VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Kilvanajo => Aiheen aloitti: Jaakko Leksis - Elokuu 26, 2014, 13:51:32 ip
-
En löytänyt mistään internetin syövereistä tietoa tulevista classic trial kisoista?
-
Tietääkö kukaan onko classic-trial kisoja vielä joskus tulossa ja minkälaisia luokkia kisoissa yleensä on? Ja onko tuo laji ylipäätään sopiva aloittelijalle?
-
Moikka!
Classic-trial kilpailuja ei järjestetä. Mutta harrastajat kokoontuvat classic-trial tapahtumiin. Erittäin mukavia tilaisuuksia ja sopivat mainiosti myös aloitteleville harrastajille.
Jos laitat sp-osoitteen minulle niin sähkötän tarkempaa tietoa paavo ät kymalainen.net
t.
Paavo
-
http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=95456.0 (http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=95456.0)
tapahtumissa,meni jo
-
https://sites.google.com/site/classictrialfin/
-
Laitoin sulle Eero yv:n
-
Mahdollinen kontakti voisi olla Erkki Petäjä. Sen verran tiedän, että Erkki värkkää Bultacoita ja on yksi Hyvinkää Scramble&Trialin järjestäjistä. Luulisi tuon jotan osaavan vinkata. Pyörittää pienkonekorjaamoa EP Service&Import Hyvinkäällä. Hyvä korjaamo ja mukava mies. Tuolta yhteystiedot: http://epservice.fi/yhteystiedot (http://epservice.fi/yhteystiedot)
-
Olipa tuossa pari vuotta sitten tori.fi:ssä ilmoitus osakasasta otsikolla: Yamaha TY. Olin junnuna lukenut 250 TY:n esittelyn Teknarista muuten en juuri ollut moisista kuullut tai livenä nähnyt... Mitään kokemusta minulla ei trial-pyörästä ollut aikaisemmin mutta vähän on sellaista aina tehnyt mieli. Soittelin myyjälle Suolahteen ja sovittiin tapaaminen. Matkakin oli kohtuulliset 100km. No, eipä se kasa yhtään paremmalta näyttänyt paikanpäällä jos ei huonommaltakaan. Äkkiä katsottuna suurimmat puutteet olivat bensatankki, takalokasuoja ja -iskarit. Hinta oli muistaakseni 150€ ja tuntui ihan kohtuulliselta. Kaupathan siitä tuli, papereita ei tehty koska niitä ei ollut. Valmiiksi purettu pyörä peräluukkuun ja nokka kohti Jämsänkoskea jossa tutkitaan saalis tarkemmin.
Jatkan juttua kunnostuksesta ja osien hankinnasta lähipäivinä...
-
Ostohetkellä jo selvisi että kyseessä on 175 kuutioinen versio aiheesta. Myyjä oli saanut läjän vaihdokkina jossain mopokaupassa Oulun suunnalta, eikä tiennyt muuta sen historiasta. Runko oli kokenut kovia vuosien varrella: kehtoputkia moottorin alle oli korjailtu, takaiskareille oli tehty uudet yläkiinnikkeet ja takahaarukkaa oli jatkettu ehkä 30mm. Tämmoisestä rungosta ei oikein kuvia löytynyt niin alaputket tein ns. omasta päästä, jälkeenpäin huomasin että niistä tuli vähän väärän malliset. Haarukan lyhensin alkuperäisen mittaiseksi. Kone oli muuten kasassa mutta sylinteri oli irroitettu niin että mäntä oli puoliksi sisällä ja ruostunut aika lujaan kiinni samoin kuin tietysti kiertokangen ja kammen laakerit. Ilmeisesti ollut pitkään purettuna ja säilytetty ulkona. Brittiläisestä Yambits-nimisestä kaupasta tilasin kiertokankisarjan, ylikokomännän, toisiopuolan, kärjet ja konkan. Myös uusi satula löytyi sieltä. Sylinteri porattiin paikallisessa Tammer-Dieselissä. Vaihteiston neulalaakereita lukuunottamatta kaikki laakerit löytyi hyllytavarana laakerikauppiaalta. Neulalaakerit ja takalokasuojan tilasin myös Briteistä Tytrials-nimisestä firmasta. Paketti ei koskaan tullut perille ja kys. firma ei pystynyt selvittämään mitä lähetykselle tapahtui... PayPal palautti kyllä rahat. Kasasin koneen vanhoilla neulalaakereilla. Takalokasuojan tein sitten lasikuidusta. Tankki löytyi tämän foorumin ostoilmoituksella, myyjä oli Bultaco-kuski Porvoosta.
-
Pari suttuista kuvaa:
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Jyväskylässä toimii katupyöräilijöiden yhteenliittymänä Jyväskylän Moottoriklubi - toiminut jo kait pitkältä viime vuostuhannelta. Järjestävät ajokauden päättäjäiset lokakuun loppupuolen tienoilla. Yhtenä tapahtumana tuohon liittyen on ollut trial, jonka järjestelyistä pääasiassa on vastannut paikallinen trialharrastaja, ja jossa siis katupyöräporukat ovat päässeet ajamaan trialpyörällä maastoon merkittyjä, tälle porukalle sopivia jaksoja. Tämän harrastajan tallissa majailee classic-trialeita useita kappaleita, mm. noita TY-jammuja pari piikkistä ja yksi kakspuolikas, sekä joku Montesa ja taitaa yksi SWM:kin olla. Tuo TY-250 on 80-luvun loppupuolen mallia, eli ilmajäähdytys, rumpujarrut, mutta jo monoperä. Nuo TY:t on ollu ajokkeina siinä klubin tapahtumassa. Tuolla 250-TY:llä ja mainitussa tapahtumassa syntyi minun ensikosketukseni trialpyörään ja trialiin. Vuosi taisi olla 2001 eli viiskymppinen suunnilleen silloin olin. Kipinä syntyi kerralla, ja kohta oli lajin laite omassa tallissa; ensin 50-kuutioinen Beta - nimellisesti pojalle ostettu mutta ei se siihen syttynyt, ja sitten 99-mallin Beta Techno. Viiminen poistui tallista toissa keväänä, eli aika pitkä suhde syntyi tuosta ensitapaamisesta lajiin. 60-vuotiaaksi asti kiertelin jokkiskisoja aika säännöllisesti, sen jälkeen vielä muutaman vuoden kuntoilun ja ulkoilun merkeissä. Kaksi pyörää ehdin ostaa ihan uutena, yhden melkein uutena ja sen Betan reilummin käytettynä. Tuon kymmenen vuoden kisa-ajamiset olisi voinut ajaa sillä Beta Technolla (ehkä jopa sellaisella monoperä-Yamahalla), ja tuskin tuloksetkaan uusilla pyörillä paranivat, mutta olihan siinä jotain hohtoa vaihtaa välillä pyörä tuliterään... Tuollaisella 80-luvun monoperäsellä kakspuolikkaalla voisi minun mielestäni ihan hyvin mennä jokamies-kisojen helpoimpiin eli vapaaseen tai yleiseen kisoihin edelleen, isompien kynnysten luokat ovat sitten oma lukunsa.
