vaan että siihen ei saa oikein kunnolla vetoja eikä kuormitusta niin.Varsinkin kun on ollu vikaa tarttis päästä vähän vedättämään mutta kuka nyt ilman öljyjä..
-
Tyristori siis jo purettunakin ja molemilla puolilla kärjet jälleen paikoillaan..
Kuten tuossa lukeekin, on sillä Colortunella alaolevilla huomioilla testattukin paloreaktion väriä..
Nyt on Colortune tulppa hankittuna, ja se kertoo juuri siitä mitä on arveltukin, vasemman puolen paloreaktio on tyhjäkäynnillä kaasunsininen juuri juuri sellainen kun sen pitäisikin olla. Oikealla puolella paloreaktio on paljon epätasaisempi, näkyy vähän sinistä mutta myös paljon oranssinpunaista. ja paloreaktio vaihtelee kokoajan oikealla puolella.
Ja ei sekään ihan varmaa vielä ole vaikka vaihteiston tyhjentää.Jos vuoto on sopivassa kohtaa voi se sieltä öljyä hönkiä sisään edelleen.Mutta kun teillä on se colortune tulppa oisko ihan mahdoton nyt samalla laittaa tavalliset kärjet oikealle puolen myös ja katella palokaasut sitten
Ei ne tyristoritkaan ikuisia ole.Ja millainen se on? Onko vaan tyristorivahvistin ja kärjet edeleen käytössä?
Varmaan tuo kestää ajella vähän ilman öljyä,Kytkimestä en menis sanomaan mitään.Että mieluiten tietysti paikoillaan käyttää,se vaan että siihen ei saa oikein kunnolla vetoja eikä kuormitusta niin.Varsinkin kun on ollu vikaa tarttis päästä vähän vedättämään mutta kuka nyt ilman öljyjä..
-
Tätä ei nyt oikein tyhymä ymmärtänyt,
"pyöriikö vaihteistossa jotain joka kärsisi öljyttömyydestä jos ei laita vaihdetta päälle"
Kiitos selvennöksestä ;)
Jos tyhjentäisi vaihteistoöljyt pois kokonaan ja pyörittäisi konetta, pyöriikö vaihteistossa jotain joka kärsisi öljyttömyydestä jos ei laita vaihdetta päälle? Saisi testattua tuon öljyvuotoasian.
Tarkoitin että jos koneen käynnistää vapaalla eikä laita vaihdetta päälle. Mutta vastausten perusteella voi vaihteiston tyhjentää öljystä ja käynnistää. Jos lisäksi pyörän etupään saisi ylemmäs, valuisi loppu vaihteistoöljy koneen takaosaan. Jos kampikammiosta purkautuu painetta vaihteiston puolelle, voiskohan sen todeta jos öljyntäyttöaukko on avoimena? Voi olla kyllä hankala nähdä/kuulla vuotoa suht pienestä reiästä. Ei oikein viitti tehdä rälläkällä kurkistusaukkoa. Jos koneen käydessä suihkuttaisi vaihteiston puolelle starttipilottia saattaisi käynnin muuttumisesta todeta onko vuoto. Entäs saippuakupla tms öljyntäyttöaukkoon ja kone käyntiin. Pitäisi lähteä kupla pullistumaan jos on vuoto.
-
Tätä ei nyt oikein tyhymä ymmärtänyt,
"pyöriikö vaihteistossa jotain joka kärsisi öljyttömyydestä jos ei laita vaihdetta päälle"
Kiitos selvennöksestä ;)
Jos tyhjentäisi vaihteistoöljyt pois kokonaan ja pyörittäisi konetta, pyöriikö vaihteistossa jotain joka kärsisi öljyttömyydestä jos ei laita vaihdetta päälle? Saisi testattua tuon öljyvuotoasian.
Entäs saippuakupla tms öljyntäyttöaukkoon ja kone käyntiin. Pitäisi lähteä kupla pullistumaan jos on vuoto.
Tämä saippuakupla homma on myös jo tehtynä öljykalvolla, ja koneen käydessä öljykalvo pysyi ehkänä eikä pullistunut
-
Tämä saippuakupla homma on myös jo tehtynä öljykalvolla, ja koneen käydessä öljykalvo pysyi ehkänä eikä pullistunut
Se vaan että ei kampikammiossa ole varsinaisesti mitään ylipainetta moottorin käydessäkään.Eikä vuoto paljastuisi ollessaan öljypinnan alla tämmösellä konstilla.
