VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Vanhat moottoripyörät => Aiheen aloitti: Markku Juusela - Huhtikuu 11, 2014, 10:05:37 ap
-
Moro
Laitan tämän tälle alueelle siksi kun pykäelmä tulisi vanhaan pyörään.
Kun en itse näistä sähkö ja akkujutuista tiedä niin kysympä tietäviltä.
Rikkoutuneesta porakoneesta jäi nelikennoinen litium akku joutilaaksi ja ajattelin että voisinko käyttää kennoja uudelleen johdottamalla korvaamaan 6 V:n tavallisen akun.
Pyörässä on Lucasin laturi ja ihan perinteinen mekaaninen rele.Sen verran haeskelin googlettamalla tietoa hommasta että latausjännitteen pitäisi pysyä aika tarkkaan tietyissä rajoissa ym.Jutuista en saanut selville että toimiiko näissä vanhoissa vehkeissä kun modifikaatiot oli tehty uudempiin pyöriin.Kaikkia mm. räjähdysvaarasta lähtien varoiteltiin,en haluaisi rakentaa pommia vaan moottoripyörän ja ko. akuilla korvata lyijyakun.
Akkupaketin yhteydessä on jokin elektrniikkahässäkkä,en tiedä mikä on mutta tuskin se ihan tarpeeton on,kuinka sitä tulisi sitten tässä uudessa systeemissä käyttää ????
Mitä muutoksia arvon raati ehdottaisi systeemiin ja onko oikeasti edes mahdollista ko. tapauksessa?
Voin laittaa akusta kuvan jos tarpeen ja homma lähtee edistymään.
-
Ihan ensimmäisenä tulee mieleen, että tarvitset muuntajan millä saada 4 kennoisten litium akkujen 14.4V sopimaan 6V järjestelmään. Litium akkujen lataus ei ole äkkiseltään kovin yksinkertaista. Tapauksessa, jossa sinulla on 4 kennoa ja kaikkien kennojen jännite olisi pysyttävä samassa, laturin täytyy olla tasaava ns. älylaturi, että laturi osaa ladata kaikkia kennoja samaan tahtiin. Kuulostaa melko haastavalta projektilta. Varmasti mahdollinen. Litium akkujen kennokohtainen jännite ei saisi pudota alle 3V, tämä aiheuttaa useimmiten kennon kuoleentumisen. Toisaalta ylin kenno kohtainen jännite ei saisi mennä yli 4,2V, tämä taas aiheuttaa kennojen sisuksen kaasuuntumisen ja voi tosiaan jopa räjähtää kaasun reagoidessa ilmankosteuden kanssa (epätodennäköistä), useimmiten tuloksena on pullistunut akku. Tosiaan perus laturi ei osaa lopettaa latausta tuohon 4,2V.
Jos saat homman toimimaan, niin litium akut on huomattavasti huoltovapaampia kuin normi lyijyakut. Kuoleentuminen ilman kuormaa voi kestää vuosia, että keskellä talvea latailu saa jäädä pois.
-
Moro
Ajattelin että käyttäisin vain kahta kennoa jolloin jännite olisi passelimpi 6 V:n systeemiin,
tai sitten 2 + 2 kennoa rinnan.En tiedä onko tällainen ollenkaan mahdollista käytännössä.
Luulisi että jotain fiksuja säätimiä löytyisi oman säätimen ja kennojen välille mutta kun ei
ole hajuakaan mitä etsisin.
Nämä ovat ihan omia suunnitelmia ja se on sitten asia erikseen ovatko edes toteutettavissa.
-
Uskaltaisin väittää että ei tule kennojen erotus onnistumaan. Varmasti pääsisi helpommalla jos laittaisi RC autoiluun tarkoitetun 2 kennoisen litium akun. Kiinasta saa kyseisiä akkuja varsin edullisesti. Esimerkkinä tuommoinen, jos noita kytkee pari rinnan, niin siinä on jo 10,6Ah.