Nuo 70-luvun TY-Yamahat ovat vielä stereoperäisiä, ja niitä luullakseni tehtiin 125-175-250 kuution koneilla, erosikohan piikki ja seiskavitonen vain sylinteriltään, mutta puolikas oli eri laite myös raamiltaan? Oiskohan niin, että tuota myöhempää monoperää tuli vain kakspuolikkaana? Ranskalainen Scorpa oli sitten vuosituhannen vaihteesta eteenpäin Yamahan moottorien käyttäjä, ja esimerkiksi Japanissa pyörät markkinoitiinkin Yamahan nimellä, kunnes Scorpa siirtyi Shercon leiriin ja moottoreihin tällä vuosikymmenellä.
innostui muistelemaan jv taas
-
No joo. Tämä on nyt vähän sinnepäin rakennettu ja sitä vois joskus vielä fixailla hienommaksi jos siltä tuntuu. Juu näitä on myös kasikymppisiä ja tämä 175 on tosiaan käsittääkseni sama pyörä kuin 125 mutta isommalla porauksella.
-
Viime kesänä tuli luvattua Hyvinkään Scramblessa että rakennan Classic Trial pyörän,kun sanoivat leikillään,ettei täällä katseluväkeä tarvita,vaan ajajia.
Tähän asti on ollut suunnitteluasteella,mutta viimeviikolla hain rungon varastosta,kone on ollut tehtynä jo muutaman kuukauden.
Pikkaisen olen jo runkoa siistinyt ja leikellyt ylimääräisiä osia pois.
Saa nähdä mitä siitä tulee,pistän vasta sitten kuvia kun on valmis tai ainakin lähes valmis.
Hyvin vähän olen trialilla ajanut,pitäis päästä heti keväällä harjoittelemaan.
-
Täytyy ottaa haaste vastaan,minkäänlaista kilvanajon kokemusta ei ole mistään lajista,lukuunottamatta mikroautoilla sisällä ja ulkona muutaman kerran.
Minitrialkisoja olin järjestämässä 80-luvun puolivälin paikkeilla parina kolmena vuonna, Stenbergin Eskon,Hiltusen Supin,velipoikien ja muutaman muun kanssa,sen jälkeen kun Lintukankaan motocrossrata suljettiin.
Ainoa kilpailija jonka siltä ajalta muistan on muuan Tommi Ahvala. Ahvalan isoveli? oli melkoinen mestari,hänelle ei kelvannut meidän tekemät jaksot.Talkooväestä kun oli pulaa,hän lupautui yhden jakson pistelaskuriksi,kun ehdin kahvinvientikierroksellani hänen jaksolleen,oli siimat vallan muualla ja jakso paljon helpompi.Tarjoilin silti kahvia. ;D
Nyt senaikaisessa trialmaastossa on Porttikallion hiihtokeskus jossa ampumahiihto taitaa olla päälaji.
-
Tuohon " kaikenlainen moottoripyörä-urheilu tapahtuma pitää olla ylemmältä taholta hyväksytty".
Näin on. Kilpailutapahtumalle pitää olla lupa. Viranomaisilta, ei Suomen Moottoriliitolta. Moottoriliitto ei ole eduskunta, eikä hallitus. Se voi tehdä sääntöjä ja määräyksiä omiin tapahtumiinsa, ei muihin. Moottoriliitto voi rajoittaa osallistumista omiin tapahtumiinsa. Aiemmin oli selvä, että jos osallistuit jonkin muun tahon tai siis ilman Moottoriliiton lupaa järjestettyyn moottoripyöräkilpailuun, voi Moottoriliitto evätä osallistumisesi Moottoriliiton luvalla järjestettyihin tapahtumiin. Tähänkin on autourheilun puolella taidettu saada Kilpailuvirastolta lausunto, että ei voi mikään lajiliitto toimia lainlaatijana eikä rajoittajana... Liitot itse eivät tätä taida vieläkään ymmärtää, siis omaa asemaansa ja valtaansa tai sen puutetta.
Tämä juridiselta puolelta, sitten käytäntöön.
Moottoripyöräurheilu on kuitenkin melko pienen joukon toimintaa. Missään tapauksessa ei kannata jakautua useaan eri kuppikuntaan. Kannattaa rakentaa, ei repiä; vastustajia harrastuksella on varmasti riittävästi ulkopuolella. Nämä muutamat harrastetapahtumat, esimerkiksi juuri classic-trial, ovat löytäneet uomansa, ja hiljaisesti hyväksytty tai suljettu silmät siltä osin. Kun asiat ovat käytännössä mallillaan, kannattaa toimia näissä puitteissa, kaikki hyötyvät.