Eihän se kampikammio mikään pumppu ole.Painesysäykset liikkuvat edestakaisin sen mukaan mikä työtahti on meneillään.Siihen perustuu bensapumpun käyttövoiman ottaminen kampikammiosta.Ylipaine rikkoisi esim herkän kalvokaasarin bensapumpun helposti.Samoin alipaine.Pieni edestakainen liike sensijaan saa pumpun kalvon elämään ja takaiskuventiilein muodostetaan aliapine imemään bensaa.
Tämä nyt ei liity asiaan mutta vahvistaa sen ettei kampikammiossa ole merkittävää painetta siinä mielessä kuin voisi luulla.Silti jos vaihteistoon on pienikin reikä,voisi sieltä kulkeutua öljyä kammion puolelle,ehkä..
Moottorin tiiviyttä voisi olla parempi tutkia paineilman avulla..
-
Tämä saippuakupla homma on myös jo tehtynä öljykalvolla, ja koneen käydessä öljykalvo pysyi ehkänä eikä pullistunut
Moottorin tiiviyttä voisi olla parempi tutkia paineilman avulla..
Onko sinulla hyviä vihjeitä siitä kuinka tätä kanntaisi alkaa testailemaan
Kiitokset etukäteen :)
-
Moottorin tiiviyttä voisi olla parempi tutkia paineilman avulla..
Onko sinulla hyviä vihjeitä siitä kuinka tätä kanntaisi alkaa testailemaan
Ei ikävä kyllä näin äkkiseltään tule mieleen miten se kannattaisi tehdä kun ei ole ennen tullut edes mieleen ;)
Ehkä hankalampi totetuttaa 2 sylinteriseen muutenkin..taikka sitten ei.
Mielikuvitusta kehiin vain-voi se onnistuakkin.
Paineilma pitäis kai syöttää imuaukosta männän ollessa yläasennossa ja tarkkailla syntyykö vaihteiston puolelle ylipainetta(mikäli vuoto on olemassa).Sehän ei sinänsä haittaa vaikka osa paineesta vuotaa männänrenkaiden ohi palotilaan tai pakoaukkoon pikemminkin jo ennen männänrenkaita.
Vaatisi adapterin tekoa jostakin laipasta imuaukkoon mutta ei mahdoton jos työvälineet löytyy metalllin työstämiseen.Jos siinä on kumikurkku,vois ajatella jotain putkenpätkää siihen jonka päässä sovitteet paineilmaliittimelle.
-
Sisäkumin venttiili asennettuna puutulppaan joka on kiärretty öljyntäyttöreikään, renkaspainemittarilla voi sitten seurata väheneekö paine. Ota huamioon että paine voi vähetä lohkojen välistä ulkoilmaankin, eikä kampikammioon.
-
Kiitoksia paljon näistä vihjeistä, kokeillaan heti kun pyörän viereen pääsee taas, viimeistään ensivkon alussa ;)
-
Netissä voi kysellä ratkaisuja ongelmiin. Aika usein saa vastauksiakin, erilaisia. Joskus voi tarvita suodatinta. Tähän ketjuun ei enää kannattaisi puuttua, mutta ei malta...
Ensinnäkin, kaksitahtimoottorin kampikammio on nimenomaan pumppu. Paine vaihtelee suuressa määrin ulkoisen paineen kahtapuolta jokaisella kierroksella. Öljyttömällä laatikolla pyörittäminen ei selvitä mitään, jos laatikon ja kampikammion väli vuotaa, ongelma on paineen vuoto suuntaan ja toiseen, ei öljyn vuoto. Nämä ovat siis minun mielipiteitäni, ei näihinkään uskoa tarvi.
Itse toimisin seuraavasti: Ensin varmistaisin sytytyslaitteet vaihtamalla komponentti kerrallaan sylinteriltä toiselle. Jos ongelma säilyy aina samalla puolella, purkaisin koneen.
Vielä yksinkertaisemmin:
1. Puretaan
2. Korjataan viat
3. Kasataan
4. Ajetaan
Voi tietysti jatkaa vatuloimista, jos se on harrastus.
Ystävällisesti ja uskoa parempaan huomiseen joka tapauksessa.
