VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Kari Sillanpää - Maaliskuu 26, 2014, 15:16:37 ip
-
Mikäs on semmoisen työkalusimen nimi, joka on ikäänkuin kiintoavain, jossa on toosi lyhyt varsi ja varressa on paikka neliövääntimelle, eli tämän avaimen voi kiinnittää jatkoksi esmes vaikka 3/4" hylsysarjan vääntimeen tai kuten tässä tapauksessa monumenttiavaimeen? Ku ei hylsy mahdu sinne väliin >:(
Tarttis moinen hankkia, helpottaisi vaan kun tietäisi minkä nimistä kapinetta lähtee rautakaupasta kysymään.
-
Moro
Tarkotatko tollasta? Ei ole ainakaan Etralla suomennettu Crow-Foot avainta.
http://tuotteet.etra.fi/fi/g3211883/stahlwille-540-crow-foot-avain (http://tuotteet.etra.fi/fi/g3211883/stahlwille-540-crow-foot-avain)
-
Justiinsa tuollaista meinasin. Variksenjalkaa sitten vaan kyselemään ;D Kiitokset.
-
Moro
Minkä kokosta tarttisit,mulla muistaakseni on joitain kokoja.
Kävin tarkistamassa ja 9/16" sekä 15 mm:set löytyy,en muista mistä ovat kulkeutuneet ja muistini (lyhyt) mukaan en ole tarvinnut ko. avaimia.
-
Justiinsa tuollaista meinasin. Variksenjalkaa sitten vaan kyselemään ;D Kiitokset.
Minä voin lainata noita, jos et omaksi tarvi.
-
Kiitokset tarjouksista, mutta nää tulee työhommiin eli artisti maksaa ja virman piikkiin. Muutaman pultin tiukkuus pitää tsekata (kohtuulyhyin) määrävälein. 400Nm on ohjearvo, joskin kai just siihen kohtaan kävisi "metrin varrella p*rkeleesti"-kireys yhtälailla. Mutta mennään ohjeiden mukaan.
Sopiva kalusin löytyi jo, semmoisiakin momenttiavaimia on näemmä joihin saa "kliksautettavia" vaihtopäitä, semmoisen hommasin ja siihen kaksnelosen kiintoleuan ja lisäksi irtoräikkäpään, johon saa sitten helpommin saavutettaviin pultteihin käypäiset hylsyt kiinni. Sellaista tyrkytettiin kun menin noita variksenjalkoja kyselemään.
Kiitokset vielä kerran, asia siis kunnossa :)
-
Kertokaa ny tyhmälle ja osaamattomalle, missä tuollaista tarvitaan?
-
No tässä mun tapauksessa on 24mm vääntiöllä olevia pultteja muutama kpl sellaisessa paikassa että tavallinen räikkäpäinen momenttiavain hylsyn kanssa ei mahdu paikalleen. Kiintoavain tai jopa lenkkiavain sopii. Kiristysmomentti kuitenkin on valmistajan määräämä ja kun tehdään testihommia, halutaan että tällaiset pikkujututkin ovat tarkasti ohjeen mukaisissa arvoissa. Niinpä tarvitaan sellainen momenttiavain jossa on pää kuten kiintoavaimessa tai sitten tuollainen aluksi kyselemäni "crow foot".
Itse en ole lyhyen ja harrastepainotteisen asentelu-urani varrella aikaisemmin tuollaiseen vaihtopäällä varustettuun momenttiavaimeen törmännyt, tai ehkä olenkin mutten ole tajunnut, aina niissä on ollut paikallaan räikkä tai kiinteä pää ja ahtaat paikat on hoidettu kyselemäni kaltaisilla adaptereilla.
Niin, käyttökohdetta jos Jouko utelit niin kallionporailuun käytettävästä laitteesta on kyse :)
-
Teinpä tuollaisen, arvatkaa käyttötarkoitus.
L&K.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Teinpä tuollaisen, arvatkaa käyttötarkoitus.
L&K.
Katkenneen vaarnaruuvin, pinnapultin ulosvetäjä?
-
Lentokonemaailmassa noita on käytössä. Myös sellaisia aukinaisella lenkkipäällä olevia. Kukonjaloista olen kuullut puhuttavan, lieko "käännös" tuolle variksenjalalle.
Oiva apuväline kun pultinkanta tai mutteri on "nurkantakana" ja momentinkäyttö 100%:sta.