Sitten ihan omia ajatuksia. Maastopyörien liikennevakuutukset - sellaisenhan saa myös rekisteröimättömään laitteeseen - ovat melko suolaisia hinnaltaan. Sellainen pitää kuitenkin olla jokaisessa moottoriajoneuvossa, jota käytetään muualla kuin täysin suljetulla alueella. Valvontavastuuta tästä ei ole muilla kuin poliisiviranomaisilla, eli käytännössä ei oikeastaan ollenkaan. Tuo täysin suljetun alueen määrittely ei ole aivan selvä, mutta minkään trialtapahtuman paikka ei ainakaan ole suljettu alue. Eli jokaisessa tuollaiseen yhteistapahtumaan osallistuvassa moottoriajoneuvossa pitää olla liikennevakuutus.
Eerokin tuossa kirjoitti, että vauhtilajeissa, joissa sattuu... Tätä asennetta kehotan aika vakavasti välttämään. Trialpyörilläkin sattuu. Onneksi enimmäkseen aika pieniä, mutta sattuu kuitenkin. Vakuutusasia ei kiinnosta ketään, paitsi sitten, kun sattuu. Kun itse tulin reilu 15 vuotta sitten mukaan trialtoimintaan, tuo maastoajoneuvon liikennevakuutus oli hinnaltaan niin naurettavan halpa, että oli helppo arvata sen lystin olevan aika väliaikaista. Niinkuin sitten kävikin. Heiluri heilahti toiseen äärilaitaan; IF taisi huippuaikana pyytää rekisteröimättömän trialpyörän liikennevakuutuksesta noin 5000 euroa vuodessa! Ja pääsi minusta eroon asiakkaanaan, myös kaikkien muiden vakuutusten osalta... Tämän päivän tilannetta en tunne, kun ei ole enää itselle ajankohtainen. Kauhuskenaario trialissa on jonkun paikalla olevan ulkopuolisen päälle tippuva tai karkaava trialpyörä. Siitäkin on vastaavanlaisessa hupitapahtumassa kokemuksia - ei tosin ollut trialtapahtuma - että osallistuja, asiat tunteva ja tiedostava, joka on itse ajanut vakuuttamattomalla ja omistamallaan pyörällä, on alkanut etsiä maksajia ja syyllisiä, kun kaatuessaan omia aikojaan on tullut kipeätä...
Pyysit mielipiteitä, nyt niitä sait!
jaakkovaakko
-
Kun Jaakko tuossa edellisessä viestissä sivusi tuota vakuutusasiaa, niin onko kenelläkään asiasta tuoretta tietoa, missä hinnoissa nykyiset maastoliikennevakuutukset pyörivät. Vaikuttaako pyörän tyyppi ja käyttötarkoitus mitään?
Sitten toinen juttu. Ainakin Ifin esitteissä kerrotaan, että "Liikennevakuutus vaaditaan myös silloin, kun ajoneuvoa käytetään ainoastaan yksityisellä tiellä, pihalla, maastossa tai jäällä. Liikennevakuutus korvaa vahinkotilanteessa kaikki henkilövahingot sekä syyttömän osapuolen omaisuusvahingot."
Mutta mites sitten kun kolaroidaan rekisterissä olevalla ja tieliikenteeseen rekisteröidyllä ja vakuutetulla ajoneuvolla maastossa. Maanomistajan luvalla tietty, koska ilman sitä maastossa ei saa edes ajaa. Löytyykö jostakin pienellä präntillä painettu vakuutussopimuksen osa, jossa mainitaan vakuutuksen pätevän ainoastaan tieliikenteessä. Tähän viittaisi ainakin POP-vakuutuksella rekisterinumerolla vakuutusta ostettaessa lisäkysymys, että käytetäänkö ajoneuvoa edes osittain maastossa. Jos tuohon vastaa kyllä, vakuutusta ei voi ostaa, vaan on otettava yhteys konttoriin. Vakuutuksen ostaja siis rajoittaa jo vakuutusta ostaessaan maastokäytön pois.
-
Liikennevakuutus pätee myös maastossa. Oikeisiin kilpailuihin se ei taida auttaa mutta normi jäsentenväliset sänkipellolla ok.
muoks. lähivakuutuksessa ei kyselty ajosuunnitelmia
-
Maastoliikennevakuutuksen härdellin syy, kiitos EU:
https://www.moottoriurheilu.tv/sloveniassa-tapahtunut-traktorionnettomuus-vaikuttaa-rekisteroimattomien-moottoripyorien-vakuutusmaksuihin-suomessa/ (https://www.moottoriurheilu.tv/sloveniassa-tapahtunut-traktorionnettomuus-vaikuttaa-rekisteroimattomien-moottoripyorien-vakuutusmaksuihin-suomessa/)
-
Eri juttu nämä lisenssihommat, mutta tiedän vakuutusyhtiöllä olevan erittäin pätevät ja yhtiön etua valvovat lakimiehet, jotka mielellään tulkitsevat tätä liikennevakuutuslain kohtaa omaksi edukseen.
Liikennevakuutuslaki 1 §
Moottoriajoneuvo ei ole tässä laissa tarkoitetussa liikenteessä, kun:
1) sitä liikenneväylistä erillään olevassa paikassa käytetään olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin henkilöiden tai tavaran kuljettamiseen.
-
Ainakin vielä silloin, kun itse lisenssejä maksoin, se vakuutus oli rajattu ja laajennettu vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Oli voimassa, kun läksit kotoasi treeniin, kunnes palasit kotiin. Ja myös moottorikerhon järjestetyssä treeni-illassa, esim. lentopalloa pelattaessa. Liikennevakuutus on voimassa vain ajoneuvoa ajettaessa. Eli jos laitat treenitauolla ketjuja rasvatessa sormen rattaan väliin, tai tiput kalliolta tutustuessasi jalkaisin jaksoon trialkisassa tai -treenissä, liikennevakuutus ei korvaa, lisenssivakuutus korvaa. No nyt onkin helppo ajatella tuon vakuutuksen hintaa suhteessa riskeihin...