http://www.hobbyking.com/hobbyking/store/__17273__Turnigy_nano_tech_5300mah_2S2P_30_60C_Hardcase_Lipo_Pack_ROAR_APPROVED_.html (http://www.hobbyking.com/hobbyking/store/__17273__Turnigy_nano_tech_5300mah_2S2P_30_60C_Hardcase_Lipo_Pack_ROAR_APPROVED_.html)
-
Tuollainen LiPo akkukin on kuulemma aika kranttu latauksestaan. Itse tein viimekesänä kahdesta RC-auton NiMh akusta enskasekasikiööni akun. Siinä kun oli RD125LC Yamahan kone sähköjärjestelmineen. Ongelmana oli, että ilman akkua regulaattori sekosi, kierrokset kun nousi niin lataus tippui ja valot himmeni. Krossin runkoon kun oli rakennettu niin ei siellä normaalille mopoakullekaan tilaa missään ollut. 2kpl hieman jo elämänsä ehtoopuolella olevaa 7.2V NiMh akkua sarjaan ilmanputsarikoteloon runkoputkesta roikkumaan ja toimi, regu sai purettua lataustaan kunnolla johonkin ja valot pysyi kirkkaana, hetken aikaa ajon jälkeen YPVS:kin jaksoi surrata. Kuulemma se akkuhässäkkä on yhä nykyisellä omistajallakin käytössä.
Varmaan olisi ollut ihan loistava jos olisi ollut ehjät akut mutta ajoi noinkin asiansa.
-
Kuten Janne sanoi, Litiumakut vaativat aina kennokohtaisen jännitevalvonnan.
Siis sekä yli-että alijännitteen eston.
Litiumakuissa on aina tällaiset "akkumonitorit" elil BMU:t.
Noissa kiinalaisissakin on, mutta ei kovin kaksiset; kennon sisällä on pieni printti, jossa on zener-vastus-sarjakytkentä.
Ei siis kovin turvallinen ratkaisu!
Lentokoneakkujakin on syttynyt palamaan ja niissä on varmasti täydelliset akkuvalvonnat!
Mikäli tuollaisen BMU:n periaate kiinnostaa, niin seuraavan patentin selostuksesta selviää:
http://patent.prh.fi/patdocs/certificate.jsp?app=20096254 (http://patent.prh.fi/patdocs/certificate.jsp?app=20096254)
Siten toinen kysymys; mitä etua saat litiiumakusta?
Keveys on sen merkittävin etu: onko se tavallisessa moottoripyörässä kriittisin massa?
Pakkasessa litiumakut menettävät tehonsa, jokainen voi kokeilla kännnykkänsä kanssa.
-
Moro
Selventävää asiaa on tullut jo aika mukavasti.Eihän mulla mitään pakottavaa tarvetta ole tehdä tällaista muutosta ei ainakaan painonsäästön takia,kuskista se painonsäästö olisi helpointa tiputtaa jos painoa ajatteleee.Yleisellä tasolla asia kiinnostaa vaikken BMU:ista sun muista mitään ymmärräkkään,tosin en olisi edes kysynyt asiasta jos asia olisi minulle selvää pässinlihaa.
Entäs sitten toi sähkö jota tuolta Lucasista tulee,onko se periaatteessa sopivaa sen säätimen jälkeen vai pitäisikö siinä välissä olla jotain "suodatusta"?
-
Niinhän se on, ettei mikään asia ole selvä, ennekuin kyselee ja selvittää.
Eikä senkään jälkeen, koska tekniikka kehittyy koko ajan.
Mitä tulee lataukseen, ensinkin akku tarvitsee tasavirtaa latautuakseen.
Toiseksi laturin jännite tulee olla korkeampi, kun akun lepojännite.
Kolmanneksi akkua ei saa ladata määriteltyä jännitettä korkeammalla jännitteellä, ettei akku kiehuta vesiä ulos (myös polttimot kärähtävät ennenaikaisesti).
Lyijyakulle sopiva latausjännite on 2,35V / kennno => 7,1 V. Tämäkin arvo vaihtelee hieman riippuen akkutyypistä (AGM ja GEL akut ovat ns VRLA-akkuja, joisa latausjännite tulee olla n 2,37-2,4 V/ Kenno). Lipeäakut (NiHM, NiCd tai NiFe) vaativat vielä korkeamman latausjännitteen.
Siten vielä tuo latausvirran suodatus.
Tasavirtageneraattorit tuottavat tasavirtaa ja tasasuuntaus tapahtuu hiiliharjoilla. Taajuus on suhteellisen suuri (satojen Hz:n luokkaa), joten senkään vuoksi ei tarvita mitään suodatusta. Toinen lukunsa on radiohäiriöt, joita mekaaninen latausrele tuottaa (releet ova t ns Tirrill-periaatteisia, eli katkovat magnetointivirtaa n 100-500 Hz:n taajudella).