Jaakko Latvanen, Anttola
-
Sisäkumin venttiili asennettuna puutulppaan joka on kiärretty öljyntäyttöreikään, renkaspainemittarilla voi sitten seurata väheneekö paine. Ota huamioon että paine voi vähetä lohkojen välistä ulkoilmaankin, eikä kampikammioon.
Huohotusreikä on myös tukittava, muuten ei nouse paine. Ainakin vanhoissa Jawoissa
reikä on kytkimen yläpuolella ja menee kaasuttimen puolella suojakotelon alle.
L&K.
-
Paine vaihtelee suuressa määrin ulkoisen paineen kahtapuolta jokaisella kierroksella.
Itse toimisin seuraavasti: Ensin varmistaisin sytytyslaitteet vaihtamalla komponentti kerrallaan sylinteriltä toiselle. Jos ongelma säilyy aina samalla puolella, purkaisin koneen.
Onhan sitä purkamista jo ehdotettukin mutta ei se tietysti niin kivaa ole heti ensimmäisenä tehdä-sehän tiedetään ;)
Kampikammionpaine + ja - on kyllä varmaan erittäinkin pieni.Kaipa se muuten rikkoisi paikkoja niissä koneissa joissa otetaan ohjauspulssi kammiosta esim kaasarille tai bensapumpulle.
En osaa mittayksiköin sanoa kun ei ole tullut mitattua mutta voin senkin tehdä jos joku haluaa tietää.Viimeksi tänään käytin moottoria jossa on avattava venttiili kampikammion pohjassa.Siitähän vois mitata mutta enpä taida viitsiä :)
-
Minun ymmärrykseni mukaan kaksitahtinen tarvitsee aika paljon painetta kampikammioonsa, jotta se paine jaksaa pukata laajenemisvaiheen loppusuoralla olevat palokaasut pakoaukosta ulos ja uutta tavaraa männän päälle. Nuo kampikammion painevaihtelusta voimansa ottavat laitteet voivat perustua pitkään ja ohkaiseen putkeen, jolloin paine-ero putken päässä on kaasun massahitaudesta johtuen vaatimattomampi; paine sentään tyhjäkäynnilläkin vaihtuu laidasta toiseen enemmän kuin kaksikymmentä kertaa sekunnissa.
Jos syttylaitteisto ei toimi kunnolla ja joku sylinteri ei käy - tai käy huonosti - on kaksitahtisella taipumus alkaa kerätä pisaroituvaa polttoainetta kampikammioon. Liikaa ryypytettynä sama ilmiö, ja joissain - kaasutin liian suojassa? - laitteissa ihan seistessä bensiini ensin kaasuntuu kaasuttimissa moottorista leviävän lämmön avittamana ja sitten ajautuu kampikammioon, missä taas pisaroituu. Kampikammion pohjalla tuo näyttää sitten öljyltä, kun bensiini siitä haihtuu osittain. Kun konetta sitten yrittää käyntiin, se saattaa hörähtää, mutta kun kierrokset nousevat polkaisukierroksista käyntikierroksiksi, nousee kampikammiosta palotilaan pisaroitunutta ja syttymiskelvotonta bensaa, mikä kastelee tulpan ja sammuttaa koneen. Ainakin vanhoissa pyörissä - esim. CZ 150 - tyhjennysreikä kampikammion pohjassa on juuri noita tilanteita varten: lasketaan pisaroitunut, nestemäinen polttoaine pois kampikammion pohjalta ja aloitetaan käynnistäminen ns. puhtaalta pöydältä kaasuttimesta sumuna tulevalla uudella seoksella.
jv
-
Moro
Kun tässä kaivelee noita vanhoja aivosopukoita siitä kampikammion painevaihtelusta niin muistelisin että maksimissaan 1,5-2 bar ja minimissään 0,8 bar jos oletetaan että normaali ilmanpaine on 1 bar.Siis vaihtelu +0,5 - 1 ja - 0,2 bar.Sitä en tiedä että paljonko on sitten eroa vaihtelulla onko kone mäntä,luisti vaiko läppä ohjattu.
Korjatkaa jos muistini on tehnyt tepposen noissa luvuissa.
-
Tämän allekirjoitan minäkin ja kuullostaa ihan järkeen käyvältä, tässä kun ei vaan sitä tyhjennysproppua missään ole :-[.