Tuosta traktorista ja EU:sta. Jaksan ihmetellä ainaista ruikutusta tästä asiasta. Liikennevakuutus ja minimaalinen tapaturmavakuutus eivät ole millään mittapuulla toisiinsa rinnastettavia asioita. Toinen korvaa hoitokuluja, ja niissäkin on katto muutamassa tuhannessa eurossa, korvaus pysyvästä vammautumisesta joku tonni. Toinen korvaa ansionmenetyksen, myös pysyvän vammautumisen kohdalla. Oiskohan Nikkanen ollut kovasti onnellinen, jos korvaus olisi ollut muutaman satasen sairaalakulut, eikä senttiäkään puolen vuoden työkyvyttömyydestä? Kuten Eero kirjoittikin, kysymys on siitä, että miksi se lisenssivakuutus pitää maksaa, kun sillä ei ole oikein mitään katetta.
Liikennevakuutusyhtiöt eivät ole hyväntekeväisyyslaitoksia. Kysymys on jaetusta vastuusta. Maastomoottoripyörillä sattuu valtavasti vahinkoja, valitettavasti myös vakavia. Jos näiden järkyttävän suuret kustannukset jaetaan myös mamman kauppakassin vakuutukselle, niin eihän vain samat ruikuttajat ole taas EU:sta eroamassa?
Näistä asioista pitää voida keskustella, enkä mitenkään ole vakuutusyhtiöitä puolustamassa; kyllä niille raha kelpaa. Mutta eivät nuo asiat ihan mustavalkoisia ole.
jaakkovaakko
Edit: Tuosta Pentin edelle kopioimasta lainkohdasta on juuri kysymys Paavon linkkaamassa EU-tapauksessa. Siinä EU käveli yli tuollaisesta, meidänkin lainsäädännössämme olevasta rajoituksesta moottoriajoneuvon liikennevakuutuksen voimassaoloon. Minun mielestäni vain maastomoottoripyöräilijät ryhmänä ovat olleet suurin hyötyjä tuon tulkinnan johdosta, eikä suinkaan maksaja.
EDIT 2: Pari vuotta sitten olen viimeksi maksanut trialpyörälle maastoajoneuvon liikennevakuutusta, muistaakseni silloin luokkaa alle kolmesataa euroa vuosi. Pidin vielä aika kohtuullisena sitä, tappiola oli yhtiö. Aika monta vuotta sitä vakuutusta maksoin, saamapuolelle jäi kaksi 11 euron terveyskeskuskäyntiä. Silti mielestäni minun kannatti maksaa, riskejä lajissa kuitenkin on.
-
Kun Jaakko tuossa edellisessä viestissä sivusi tuota vakuutusasiaa, niin onko kenelläkään asiasta tuoretta tietoa, missä hinnoissa nykyiset maastoliikennevakuutukset pyörivät. Vaikuttaako pyörän tyyppi ja käyttötarkoitus mitään?
Kysyin lähivakuutuksesta niin 180€/vuosi oletusarvoilla 250cc, 80kg, 15kW ja käyttötarkotus trial.
-
Tuossa eellä heitin muistista tuon arvion kahensaan ja kolmensaan välliin. Miulla on aina ollu noissa myös se osakasko, eli palo-varkaus-hirviturva(?). Saatto olla tuossa muistin tarjoomassa summassa se mukana, sillo olis samassa linjassa. Noilla hinnoilla kuitenkin miun mielestä kannattaa maksaa vakuutus, on liikennevakuutus niin paljon vahvempi korvaaja verrattuna mihinkään vapaa-ajan tapaturmaan tai urheiluvakuutukseen. Mutta jokkaine arvioip ite omat riskisä.
Näissähän on se ongelma totisilla harrastajilla, että jos pyöriä on viistoista ja jokkaisella käyp kerran kesässä ajelemassa, ni ei oikein järkevää ratkasua taija löytyä?
jaakkovaakko
-
Onko kukaan koskaan mahtanut seurustella vakuutusihmisten kanssa henkilökohtaisesta vakuutuksesta, eli vakuutus kuskille ja luettelo pyöristä mitkä kuuluvat tämän reviiriin siis yksi vakuutus eikä viitätoista koska eihän yksi mies voi ajaa kuin yhdellä laitteella kerrallaan. Eihän lätkässäkään potkita kokojoukkuetta vaan yksi eli se valmentajaä retale. Olisko Westy laitettava asialle ? Erkki , kun minä synnyin oli ruuti jo keksitty.
-
Ei taida Suomen liikennevakuutuslaki tuntea henkilökohtaista liikennevakuutusta. Mutta voisiko perustaa moottoriurheiluyrityksen? Y-tunnuksella saisi ryhmäliikennevakuutuksen.
Ja jos liukastuu jaksolla, siis jaksoon kävellen tutustuessa, niin korvaa ihan normaali tapaturmavakuutus vaivat. Pyörän päällä ollessaan jos liukastuu, niin se onkin jo liikennevakuutusasia.
-
Sanotaan nyt aluksi, että olen vähän jäävi vastaamaan, koska olin parikymmentä vuotta vahinkovakuutusyhtiön palkkalistoilla...
Mutta, keskustelu vakuutusyhtiön edustajan kanssa on aina neuvottelutilanne ostajan ja myyjän välillä. Nettikyselyihin vastaava automaatti ei paljon jousta. Ja sillä puhelimeen vastaavalla henkilöllä on tulostavoite, johon päästään myymällä vakuutuksia. Jos asiakas ostaa listahinnalla niin hyvä. Muitakin vaihtoehtoja on.
Kilpailutilanne on tällä hetkellä sen verran kova, että asiakas voi (tuloksellisesti) neuvotella muunkin hinnan. Ei saa antaa tunteille valtaa, vaan harkitusti tuoda omia ajatuksiaan hinnasta, kattavuudesta, omavastuun suuruudesta ym. esille. Toimii aika usein.
-
http://www.moottoriliitto.fi/site/assets/files/1252/moottoriliitto_012018_06-21632_450820f.pdf (http://www.moottoriliitto.fi/site/assets/files/1252/moottoriliitto_012018_06-21632_450820f.pdf)
http://www.moottoriliitto.fi/ajajille/ajajalisenssit/ (http://www.moottoriliitto.fi/ajajille/ajajalisenssit/)
-
Liikennevakuutus pätee myös maastossa. Oikeisiin kilpailuihin se ei taida auttaa mutta normi jäsentenväliset sänkipellolla ok.
muoks. lähivakuutuksessa ei kyselty ajosuunnitelmia
POP-vakuutuksen liikennevakuutus rekisterissä olevaan ei kata maastokäyttöä. Miten lie muissa yhtiöissä? Olisi hyvä saada etukäteen tietoa, eikä vasta sitten, kun vahinko on tapahtunut.