Jos ajatellaan yksinomaan lyijyakun latausta vikkapa 50Hz:n laturilla, ei siinäkään tarvita mitään suodatusta.
Siis pelkkä tasasuuntaussilta riittää.
Akukssa tapahtuu aina veden hajomaista vedyksi ja hapeksi sekä OH-ryhmiksi. Ne ovat sähköisesti varautuneita ioneja ja muodostavat levyn pintaan kapasitiivisen kerroksen (Helmoltz-kerros). Tämä kapasitanssi toimii suodatuksena, koska itse Faradinen prosessi (varaus) on hitaampi eikä seuraa noita 50Hz:n varaussyklejä.
Näin olen antanut itselleni uskotella. :embarassed:
-
Montakos kymmentä wattia se ryssän dunamo tuottaakaan, tai siis uutena ja maksimikierroksilla saattaisi optimistisesti ajateltuna tuottaa? Olikos se 65 W, ja jos pitää jotain valoa päällä, niin käytännössä ei tarvitse pelätä, että lataisi akkua. Ainoa, mihin sitä akkua oikeastaan tarvitaan on starttikipinä :laugh:
-
Mites nää 6 v. hyytelöakut 4 ah. käykö ne ajoneuvo käytöön Biltemassa nyt Prismassa eivä ole luetteloissa ajoneuvo akkujen kanssa suht halpoja.
Ei ole starttia vaan oikea jalka suoraksi MZ vm 62
-
Ei ne oikein sovi jos pyörässä on sähköstartti ja oikea laturi. Mutta kiksi ja vaivainen dynamo vastaa ladattavaa puutarhatrimeriä tai kauko-ohjattavaa lelua sähkön kannalta :D
Ja tämä siis tosiaan tuo huomioden, ettää eivät ole tarkoitukseltaan ajoneuvojen käynnistysakkuja.
-
Mielestäni itse akkuhapon olomuoto (hyytelö) ei vaikuta siihen, sopiiko akku starttikäyttöön.
Akun levyjen paksuus ja määrä (=> levyjen pinta-ala) ja eristelevyn ohuus vaikuttavat starttikykyyn (=> pieni sisäinen vastus).
Jos taas tehdään esim "hupilaitteiden" akku, päämääränä on saada pienellä virralla pitkäaikainen purkaus.
Tällöin tehdään paksuhkot levyt eikä erottimen paksuudella ole oleellista mekritystä.
Tärkeää on, että happo pääsee vaihtumaan levyn pinnassa. Levyn ja hapon kosketuspinnassahan akun reaktio tapahtuu ja happo muuttuu vedeksi. Tämä vesi pitä saada korvatuksi hapolla, että akkujännite pysyy vakaana.
Starttiakku ei taas sovellu tuollaiseen hupikäyttön, koska ohuiden erottimein läpi kasvaa helposti lyijypiikki, joka oikosulkee kennon.
Startikäytössä tärinä ja starttivirta katkaisevat tuollaiset kasvavt piikit, joten seillä se ei ole vaarana.
Joten kannattaa ostaa akku sen mukaan, mihin käyttöön se on suunniteltu.
-
Moro
Tällainen on se akkupaketti,13,6 V eli puolikas olisi sopiva 6 V:n systeemiin.
Mutta onko edes mahdollista antaa ton elekroniikan olla paikallaan vai onko tarkoitettu
käytettäväksi vain neljän sarjaankytketyn kanssa.
Tosta kai sais kahdella kennolla tai neljällä kennolla 6 V,3 Ah tai 6 Ah.
Kannattaako edes kokeilla?
LiIon 13,6 V 3 Ah lukee paketin kyljessä.
(https://lh3.googleusercontent.com/Muk2cJxil_N1dnKoKfxaDB4Osh7rX7Domb-PqVW70hQ=w276-h207-p-no)
-
Tuo kuvasi on "hieman" pieni, mutta ilmeisesti tuo näkyvä elektroniikka on Battery Monitoring Unit. Siis akun valvontaelektroniikka.
Tuosta en pysty näkemän meneekö jokaiselle kennolle oma johtimensa, siis onko jokainen kenno yksilöllisesti valvottu.
Jos siis jaat tuon puoliksi (12V -> 6V) et enää saa tuota BMU:ta toimimaan kunnolla.
Siis varaus tapahtuu kahden kennon summajännitteellä ja sen valvonnalla.