-
Moro
Kuinkas ton avaimen käyttö momenttiavaimessa vaikuttaa siihen momenttiin kun esim. 13 mm:n avaimessa niiden "keskiöiden" väli on n. 18 mm?
-
Pinnapultti työkalupa hyvinkin, kopioin tehdastekoisesta.
L&K
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Pinnapultti työkalupa hyvinkin, kopioin tehdastekoisesta
Jep, kirjoitin vähän turhankin hämäävästi, kun ulosvetäjäksi sitä nimitin. Irroitustyökalu se paremminkin on. Ja tehokas, mitä kovempi on vääntömomentti, sitä paremmin leuka pulttiin pureutuu.
-
Kertokaa ny tyhmälle ja osaamattomalle, missä tuollaista tarvitaan?
Ihte oon motskarihommissa tarvinnu tommosta R-bemarin kartaanin laipan kiinnittämiseen.
(http://jhau.maliwi.de/mot/img/gsgear-shaft.jpg)
Nuo venymäpultit pitäis saada momenttiin, mutta eihän tuonne oikein normi momenttiavain mahdu.
Ja ratkaisu on tämmöne:
(http://www.horizonsunlimited.com/tech/images/homemadeadapterdstotransboltsSM.jpg)
Kuvat ovat lainoja, mutta samanlaisen spezilalin tekaisin taannoin. Piti vaan moneen kertaan testailla, miten saada momentti oikeaksi, kun siihen momenttia mittaavan avaimen ja pultin väliin tulee lisää vartta...
-
Moro
Kuinkas ton avaimen käyttö momenttiavaimessa vaikuttaa siihen momenttiin kun esim. 13 mm:n avaimessa niiden "keskiöiden" väli on n. 18 mm?
Tuo tuli minunkin mieleeni; kun vääntövarsi pitenee, niin eikös momenttiavaimen kalibrointikin mene metsään?
Nimim. yksi tyhmä kysyy enemmänn kuin kymmenen viisasta ehtii vastaamaan.
-
Pystyy kai sen laskemaan jos tietää vitkan metkut ja neliön juurukset. Minkä voimassa
voittaa, sen matkassa häviää. :laugh:
L&K (kirjekurssin teknikko).
-
ei kai siinä vipuvarsi kasva kun on nivel piste välissä ?
eikö tule sama tulos jos laittaa momenttiavaimen suroaan variksen jalan jatkoksi tai 90 asteen kulmassa ?
eri asia olisi jos vetää lekin jatkoksi putken päälle
-
Sähkömiehen opinnoissa mekaniikka ei ollut tärkein oppiaine, mutta mutta...
Jos momenttiavaimen vääntäväartta jatketaan ulospäi jatkovarrelal, momentitiavaimen näyttö ei muutu.
Muta kun sitä jatketaan sieltä sisäpäästä, niin käsittäkseni todellinen momentti on isompi, kun näyttö.
Sillä, että välissä on nivelpiste,ei vaiuta asiaan?
Nivelhän toimii kiintenä väännön suuntaan.
Jos momnettiavain asennetaan 90 asteen kulmaan variksenjalkaan, tulee mutterille teoriassa 0-momentti.
Siis jos tuo 90 asteta on ehdottoman tarkka, niin silloin momenttiavaimen vääntö kohdistuu täysin variksenjalan nelikulmaiseen holkkiin (joka lopulta rikkoutuu).
Voin olla väärässäkin.
-
Moro
Kuinkas ton avaimen käyttö momenttiavaimessa vaikuttaa siihen momenttiin kun esim. 13 mm:n avaimessa niiden "keskiöiden" väli on n. 18 mm?
Jotenkin äkkiseltään viilispohjalta ajattelisin että jos momenttiavaimen varsi ja vaikka tuo 13mm nikale olisivat 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden niin momentti olisi likipitäen oikea. Voin olla hakoteillä, pitää piirrellä kuva huomenna, ei muuten osaa hahmottaa :)
Toisaalta jos avaimessa on puolen metrin varsi niin tuo 18mm suoraan siinä jatkeena tarkoittaa alle 4% heittoa. Sen verran saattaa sohlompi momenttiavain heittää muutenkin.