"Satunnainen tieliikennekäytössä olevan ajoneuvon kilpailu tai maastokäyttö on rajattu vakuutuksen ulkopuolelle. Kaikki vahingot, jotka ovat rajamailla, käsitellään tapauskohtaisesti, mutta metsäpolulla ajo voidaan katsoa maastokäytöksi, joka on ehtojemme vastaista".
-
Tuollainen siitä Classic-trialista sitten tuli.
Kawasaki MKT125 eli Martin Kawasaki Trial tai Martti Kalevi Törmä,kuinka vaan.
Satula on lyhennetty ja madallettu Kawan omasta penkistä,päällisen teki Riitta Saarikko.
Montesa tyyliset lokasuojat tulivat Ranskasta.
Tankki on luikkutankki Soliferin,itse maalattu ja tarroitettu (sen kyllä näkee),lakkauksen teki tuttu automaalari.
Sivuposket on MDF levyä,itsemaalatut ja tarroitetut,lakka puuttuu vielä.
Tarrat on teetetty Urjalassa.
Pakoputki on alkuperäinen etuosa yhdistettynä Derbin teharista otettuun takaosaan jota vasaroitu kaposemmaksi isolla vasaralla.
Loppuosan putken taivutteli eräs metallimies joka sorvaa lisäpainon vauhtipyörään ja mahdollisesti 10-hampaisen eturattaankin,perässä äänet vaimentaa pienin vaimentaja mitä Mopo-Sportista löytyi.
Vannekehät on rompetoreilta,ohjaustanko muistaakseni Mika Törnen crossijammun etupäästä,hallintalaitteet runko ja tekniikka "vanhaa varastoa".
Nimeltä mainitsematon pääkaupunkiseutulainen korjasi täristävän koneen,häneltä on myös eturengas.
Takagummi on Eerolta.
Risto Ukkonen pinnasi vannekehät keskiöihin,pinnat ja muut osat sinkattiin Loimaalla.
Takaiskarit on muutama vuosi sitten ostettu Karri Tuoviselta,aitoa MZ-laatua suoraan Vietnamista tai muusta MZ-osien valmistusmaasta,mutta ovat sopivan pehmoiset trialiin.
Hifistelyä vaatii vielä,mutta koeajoa on jo tehty.
Niin ja imupuolella vaikeasti löytyvä kumikurkku ei ole KE.stä vaan puolta pienempi KH.sta jatkettuna Stala tiskialtaan viemäriputkella ja tarvike vaahtomuovisuodattimella.
Etupää on kootut teokset erikuntoisista KE etupäistä.Liukuputkissakin pientä pituuseroa.
Kuvia ohessa.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Kiitos! Tässä projektissa on menty ulkonäkö edellä,toimivuudesta trialiin ei ole hajuakaan,mutta ei sen niin väliä ole.
Ketjusuojat on suunnitelma-asteella,samoin etulokasuojan kiinnike täytyy tehdä kokonaan uusiksi,on sen verran huono tökötys.
Etupäästä karkasi öljyt,samoin vaihteistossa on vaillinkia.
Edelleen pientä röpötystä,mitenkä säätäisin,vai pitääkö pienentää suutinta?
Virittelyä vaatii vielä.
-
Ommuutehieno ! :)
-
Olin aamutuimaan karsimassa oksia puista,omaan metsään tulossa haastavat trialmaastot,on kiviä,kalliota,ojanpohjaa ja jyrkkiä mäkiä.
Täytyis ehtiä kesällä viikonloppuisin harjoittelemaan.Ensin pitää ostaa kypärä.
-
Omista kokemuksista lähtien joku sana trialin suojavarustuksesta ja turvallisuuvesta.
Kypärä tietysti. Helposti tullee ajatelluksi, että ei oo vauhtia, ei voi sattua. Kyllä voip. Ihan aluks, kun ei olla missään korkeella, ei niin pahasti, mutta voip kuitenkin. Yritän kertoo:
Ajat ihan juurakossa tai pieniä kiviä on polulla. Nollavauhti, etupyörä luiskahtaa 10 senttiä sivvuun. Tasapaino hukkuu, sutaset jalan maahan. Maa sillä puolella vähän alempana, eli jonkun verran mennee sille jalalle painoa heti. Etkä varmasti ehi kattoo mihin sen jalan laitoit. No juuren tai kiven päälle, ja nilkka ympäri. Venähtänneet nivelsitteet, ja usseemman viikon ajan on mettätyöt tekemättä. Eli laita sellaset kengät, mitkä estää sen nilkan pyörähtämisen. Mielellään kuitenkin jonkun verran notkeet, ja mukavat kävellä. Niiko esimerkiks trialsaappaat. Niitten kanssa tuo kuvattu tapaus, ja jatkat vaan ajamista, mittään ei käyny. Krossisaappaat antaa vielä paremman suojan, mutta on kolperot ajaa ja varsinkin kävellä. Ja trialsaappaan pohjassa pittää olla mahollisimman hyvä pito, päinvastoin kuin enskassa tai rossissa.
No sitte oot vähän jo eistyny, alkaa olla yritystä pienille kiville. Vaikka vajjaan metrin korkeille, eikä pystysuorille. No sitte ei oo ihan kytkimen käyttö ja jalkojen ponkasu synkroonissa tai suunnassa, ja pyörä on pystyssä takiksella siellä kiven reunalla. Hyppäät taaksepäin maahan metrin korkeudesta, ehkä vielä tangosta pitäen suojellakses pyörää. No taas ponnistus jääp vajaaks, tuut maahan jaloilles mutta painot auttamatta takana ja vielä liikesuunta taaksepäin. Kaavut siitä selälles, seisovilta jaloilta suunnilleen paikalleen. Vaan sattuu alle kivenmurikka, kanto, juuri. Sattuu selkään. Vaan jos on kevyt ja ohut panssari, ei satu. Polvet ja kyynärpäät ja helposti aluks työntää ensimmäisenä osumaan. Jos on sammalta alla, ei satu, vaan jos on kivi tai kallio, sattuu. Paikaltaan kaatuissakin jos pää ossuu kiveen, voip sattua pahasti, eli kypärä ilman muuta.
