VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Vanhat moottoripyörät => Aiheen aloitti: jari elo - Syyskuu 02, 2014, 19:36:52 ip
-
Holkitettu ohjuri 0.07 välyksellä niin venttiili takertelee välillä kiinni.
Olisko 0,10 mm sopiva välys vain tarvitaanko isompi?
Voitelua ei yläkertaan ole.
-
37-Arielin uusi pako-ohjuri kesti 50 km ja leikkasi kiinni. Virhe valinta materiaalin suhteen, pronssi.
Valurautaa sen olla pitää, nyt Arskassa 8 satkun välyksellä eikä leikannut kiinni rallimatkallakaan ( todella kuuma päivä), alkoi kitisemään, mutta ei leikannut.... Voitelua purkista silloin tällöin ja matka jatkuu....
-
Mitä lie ainesta on koneistamon holkki ohjuriin, lienee pronssia?
Tämä on vm '38 eli venat ovat 'piilossa'. Ei onnistu voitelu.
-
Moi!
Jep, kuivana ei toimine mikään muu kuin patarauta. Niitä on eBayssa lähes jatkuvasti, eivätkä ole hinnan kiroissa. Pakopuolen välys saa olla aika suurikin jos vena on rst.
T. manne
-
Saahan noita rautaisia ohjureita ja ne kyllä toimivat.
Konepaja vaan oli päätynyt tällaiseen holkitusratkaisuun ja tähän tarvittais tieto välyksistä.
-
Moron! Se nyt vaan on niin että niin kauan kun se holkki siellä on niin se leikkaa,metallimiehet kertokoon miks! Pois vaan ja rautaa tilalle! T:Vesku
-
Moi,
pistätkö kuvan niin selviää tuo "piilossa"
Tapio
-
'Piilossa' tarkoittaa, jotta on kopan sisällä.
Uudet rautaohjurit ovat jo matkalla Englannista Suomeen.
Mikäpä näille on oikea/riittävä välys?
-
Phil Irvingin mukaan .002" per 1/8" varren halkaisijaa jos ohjuri on rautaa ja vena austeniittinen. Siis Ronttosen 3/8" varrella .006" eli noin 0.15 mm.
Ferriittisen teräksen lämpölaajenemisen ollessa puolet tuosta mainitusta niin välykseksi tuntuisi riittävän 0.08 mm.
T: manne
-
Eli vakio-osilla rauta vastaan rauta 0,08 mm ja
rosterivenalla 0.15 mm.
Tätäkö tuo termistö tarkoittaa?
-
Minulla Arielissa rauta vs. rauta ja 8 satasta välystä.
-
Jari, juuri näin! ;D
T manne
-
Hei,
ei se lämpölaajemisero hiiliteräksen ja rosterin välillä ole kaksinkertainen, vaan jotain 1.4 kertainen. Jos se oikea välys on 0.08 mm hiiliteräs venttiilille niin rosterille se on n. 0.11 mm. T: Pertti
-
Jep, Pertti on ihan oikeassa. Vedin tuon eron ulkomuistista, enkä viitsinyt tarkistaa. Olen siis sössinyt.
Todennäköisesti "rautaventtiilin" aine on jotakin Si-Cr seosterästä (vastaten EN 52) jonka kerroin on 0.000011 (eli sama kuin hiiliteräksen), austeniittisen venttiiliteräksen kertoimen ollessa 0.000018.
Mutta joo. Ohjaimien ja venttiilien mitat ovat:
ohjuri: .3745-0.3755"
venttiilivarsi: .370-.371" Sekä imu että pako. Pätee siis ES2:lle
Lähde: Modern Motorcycle Maintenance, Fourth Edition, Bernal Osborne.
Näillä päästään suurin piirtein reilun kympin hujakoille. Tuntuu isohkolta.
T: manne
-
Moi,
Toivottavasti ei tule kommentti myöhässä...
Ohjuri ei toimi ilman voitelua. Joten jos ei ole öljyvoideltu, niin materiaali pitänee olla pallografiittivalurautaa, jolloin grafiitti hoitaa voitelun.
Parempi alkuperäiset väljät ohjurit kuin tiukat uudet väärästä materiaalista.
JL
-
Hei,
uskoisin kuitenkin, että pallografiittivalurautaa paremmin toimisi tavallinen valurauta, jossa grafiittion suomumuodossa. Pallografiittivalu on ominaisuuksiltaan lähempänä terästä.
-
Hei,
kyllä Lauri on oikeassa tuossa materiaali asiassa. Ilman voitelua se ei kovin kauan kestä kuten Jarikin totesi. Tuo on oikeasti aika vaikea tapaus keston kannalta. En tiedä toimisiko tuossa sintratusta materiaalista tehty ohjuri, johon on imeytetty voiteluaine huokosiin. Kyllä kai tuohon pystyisi myös järjestämään voitelun jotain kautta. Tässä kun on venttiilikoneisto suljettu niin luulisi olevan helppoa tehdä pieni reikä ohjaimen kannakseen ja itse ohjaimeen sopivalle korkeudelle. Keinuvipujen raoista tippuva öljy voitelisi ohjaimen. Saman voisi tehdä imuohjaimelle.
T:Pertti
Hei,
uskoisin kuitenkin, että pallografiittivalurautaa paremmin toimisi tavallinen valurauta, jossa grafiittion suomumuodossa. Pallografiittivalu on ominaisuuksiltaan lähempänä terästä.
-
Moi!
Tuo Jarin kone taitaa olla sitä vuosikertaa jossa ei ole muuta "yläkerran" voitelua kuin sumu puikkoputkien kautta. Lisäksi ovat venttiilit syvissä kaivoissa, joista ei ole viemäröintiä.
T: manne