Tällä hetkellä näyttäisi taas siltä että "vika" loistaisi jälleen poissaolollaan, pyörä lähtee hyvin käymään kuumana ja kylmänä, ja
näyttäisi myös käyvän niin normaalisti kun 2-pyttyinen 2T jawa vaan voi käydä..
Tosin sehän on myöskin tosi että jos vika katoaa johonkin, ilman että se löytyy tai mitään konkreettista sen eteen tehdään, niin jossainhan
se jemmassa edelleen on ja odottaa.
Pohdiskellaan ja ihmetellään, kiitoksia kaikista viheistä, teistä kaikista on kyllä ISO apu ;)
Minun ymmärrykseni mukaan kaksitahtinen tarvitsee aika paljon painetta kampikammioonsa, jotta se paine jaksaa pukata laajenemisvaiheen loppusuoralla olevat palokaasut pakoaukosta ulos ja uutta tavaraa männän päälle. Nuo kampikammion painevaihtelusta voimansa ottavat laitteet voivat perustua pitkään ja ohkaiseen putkeen, jolloin paine-ero putken päässä on kaasun massahitaudesta johtuen vaatimattomampi; paine sentään tyhjäkäynnilläkin vaihtuu laidasta toiseen enemmän kuin kaksikymmentä kertaa sekunnissa.
Jos syttylaitteisto ei toimi kunnolla ja joku sylinteri ei käy - tai käy huonosti - on kaksitahtisella taipumus alkaa kerätä pisaroituvaa polttoainetta kampikammioon. Liikaa ryypytettynä sama ilmiö, ja joissain - kaasutin liian suojassa? - laitteissa ihan seistessä bensiini ensin kaasuntuu kaasuttimissa moottorista leviävän lämmön avittamana ja sitten ajautuu kampikammioon, missä taas pisaroituu. Kampikammion pohjalla tuo näyttää sitten öljyltä, kun bensiini siitä haihtuu osittain. Kun konetta sitten yrittää käyntiin, se saattaa hörähtää, mutta kun kierrokset nousevat polkaisukierroksista käyntikierroksiksi, nousee kampikammiosta palotilaan pisaroitunutta ja syttymiskelvotonta bensaa, mikä kastelee tulpan ja sammuttaa koneen. Ainakin vanhoissa pyörissä - esim. CZ 150 - tyhjennysreikä kampikammion pohjassa on juuri noita tilanteita varten: lasketaan pisaroitunut, nestemäinen polttoaine pois kampikammion pohjalta ja aloitetaan käynnistäminen ns. puhtaalta pöydältä kaasuttimesta sumuna tulevalla uudella seoksella.
jv
-
http://www.twostrokeracelab.com/p/online-store.html (http://www.twostrokeracelab.com/p/online-store.html)
tästä löytyy jotain arvojakin vuodolle
-
http://www.twostrokeracelab.com/p/online-store.html (http://www.twostrokeracelab.com/p/online-store.html)
tästä löytyy jotain arvojakin vuodolle
Näkyy olevan vuototestimittari/adapterisetti siinä myynnissä.Aika pienihän tuo testipaine on,ettei tiivisteet ainakaan pullahda ulos.
5PSI eli 0,35 bar ja salittu paineenalenema 10 min päästä 0,035bar.Mittarin on oltava todella tarkka..
Muistaisin että Tillotssonin isossa kalvokaasarissa on ohjauspaine n. 0,6 bar max.Paine jolla neulaventtiilin tulee aueta.
Josta tulikin mieleen katsella AKK Motorsportin luokitustodistusta Raket85 moottorille.Lyhyt lainaus moottorin tiivistyksistä:
"12. Tiivisteet
Kampiakselin säteittäisakselitiivisteiden (stefojen) tulee olla tyypiltään jousella varustettuja yksi- tai kaksihuulisia säteisakselitiivisteitä,
materiaali vapaa. Kaikkien tiivisteiden tulee kestää moottori koottuna ali- ja ylipainetta vähintään 0,20 baaria."