Samoista syistä jääkiekkoilijan tai -palloilijan kevyet polvisuojukset, ja ihan aluks rullaluistelijan kyynärsuojukset.
Vakavien loukkaantumisten mahollisuus on trialissa aika pieni. Pieniä, ikäviä muutaman päivän töistä pois pitäviä iskuja, kolhuja ja nirhaantumia on helppo hankkia. Ja just niitä vastaan nuo asialliset suojukset antaa melkein sataprosenttisen suojan.
Eikä niihin montaa sattaa mee, vaikka hankkii ihan oikiat lajiin suunnitellutkin.
Korostan vielä, että vaikka vauhtia ei oo, se ympäristö on aika vihamielinen, kun ollaan kivillä ja kallioilla.
Oikeitten kuskien ajopaikat on sitte luku sinänsä. Ko puotaan neljästä tai kuuvesta metristä kalliolta, on iso riski sattua pahasti. Lajin turvallisuus sillä tasolla perustuu siihen, että vaikka kuski ois täysin holtiton tai ilman itsesuojeluvaistoa, ei hän pääse sinne kuuven metrin seinälle ilman kuuden vuoden lajiharjottelua, ja sitte on jo opittu selkäytimeen sekin, mitä sillon tehhään kun ei ihan päästä ylös jostain, paljon matalemmilla kivillä opeteltuna.
jaakkovaakko
PS. Vielä yks mahollinen kustannuksia säästävä asia piti mainita. Kun ajat jyrkkää mäkeä ylös, ja pyörä lakkaa menemästä etteenpäin, se saattaa alkaa mennä taaksepäin, jos mäki on tarpeeks jyrkkä. Ko siinä hylkäät pyörän tahtomattas, ja se kaatuu oikeelle kyljelleen, kaasukahva maata vasten. Liukuu taaksepäin, ja maa rullaa kaasun selälleen. Sen ei tarvi montaa sekuntia kylellään laihoilla seoksilla huutaa, kun ei ennää sammuttimesta sammu. On tullu vauhtipyöriä kopasta läpi sitte siinä vaiheessa, ko se leikkaa kiinni... Vaan jos jaksaa väsätä rannelenkkisammuttimen, mikä nykäsee koneesta syttyvirrat poikki heti, kun mies ja pyörä erkanee toisistaan, säästy konerempparahat. Se sammutin on pakollinen varuste kisoissa muuten, ja sen historiasta ois joku sana, mutta jätetään toiseen kertaan.
-
Kymiksen sivuilta (www.finntrial.fi) löysin tälläisen kuvan. Kuvan ottajaksi mainitaan joku Matti; ilmeisesti sama, kenen mailla kuvassa päristellään. Mutta tunnistaako kukaan motoristia, joka kauniin aurinkoisessa syyssäässä nautiskelee moottoripyöräilystä?
Tässä linkki kuvaan: https://drive.google.com/open?id=1ndwcvXA83ta6NQe1uQEZ18Fr5YnboCmy
- kyseleepi jv
-
Heh, tekis mieli sanoa Jukka Virtanen, mutta tuskin ;)
-
Eero N:ltä näyttää :) .
-
Sanokoon vaimo mitä hyvänsä, kyllä se melko hyvältä näyttää! Vähän enemmän jalkoja auki ja koukkuun, hartiat ohjaustangon suuntaisiksi, ulkokurvin puoleinen kyynärpää ylös, ja painoa hieman enemmän ulkopuolen tapille, eikä ainakaan taaksepäin, ehkä aavistus eteenpäin, niin alkaa näyttää oppikirjasuoritukselta. Kirkkonummen kuvassa näyttäis jarrrujalkakin sitovan menoa, näin pitää olla aina epätasaisella alustalla, ettei karkaile pyörä, kun sitten mennee helposti jalka maahan... Myös taiteellinen vaikutelma on tuossa Kirkkonummen kuvassa parempi, mutta se saattaa olla kuvaajan ansiota? Pihassa kun käyt pari kertaa päivässä varttitunnin ajamassa tanko-toppari-kaheksikkoa, niin siitä se lähtee... Talvella sen voi korvata osin talli-tasapaino-treenillä, siinä ei kulu yhtään ees pensaa.
jv, vanha valmentaja. Tai ainakin vanha.
-
Onpas Pro meininkiä,ei taida ens kesänä pärjätä omatekoisella pyörällä. :(
-
Hyvin Eero olet classic-trialin sisäistänyt. Keräsit vain1 (yhden) pisteen kahdelta kierrokselta. Näytti kuitenkin noin yleisesti ottaen olevan aika hikistä hommaa.
http://kymalainen.net/sm_lokakuu_2/manitzer/cup_3x/classic/IMG_3122.html
-
Tarkotitko Paavo että niiko Ievanpolokan tahissa menivät; "peä oli märkänä jokkaisella, ja ihmiset onnea toevotti..."?
jv
-
Jos et kerro kenellekään, niin oli mulla muutama lonkero mukana, mutta johtuen kuljetusongelmista (Aila oli Pennin koiranäyttelyssä) join vain yhden. Mutta hyvä ajatus tuo sixpack ja tuolit hienon toiminnan katselussa.
-
Koska on ilmoittautuminen Hyvinkään Trialiin ja kenelle ilmoittaudutaan?
-
Täältä löytyvät Hyvinkään Scramblen 2019 ilmoittautumistiedot kaikkien lajien osalta: https://hyvinkaanmoottorikerho.fi/kutsu-scramble-trial-2019/
-
Laitoin muutaman Montesan myyntiin jos jotain semmoset kiinnostavat.