Silloin kennojen varauksen/purkauksen aikainen jännitehajonta saattaa aikaansaada toiselle kenolle yli/alijännitteen, joka voi olla vaarallinen!
Jos vielä aiot kytkeä kaksi kennopakettia rinnakkkain, lisääntyy em riski entisestään.
-
Moro
Ei mene muita johtimia ja liuskoja kuin nuo mitkä kuvassakin näkyy,lisäksi vasemmalla ruuvinkannan vieressä pehmusteen alla on kahden johdon päässä joku nappula,ilmeisesti valvoo lämpötilaa.
Mitä raati on mieltä,onko järkeä kokeilla kahdella kennolla ilman elektroniikkaa korvaamaan lyijyakkua mikä ei tosiaankaan olisi edes kallis hankinta?
-
Jos sulla on 6V akkulaturi niin laita kokeeksi kytkentä (ulkona palamattomalla alustalla) ja katso mitä tapahtuu, tai kaikki 4 kennoa 12V laturilla...
Pyörään en laittaisi kokeilematta. Nuo kun tosiaan saattavat kuumeta ja mosahtaa.
Noi erilaiset kemiat vaatii erilaista latausta ja/tai valvontaa. Esim ittellä on vanha DeWaltin 18V akkupora josta meni NiCd akut huonoiksi, kuten niillä tapana on, käytön puutteesta kai etupäässä. Laturi tietenkin on NiCd akuille tarkoitettu, ja "virallisesti" siihen ei saisi laittaa muita kuin NiCd akkuja. Epävirallinen vastaus "akkuasiantuntijalta" oli että kun kerran latauslaitteessa on jotain älyä, niin NiMH akunkin kanssa se toimii OK, niinkuin on toiminutkin nyt muutaman vuoden. Li-Ion ja etenkään LiPo-akuille tuli ehdoton "nou-nou", eli oli lähes saletti että tulee joko vahinko (tulipalo) tai ainakin vaurio (akusta tai latauslaitteesta entinen), tai häiriö (ei lataudu).
Lyhyestä virsu kaunis, melkeinpä suosittelisin, jos pientä ei-lyijyakkua haet, niin käyttämään NiMH kennoja ja jotain jännitteen tasaussysteemiä. Kaikki nuo kun ovat krantumpia kuin lyijyakut, mutta Litiumakut ovat vaarallisempia väärin käytettäessä kuin nikkelipohjaiset.
-
moro
vähän sivulle heittää,mutta motonetin litium akut kestää pyörässä mutta tarvii oman laturin jos tarvii irti pyörästä ladata
kummastuttaa mitä eroa on tuleeko sähkö tavallisesta akkulaturista vai pyörän laturista
-
Moro
Kuten mielessäni alun pitäen ajattelin että voipi olla arveluttavaa hommaa edes yrittää ja mahdollisesti tuhota ainakin hieno Lucas akkukotelo ja mahdollisesti vielä jotain muutakin,niinpä mars Tarvikepisteeseen tilaamaan perinteistä lyijyakkua.
Tulipahan ainakin monen kirjoittamana mietiskeltyä tällaista mahdollisuutta.Mitä veikkaatte koska tulee valmiita sarjoja joiden avulla on turvallista tehdä em. akkumodifikaatio.
Joillain foorumeilla on juttua että kisavehkeissä käytetään tällaisia kennojuttuja korvaamaan akku mutta siellähän se on ainoastaan sytkyvehkeitä varten eikä niitä ladata ajon aikana elikkä silloi se on ilmeisen turvallista ja painossa säästetään joitain satoja grammoja.
-
Kyllä ne kennot varmaan muutaman latauksen kestää suurinpiirteen samoissa jännitteissä, mutta ajan kanssa niihin tulee heittoja ja silloin kuoleentumisriski kennolla kasvaa ja latauksessa kennon jännite voi mennä turvallisen rajan yli. Samaan sähköa tulee pyörän laturista ja akkulaturista, mutta sitä litiumakkujen vaatimaa kennokohtaista jännitteen tasausta ei tapahdu ilman sitä yksikköä joka sen jännitteen tasaa.
-
Moro
Perinteisen 6 V:n 4 Ah:n lyijyakun kävin tilaamassa,hintaa akulle tulee rapiat 11 €,kinuskien tekoa kai mutta eipä ole hinnan kiroissakaa.