Muoks. Nopeammat kerkiskin enste :) Pysyn kyllä tuossa 90 asteen teoriassa, pieni heitto siitä tulee mutta yksinkertaistetusti ajatellen se 90 asteen mutka on jäykkä ja momenttivarreksi voi ajatella pultin, mutkan ja avaimen kädensijan muodostaman suorakulmaisen kolmion pisimmän sivun elikkä hypotenuusan. Sen pituus lasketaan hyväksikäyttäen Pytakoiras-vainaan lauseketta. En oo tullut ladanneeksi laskukone-applikaatiota tähän aipädiin niin nyt en saa laskettua ja saunan jälkeen muutenkin on vähän sellaiset fiilikset että turha tarkkuus on teknistä taitamattomuutta :laugh: Oikeastikin ymmärrän asian niin että momenttiavaimella kiristelyn tarkoitus on varmistaa että kiristysmomentin suuruusluokka on oikea ja kaikki pultit suht tasaisesti kiristetty. Se onko momentti 100 tai 103Nm on yks hailee.
-
onpas hassu juttu, entäs jos laittaa väärälle puolelle variksen jalan niin että momentti avain tulee pultin yli ja kääntää niin mihin suuntaan lähtee ja millä momentilla ??
-
Jos momentin varsi on metrin mittainen, ja sen päässä on 10 Newtonin voima, eikös toisessa päässä vaikuttava momentti ole silloin 10 Nm? Mutta jos mittaava avain on kiinni metrin päässä, ja varsi jatkuu siitä vielä toisen metrin, niin eikös se momentti ole silloin 20 Nm? Tuossa välissä ei ole niveltä, sehän on kiinteä jatke vain, vai kuinka? Ja vastaavasti, jos tuo variksenjalka on vastapuolella, niin matka lyhenee ja mutteria kiertävä momentti pienenee vastaavasti.
Tämä pitäisi paikkansa, jos avaimet kestävät toisissaan ja mutterissa niin, ettei tarvita mitään tukivoimia, eli kääntävä voima on vain momenttiavaimen päässä. Jos joutuu toisella kädellä pitämään tuosta liitoskohdasta kiinni, etteivät avaimet irtoa toisistaan (nehän eivät ole ylhäältä päin katsottuna suorassa linjassa), voisi tilanne olla sellainenkin, että momentin päässä on vaikka se kymmenen isaakkia toisella kädellä painettuna, ja liitoskohdassa on toisella kädellä sama kymmenen pitämässä ylöspäin, jolloin mutteriin ei mene minkäänlaista kiertävää momenttia, vain mutteria ylöspäin vääntävä voima.
Tuossa suorakulman tapauksessa momentin varreksi tulee tosiaan se hypotenuusa, mutta sekin vain jos ylimääräisiä tukivoimia ei avainten liitokseen tarvita. Avainyhdistelmää nipussa pitävä toinen käsi voi kuitenkin sotkea mutterille menevän momentin totaalisesti. Paitsi jos se pitää vain avaimia yhdessä, eikä siirrä voimia siitä pisteestä mihinkään. Tässäkään tapauksessa avaimen näyttämä momentti ei ole oikea, koska sen suunta poikkeaa mutteria kiertävästä suunnasta.
Ei tämä mielestäni noin teoriassa tarkasteltuna ihan päivänselvä juttu kuitenkaan ole.
Kun tuo variksenjalka on lyhyt verrattuna tuohon momentin varteen, ja kestävät toisissaan kamalasti tukematta, voi tulos olla kuitenkin suuntaa-antava. Minun mielestäni ei kuitenkaan aivan eksakti. Voin olla väärässäkin, kuten usein olenkin. En kuitenkaan heti sitä tunnusta.
jv
-
Tämä ei nyt vielä antanut rauhaa.
Minun mielestäni asia pitäisi valjeta niin, kun ajattelee sen momenttiavaimen varreksi, jonka päässä riippuu massa. Kun varsi on vaakasuorassa, ja sen päässä on vaikka tuo kymmentä newtonia vastaava massa, ja varsi on metrin mittainen, kiertävä momentti on silloin 10 Newton metriä.
Tuossa variksenjalan käytössä avaimen varsi on edelleen sama metri, ja sen päässä sama 10 newtonin voimaa vastaava massa. Avain näyttää silloin edelleen kymmenen Nm:n kiertomomenttia. Mutteri ei nyt olekaan enää tuon metrin varren päässä, ja mutteria kiertävä momentti on tuo 10 voimayksikköä kertaa se varren mitta, mikä voiman vaikutuspisteestä on mutterille matkaa. Kun variksenjalka on niin, että varsi pitenee, kiertävä momentti kasvaa samassa suhteessa. Kun variksenjalka on niin, että matka voiman vaikutuspisteestä mutterille lyhenee, momentti pienenee vastaavasti. 90 asteen tapauksessa kiertävän varren mitta on matka voiman (tässä tapauksessa massan) vaikutuspisteestä mutterille, mutta tulee vielä pieni virhe siitä, että voiman vaikutussuunta mittaavaan avaimeen eli ensisijaiseen varteen poikkeaa voiman vaikutussuunnasta mutterille kulkevaan virtuaaliseen voimavarteen.