Löytyvät myydään-osastolta
-Kimmo
-
Hienoja kuvia Annelta, hyvä että Eero laittoi linkin. Itse kävi tuolla lähtöalueella lauantaina, jo tie sinne oli aivan huima. Varmasti myös jaksot olivat hienoja ja iso kiitos Juha ja Marjatta Hellstenille ja myös Petri Pantsulle soppatarjoilusta.
Maastohan olisi sopiva SM-tasolle, ainoastaan parkkialue voisi tuottaa vaikeuksia.
Iso kiitos kuitenkin kaikille järjestelijöille.
-
Lohjan ajotapahtuma oli viihtyisä ja aika ei käynyt pitkäksi ! Kiitos kaikille tapahtumaan osallistujille,olittepa mukana sitten tavalla tai toisella...! Marjatta ja Juha Helstenin sekä omasta puolestanikin ! Hyvää syksyn jatkoa...!
t. Petri Pantsu
-
Mukava lukea Eeron kokemuksia trialista. Oonkohan muistanu mainita, että itekii jonkun vuoden yrittelin, tosin ihan nykyvehetapahtumissa. Kattomassa oon muutamaa lassikkia ollu, mutta ei niistä sen enempää kokemusta. Nyt on uskottava, että se on ohi se laji; jos jouvun yöllä pimmeessä könyämään vessaan, on piettävä seinästä kiinni koko matka... tosin fillarilla edelleen kestän paikallaan pystyssä laittamatta jalkaa maahan, mutta katse on naulattava yhteen kiveen tai keppiin, päätä jos kääntää, pittää laittaa jalkakin maahan. Elämä on...
Noista jaksojen vaikeuksista on aina keskustelua riittänyt. Taisit ite ottaa jossain kantaa siihen, että vähemmät vaihtoehot riittäisi. On tietysti eri asia, että on vaikeita, tai että on vaarallisia. Muistan ite joskus vähän sellasta arvostelleeni, jos vaaraa on enemmän kuin vaikeutta; siis jos esimerkiks pitäs ajaa puol metriä leveetä lankkua pitkin, jokainen pysyy. Mutta jos se lankku viedään 10 metrin korkeuteen, se on edelleen yhtä helppo kuin maassa, mutta jos tippuu niin sattuu; vaaraa on enemmän kuin vaikeutta, mikä miun mielestä on ainakin harrasteluluokissa tai lassikissa tarpeetonta. Silti jokaiselle ratamestarille ja jokaiselle oikeissa kisoissa tuomariksi uhrautuvalle kuuluu suuri kunnia ja hatun nosto korkealle, jos yleensä halutaan lajia hengissä pitää.
Kävin tännää Kawalla vielä yhen 130 km reissun. Yhen pienen pätkän ajoin, mistä oon menny tänä kesänäkin pari kertaa. Traktoriura, missä yhteen rinteeseen on märän kelin aikana pistettu sellasta ranteen paksuisesta vähän ylöspäin olevaa riukua estämään rattorin uppoominen. Keväällä taisin ajaa sen alamäen suuntaan laittamatta ees jalkaa maahan kertaakaan. No nyt siihen oli kesän aikana kasvanu vähän yli ohjaustangon korkee horsma tai joku muu; ei minkäänlaista näköyhteyttä maahan. Eikä ne puut oo kaikki, jos ykskään, tarkasti poikittain menosuuntaan nähen. Ja märkiä sen verran että liukkaita. Meni vähän temuamisen puolelle, vaan en kaatunu kertaakaan. Muutaman kerran piti vähän neuvotella Kawan kanssa siitä, mihin suuntaan jatketaan. Ja muutaman rungon ylitys vaati kanssa pientä neuvonpitoa. Pääsin läpi, vähän piti huoahtaa välillä, ettei ois hikimäräks kastellu ittiään, isolla tiellä oli välillä mentävä ja siellä ois helposti napannu vilu. Moottoripyöräily on...
Kävin sillä reissulla kattomassa maalaustaidetta, arviolta 5000...6000 vuotta vanhaa. Kuvat on vielä kamerassa. En tunnistanu double-deckereitä, ei tainnu olla Davidin tekemiä?
innostusis jaakkovaakko
-
Joko lie ollut mainintaa täällä, mutta laitetaan. Mobilisti nro 5/2019 on juttua Classic trialista, 6 sivun juttu. Ajetaan 125 Fanticilla ja 1979 Montesa Cota 349.
-
Hei,
Juuri liityin. Retroilla leikin monella tapaa, mutta kysymys kuuluu, oisko Fantic Motor trial 50 progress 1 mallisella asia retroajoihin? Vm siellä 80 luvun loppupuolella, mutga jostain kummasta syystä monoiskari ja etulevyllä jo. Kiitos
-
http://fanticmotor.free.fr/IDENT-TRIAL/Modeles-trials.html malleja löytyy tuokin
-
Hei,
Juuri liityin. Retroilla leikin monella tapaa, mutta kysymys kuuluu, oisko Fantic Motor trial 50 progress 1 mallisella asia retroajoihin? Vm siellä 80 luvun loppupuolella, mutga jostain kummasta syystä monoiskari ja etulevyllä jo. Kiitos
Eikös kisoihin päässyt ainakin tutustumaan melkein millä vaan härpäkkeellä.Sitäpaitsi mikä tahansa 50-kuutioinen on kuitenkin niin mopo,ettei luulisi pahimmallakaan pussihousulla olevan mitään valittamista jos haluat ajaa.Mukaan vaan.
-
Vieläkö aihe on elossa, tai onko muutettu muualle?
-
Kyllä aihe elossa on, mutta Nikkasen viimeaikaisia kirjoituksia en kyllä löytänyt. Minkälie otsikon alla ovat, olisko japsipyörissä?
