VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Kari Rautiainen - Huhtikuu 20, 2014, 22:48:55 ip
-
Vanhana hyppääjänä suunnaton osanottoni jämin onnettomuuden osallisille ja omaisille.
Onnettomuus jollaista en koskaan osannut pelätä, vaikka riskejä harkitseekin mennessään...
Sukkana kierteessä tonttiin, ihme että kukaan pääsi ulos.
-
Osanottoni myös täältä. Varjoa tuli kanniskeltua, vaan ei tositilanteessa.
-
Jotenkin sitä sokeesti luotti lentäjään, ja konetta ei niinkään ajatellu, omat vermeet ja ajatukset tarkisti sataan kertaan hississä, tollasta ei vaan tapahdu. En osannu tollasta koskaan pelätä.
Lopetan aiheesta tähän. Hengissä.