Mutta edelleen rakenteeseen ulkoapäin vaikuttavilla tukivoimilla voidaan mitätöidä kaikki.
Tai pohdiskelulla ja sekopääkirjoittelulla silloin kun pitäisi nukkua...
jv
-
Palataas tähän vielä hieman muistoja herisytellen:
Olin ehkä noin kymmenen vanha, kun isä laittoi ruustukkiin muutaman viiden millin, kuuden millin ja kasimillin mutterin ja pultin ja käski minun kääntää lenkkiavaimella niitä poikki tai kierteitä sököiksi. Ja sanoi, että siitä saat jotain tuntumaa, mitä mikäkin kestää kiertää. Ja evästi vielä, että normaalisti ei niitä kierretä lähellekään tuota hajoamista. Isä taisi olla minua viisaampi mies.
Jossain nykyhärpäkkeissä on noita vaikeita paikkoja. Esim. trial-Gas-Gassin sylinteri on lyhyillä pinnapulteilla alareunan laipasta lohkossa, ei mene momentti tai yleensäkään hylsy väliin, kiintoavain tai ohutseinäinen lenkki vain. Pultteja neljä, ja huuhtelukanavien kohdalla aikamoinen pulttiväli, helppo kääntää liian tiukalle ja saada sylinterin alalaidan laippa taipumaan niin, että alatiiviste alkaa keskeltä pulttiväliä vuotamaan. Samassa vehkeessä kannenpultteina 6-milliset, tiivisteenä alumiinipinnat ja nollarenkaat vesitilan kahtapuolta. Taas helppo paikka vetää "nuppi alkaa tutista" miesten liian tiukalle. Ja taas ei momentti mahdu kaikille pulteille mitenkään paikalleen.
Jos laittaa ihan muun pultin ruustukkiin, kiertää sen momentilla annettuun tiukkuuteen, ja sitten tavallisella avaimella auki ja kiristys täsmälleen samaan kohtaan, jää käteen aika hyvä tuntuma oikeasta kireydestä. Kokeneemmalla asentajalla momentin tarkkuutta vastaava, ja meikäläiselläkin riittävä tarkkuus. Ja sitten sillä tuntumalla tiukkaamaan pultit, ennenkuin tuntuma kädestä häviää.
Eli saattaisi tuon kiinalaisen momenttiavain olla tuossa tarkoituksessa aivan riittävä, kun muistaisi vaan ruokatunnin jälkeen ja aamulla ensimmäiseksi päivittää taas "nuppi alkaa tutista" kalibroinnin. Ja muistaisi kiristää kaikki pultit.
arvelee jv
-
Aikoinaan olin Volvon rakaskonepuolella töissä ja eka koneremppa niin kysyin kiristysmomentteja, vanhempi asenta sanoi mulle et poika meillä pannaan kaikki ruuvit kiinni. Ison kutoskoneen urakka aika oli silloin 19T ja olis urakat kussu jos momenttiavaimen kanssa olis leikitty. Tarpeeksi kun ruuvaa tulee tuntuma ja oma mutterikones pitää tuntea paremmin kuin armeijassa oma pyssy.
-
Pystyy kai sen laskemaan jos tietää vitkan metkut ja neliön juurukset. Minkä voimassa
voittaa, sen matkassa häviää. :laugh:
L&K (kirjekurssin teknikko).
Laittaapi sen lisäavaimen 90 asteen kulmaan momenttiavaimeen nähden niin mitään laskelmia ei tarvitse tehdä, koska momenttivarren pituus ei muutu, asia on kerrottu mm, jossain vanhassa Hondan huolto/korjaus manuaalissa ( alkuperäisessä..)
-
Enpä enemmälti puutu insinjöörien laskelmiin, mutta pultti tai mutteri on silloin juuri
oikeassa momentissa, kun kyynerpäässä napsahtaa! Eli se on kiinni! ;D
Sama juttu irroittaessa, jos ei olkapäähän koske ja sormista vuoda verta, eihän se ole
koskaan kiinni ollutkaan!
T: Kylmänraudanseppä
-
Semmoista nyrkkisääntöä olen pitänyt että 1/8 kierrosta kiinni siit kun pultti eli mutteri ottaa vastaan.