-
Noniin, laitetaas sitten päivitystä vielä pyörän nykykunnosta, joka siis vihdoin käy ja kukkuu ;D
Pyörään on siis tänä aikana vaihdettu useita eri konkkia, ilman toivottua lopputulosta. Käynti pysyi ennallaan , eli huonona, pyörä kasteli tulppia (varsinkin oikeaa) todella usein ja erittäin herkästi, jonka jälkeen tulppa/tulpat piti ottaa irti ja kuivata, koska kipinän tulo loppui kun seinään.
Vaihdoin kavereiden kautta saamieni vihjeiden perusteella vielä kerran konkat jostain arkistojen kätköistä löytämäni arviolta 50-60 konkat.
Edelliset oli siis ihan sähkärin toimesta mitatut, ja toimiviksi todetut (tsekkiläiset).
Ja kas, ihme tapahtui, konkkien vaihdon jälkeen pyörä lähti heti toisella potkulla käymään, myös starttipilotin käyttäminen loppui kuin seinään, käynti tasaantui ja pyörä alkoi kulkemaan jawamaisen komeasti 8).
Ja siitä lähtien pyörä on lähtenyt käymään ensimmäisellä tai viimeistään toisella potkulla.
Tällä hetkellä Jawassa on kiinni Brigs merkkiset auton tulpat, pitkällä kierteellä, ja ne pysyvät erittäin hienon kahvin ruskeana ja tietenkin myös kuivana.
Suuttimet ovat tällä hetkellä 90,65,40
Joten kysymys kuuluukin, arvon tietäjät, mitä ihmettä tapahtui tuolloin konkkien vaihtamisen jälkeen?
Pyörässä oli siis toimiviksi mitatut tsekkikonkat kiinni
Pyörä heräsi tuolloin "kuolleesta", ja alkoi kulkemaan ja toimimaan vihdoin niin kuin sen kuuluukin, oltuaan "telakalla" melkein 11kk.
Joten nyt voi oikeasti jo hymyillä ja ottaa hampailla onnelisen moottoripyöräilijän tavoin pörriäisiä kiinni 8)
-
-96 kesällä sain oman -61-mallisen 350 jaavan kilpiin, ja heti ensimmäisenä kesänä muun jaavaporukan kanssa sillä Norjaan paikalliseen jaavakokoontumiseen. Siellä oltiin lauantaina aamupäivällä lähdössä kiertoajelulle, kun minun jaavani muuttui 175-kuutioiseksi; toinen pytty putosi pois pelistä. Toiset lähtivät ajelemaan, minä katselin haikeana perään. Ja mökkimme avain oli ystävämme Pentin taskussa; en päässyt edes sisälle! Aloin räplätä jaavan sähköjä, ja yhtäkkiä siihen ilmestyi kipinä. Pyörä toimi sen jälkeen moiteettomasti pitkän aikaa, mutta myöhemmin kotona ilmeni taas jotain käyntihäikkää. Silloin otin sähköt perusteellisempaan tutkintaan.
Kytkentä perinteisessä kärkisytkässähän menee niin, että puolan läpi tuleva ensiövirta menee kärkien kautta maihin, ja siihen rinnalle on kytketty kondensaattori. Ainakin vanhemmassa jaavassa käytännössä kytkentä on toteutettu niin, että laturin päällä on liitoskappale, jossa yhdistyvät puolalta, kärjiltä ja konkalta tulevat johdot. Ja tuossa vanhassa jaavassa (typ 354, vm. -61) yhden johdon kiinnitysruuvi oli muistaakseni (muistikuva kymmenen vuoden takaa ei ole aivan kirkas) siellä pakeliittisen liitoskappaleen takapuolella, eli liitoskappale piti irrottaa laturin kuoresta, jotta sen yhden kosketuksen sai varmistetuksi. Ja tuo takaruuvi oli minun pyörässäni toisen sylinterin liitoskappaleessa löysällä; sen kiinnityksen korjaaminen poisti kaikki häiriöt.
Eihän vain tuossa uudemmassa ole jotain samanlaista; konkan vaihdon yhteydessä on johdon kosketus joko korjattu tai korjaantunut itsestään? Ja jos on korjaantunut itsestään, ei ole lopullinen korjaus...
Hienoa joka tapauksessa, että olet päässyt vihdoin itikoitten makuun! Itse kävin tänäänkin sata kilsaa hiekkateitä kurvailemassa, tosin nykypyörällä ja umpipotta päässä, ja enimmän osan matkaa visiiri visusti kiinni.
jaakkovaakko