-
https://50iniepoca.forumfree.it/?t=77456617#newpost 50:siä lisää
-
Näistä "keskusteluhaluista" seuraavaa:
Kun on tullut seurattua mp-urheilua muutama vuosi, niin voinen yrittää antaa jonkinlaisen toteamuksen. Olin varmaan ensimmäinen suomalainen "toimittaja", joka haastatteli Jarno Saarista Imatralla aikanaan, mutta rr-miehistä minulla ei ole mitään muuta sanottavaa. Ei oikeasti kuulunut minun osaamisalueseeni.
Otetaan sitten crossi; Olen ollut Heikki Mikkolan, Pekka Vehkosen ja monien muiden crossareiden kanssa tekemisissä; Avoimia helposti lähestyttäviä jne.
Sitten enduro; Vähän enemmän varautumista kuin crossissa, useimmat menestyneetkin ikään kuin "pudonneet" crossista.
Kaikki nämä vauhtilajien hemmot ovat täysiä Extroverttejä.
Lopuksi Trial. (Yrjö Vesterinen, Tommi Ahvala, Dougie Lampkin, Thierry Michaud, Diego Bosis jne)
Tulkaa sinne mettään kattomaan ja sanotaan päivää.
Arvoisa Eero!
Trial ihmiset ovat valinneet lajinsa oman ehkä ns introvertti luonteensa vuoksi. Tiedän, että on monia trial-kaveripiirejä, joissa jatkuvasti ollaan yhteydessä/tekemisessä, pitäisikö Sinunkin yrittää sellaiseen piiriin?
Paavo Kymäläinen
-
Ne kevät on ovensuussa, löysin tätä kautta oma takapyöran pinnojen vaihtajakin. Olettaisin että n kk kuluttua saan otettu ekat savut. Sitten vois alkaa harjoittelemaan. Sitten taas alettaan kyselee niiteen tapahtumien perään.
Kirjoituksia ei kannataa poistaa, koska joskus ihan vahinkosaakin niitä sattaa lukea joku nuori aloittelija ja saa niistä aivan suunnattoman paljon vinkkeja ja motivaatiota. Se ettei vuosia asiassa mukanaan olleet jaksaa innostua ja ajatellaa mukaan on melko luonnollista. Jos tiedo ja taito ei välittyy eteenpäin, ei olee millään alalla tulevaisuutta.
-
Jarmo tervetuloa harrastuksen pariin.
Sinun kannattaa lähettää "itsesi" Classic Trialin sähköpostiin. Tässä sp-osoite:
Classic Trial Finland [classictrialfin@gmail.com]
Ystävälläsin terveisin
Paavo
-
Olipahan uutta tietoa. Luulin että kaveri on ajanut trialia vaan moottoripyörällä eli Ossalla , mutta että pianollakin.... :P
Terv yks entinen Ossa Mick Andrews replica kuski. Wannabe trialisti joka hyvin äkkiä huomas ettei oo oma laji.
-
Anna suoltaa vaan; mie ainaskin luen.
Sillo rossiaikoina aina kevään ensimmäisillä ajokerroilla oli sormikrampit paha ongelma. Miulla oli niihin sellanen konsti, että ajoin just sen verran, että alko tuntumaan että kohta kramppaa, pysäytin, mutta lähin uuvestaan heti ko veri taas kiers sormissa. Sillä konstilla ne krampit jäi pariin ensimmäiseen ajokertaan.
Trialin kanssakin tuttuja ovat, mutta sillä vain ihan muutaman kerran on ollu käsi tangossa niin, ettei oo ite saanu pois. Niiko oon tainu kertookii. Mutta nyt tuli mieleen, että toimiskohan tuo rossista tuttu konsti siellä? Tekis reenimaastoon pitkän jakson, mikä ois kuitenkii sen verran helppo, että sitä vois ajaa pitempään yhtä soittoa? Pitäs olla kuitenkin hidas koko ajan, koska hiljasessa vauhdissa se ylimääränen puristus korostuu, joku helpohko kivikko vaikka? Trialissa koitin aina hokee itellein, että aina sormet löysiks kun ei tarvi puristaa, ja nykypeleillä aina sormi pois kytkimeltä, jos on jaksossa vaikka muutaman metrin pätkä minkä voi ajaa kytkin ulkona, ja jos on pitkiä laskuja missä ei tarvi konetta, ni vaihe vapaalle ja etusormi huilaamaan. Vaan tuo taitaa olla enemmän nykypyöräkonsti?
Nyt ei leikkiendurolla puudu kuin pers, eikä sekään kun ei oo pyörä vielä tallista hievahtanu tänä suvena... terassilla istuissa menny kesä.
- puuttu jaakkovaakko taas asiaan, mistä ei mittään ymmärrä -
-
15.8 Suomusjärvi. Treenattu on. 3 viikkoa sitten Tervakoskella. Ei pelkoa ylikunnosta.
Suomusjärvi on Saloon mentäessä Lahnajärven eteläpuolella, jos joku intoutuu turistiksi.
Mihin aikaan alkaa eka lenkki?
-
Tuossa ajokuvassa kiinnitti huomiota pari seikkaa:
1. Etusormi kytkinvivulla
2. 2 etusormea käsijarruvivulla
Onko classicissa nykyisin sallittu:
1. Kytkimen käyttö jaksolla kesken kaiken?
2. Käsijarrun käyttö?
ihmetteleep jaakkovaakko
-
Tarmo selvästi hieman peitellen näyttää keskaria tuomarille, mutta sentään kytkinpuolella pysytään klassikin hengessä eikä kesenkaiken vedellä...
Korkealla SM-kärjen tasolla ajelee siis Eero, monta yhdistävää tekijää. Pyörän merkki ja parran sävytys ainakin.
jaakkovaakko
PS. Miulle on jostain syystä aina ollut helpompaa kääntää oikealle...
-
https://www.youtube.com/watch?v=-ZDPWiLam94 jotain kikkoja se tuossa jakaa,kannattaa kattoo pajahommiakin kyllä onnistuu
-
Eilen juolahti semmoinenkin mieleen, että mitäs kuuluu minitrialille nykyään? Varmaankin sitä edelleen ajetaan? Mutta tuskin mukana on enää vakiomopojen C1-luokkaa? Koska ajettiin viimeiset C1-kisat?