L&K.
-
Pystyy kai sen laskemaan jos tietää vitkan metkut ja neliön juurukset. Minkä voimassa
voittaa, sen matkassa häviää. :laugh:
L&K (kirjekurssin teknikko).
Laittaapi sen lisäavaimen 90 asteen kulmaan momenttiavaimeen nähden niin mitään laskelmia ei tarvitse tehdä, koska momenttivarren pituus ei muutu, asia on kerrottu mm, jossain vanhassa Hondan huolto/korjaus manuaalissa ( alkuperäisessä..)
Tuossa tapauksessa momenttiavaimen voima kohdistuu suoraan "variksenjalkaa" vastaan, eli ei synny mitään vääntöä!
Käytännössä ihminen ei kuitenkaan vedä momenttiavaimesta suoraan, vaan pyrkii kiertämään ruuvia. Tällöin syntyy myös voima, joka siten kiertää ruuvia.
Istun hotellissa läppärin kansa, joten en tässäpysty tekemään voiman "resultanttikuvioita".
Mutta jokainen voi päissään tehdä sen.
-
Semmoista nyrkkisääntöä olen pitänyt että 1/8 kierrosta kiinni siit kun pultti eli mutteri ottaa vastaan.
Toimii hyvin esim auton pyörissä ja monessa muussa, mutta jos on littiin menevä tiiviste välissä niin sitten pitää mennä pultit moneen kertaan läpi ja mielellään järjestyksessä.
-
Kun pultti napsahtaa, puoli kierrosta takasinpäin.
-
Pystyy kai sen laskemaan jos tietää vitkan metkut ja neliön juurukset. Minkä voimassa
voittaa, sen matkassa häviää. :laugh:
L&K (kirjekurssin teknikko).
Laittaapi sen lisäavaimen 90 asteen kulmaan momenttiavaimeen nähden niin mitään laskelmia ei tarvitse tehdä, koska momenttivarren pituus ei muutu, asia on kerrottu mm, jossain vanhassa Hondan huolto/korjaus manuaalissa ( alkuperäisessä..)
Tuossa tapauksessa momenttiavaimen voima kohdistuu suoraan "variksenjalkaa" vastaan, eli ei synny mitään vääntöä!
Käytännössä ihminen ei kuitenkaan vedä momenttiavaimesta suoraan, vaan pyrkii kiertämään ruuvia. Tällöin syntyy myös voima, joka siten kiertää ruuvia.
Istun hotellissa läppärin kansa, joten en tässäpysty tekemään voiman "resultanttikuvioita".
Mutta jokainen voi päissään tehdä sen.
Kyä mää oon edelleen sillä kannalla että momenttiin vaikuttaa vain kädensijaan kohdistuva voima sekä jäykän vääntötyökalun kädensijan ja vääntöpisteen välinen etäisyys. Jos avaimen varsi on jäykkä (ja jätetään ne "käytännössä tumpelo vääntää kuitenkin vinoon ja avain lipsahtaa"-spekuloinnit pois), niin sehän on aivan sama minkälainen kiemura työkalun varsi on. Noin niinku oleellisilta osin.
Skonkstreettinen esimerkki vaikka tämä solifieterin jarrupetaali. Varsi on mutkalla jotta jalkatappi mahtuu olemaan paikallaan petaalia häiritsemättä:
(http://kuvat2.huuto.net/4/63/effb54ad693523552f9710a134191-orig.jpg)
Varren, siis momenttipisteen ja varvaslätkän välisen osan voisi halutessaan korvata suoralla pätkällä, tai solmia siihen väliin puoli metriä harjaterästä daavidin tähden muotoon, mutta vakion varvasvoiman aiheuttama momentti on kummassakin tapauksessa sama, kunhan akselin ja varvaslätkän välinen etäisyys säilyy samana.
-
Yön yli nukuttua samaa mieltä kaiman kanssa.
-
Tässäpä osakuva "työkalusta", mikä lienee.
L&K.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Tässäpä osakuva "työkalusta", mikä lienee.
L&K.
"Perunanuijan" nuijaosa eli varsikäsikranaatti M/32:n panososa.
-
Osui ja upposi, löytyi työmaan vintiltä. Siellä on myös tykin kranaattien työkaluja
reservissä, jos tuo Puuttini alkaa vielä jelehistelemään.
Ne kun alkavat huokumahan, niin eiköhän naapuri viedä. :police:
L&K.