VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: markkukovasin - Helmikuu 05, 2014, 12:14:56 ip
-
Voivoi...piti tämäkin vielä kokea!
Nyt saa sitten ihan virallisesti puhua "paskakieltä"...Ja kirjoittaa..
Lainaus uutisesta:
"Äidinkieli: Nyt suomalaiset voivat alkaa tekemään erinäisiä asioita, ihan kielitoimiston luvalla.
Äidinkielen opettajien murheenkryyninä on vuosikausien ajan ollut saada itsepäiset suomalaiset luopumaan käyttämästään "alkaa tekemään" -sanamuodosta. Tähän asti hyväksytty muoto on ollut "alkaa tehdä".
Suomen kielen lautakunta on kuitenkin tehnyt tammikuun lopussa radikaalin päätöksen ja kumonnut tämän kielisäännön. Jatkossa myös "alkaa tekemään" -muoto on sallittu.
Kotimaisten kielten keskus tiedotti asiasta tänään"
*****
Voi tätä elämää...t. Markku
-
Ei tuo ole ikävimmän kuuloisia kielikukkasia. Minun päähän ottaa kun joku sanoo/kirjoittaa esim "tunteeko ketään sitä tyyppiä..." Se on kukaan eikä ketään! Tuo jos joku on paskakieltä.
-
Make, Korjosen Meerin oppilaita taidettiin olla 60- ja 70-luvun taitteessa molemmat Orimattilan Yhteiskoulussa. Tai ainakin minä olin ja "nautin" suuresti Meerin metodeista. Ehdot tuli heti tokalla luokalla. Ei taivu illatiivit ym. vieläkään, mutta onhan tässä pärjätty. Viitaten tuohon omaan topikkiini, taisi koulunkäynti olla silloin vähän "hakusessa". Mopot ja muut pärisevät veivät pääosan mielenkiinnosta.
-
Moi!
Kylläpä sitä Meerin oppia nautin minäkin...ja Paavolan rouvan ja
etenkin "Hossan" opit tulivat tutuiksi.Kieliopista en edelleenkään tiedä hittojakaan-
mutta ei haittaa.Silti sen ainoan "ison kirjaimen" arvosanaksi YO-kokeissa sain juuri tästä kotimaisesta.
...Ehdot sensijaan sain aina noista vieraammista
kielistä-kuten ruotsinkielestä...
t. Markku
-
Samassa paikassa minäkin ehtojani suoritin ja aina niistä vieraammista kielistä. Vuoroon ruotsista ja silloin ohjelmassa olleesta saksasta. Suomi meni aina pehmeästi, sen takasi Tuija Välimaan tosi hyvä opetus. Alli oli myös opettajanani aivan viimeisinä vuosina. "Hossa" lienee yhtä kuin Alli? Allin muuten näkee tuossa kylillä melko usein. No tämä nyt meni vähän sisäpiirin jutuksi, mutta menköön.
-
Jos alkaa rupeemaan niin rupee alkamaan tulla rupia.
-
Ei tekeminen käy silmään.
"Pitäs laittaa uusi mopo, mitä jengi suosittaa".
Laittaa suosittaa, mitä ihmettä ne tarkoittaa ? ?? ? ? tuo käy silmään.
Ps. Seiska saa ehkä viivansa takaisin...
-
Pomo haukku laiskaksi, vaikka mitään en ole tehny.
Rupeenki lyömään äimän käellä kimppuun. Jos käy kimppuun, niin mihin käy. Ihan äimänä. Siis minä? No äimänä tietysti.
Toimittajathan ne pahoinpitelee kieltä.
-
Äidinkielen opettajien murheenkryyninä on vuosikausien ajan ollut saada itsepäiset suomalaiset luopumaan käyttämästään "alkaa tekemään" -sanamuodosta. Tähän asti hyväksytty muoto on ollut "alkaa tehdä".
Juuri näinhän sen pitää mennä. Koska 'alkaa tekemään' on ollut yleisessä käytössä murteista riippumatta jo vuosikymmeniä, on aika hyväksyä se yleiskieleen kuuluvaksi. Ei siinä sen kummempaa. Ei se tee kieltä sen paskemmaksi.
-
Ai tarkottaakse samaa ku "rupee duunaa"?
-
Ai tarkottaakse samaa ku "rupee duunaa"?
Ei, ei ja vielä kerran ei!
Se pitää olla 'rupee duunaamaan' tai 'alkaa duunaan'. Pientä rajaa nyt...
-
Ja sit vielä tämä hirvitys: "mä diggaan susta". Oikea muoto on "diggaan sua" ARRRGGGHHH.
-
Ja sit vielä tämä hirvitys: "mä diggaan susta". Oikea muoto on "diggaan sua" ARRRGGGHHH.
Jo 80-luvulla Jonna Tervomaa lauloi "tykkään susta" eli ei kovin tuore kielimuoto.
-
Eeeii… kyse on sanasta diggaa. Diggaan sua, rakastan sua, vihaan sua jne.
Tykkään susta, välitän susta jne.
Eli "diggaa"-sana kuuluu ensimmäisen joukkoon, ei toiseen.
EDIT: se uusi muoto on varsin tuore, taisi ola Hesarissa juttu viitisen vuotta sitten siitä, miten nuoret muusikot olivat tartuttaneet sen väärän muodon yleisöönsä. Tai sitten se oli maantieteellinen juttu, sen esiintyminen siis.
EDIT 2:
Digata saa objektin partitiivissa, ei elatiivissa.
Siis "mä diggaan krimsoo", ei "mä diggaan krimsost".
Jussi Raittinen: "Mua häiritsi suunnattomasti aikanaan, kun … ruvettiin sanomaan että 'mä diggaan susta' eikä 'sua'. Diggaaminen on tullu muusikkoslangista, ehdottomasti. Se 'sua' oli oikein, mut ei 'susta'" ;)
-
Telkkarissa käytetään ilmaisua varttia yli. Koskee mun kielikorvaan. Varttia vaille voi olla tai vartin yli.
-
Nooo...
Siksi särähti,koska tuon aloituksen sanavalinnan kun aikanaan lykkäsi ainekirjoitukseen,
niin vähintään numero pois arvosanasta...
Juu Leksa-kyllähän Välimaakin meitäkin koulutti-" Välkky" oli muuten opettaja,
jolla ei ollut vaikeuksia kurinpidossa-häiriköijä sai sieltä niin haalean silmäyksen,että
sähläys kuoli alkuunsa...Allillahan taas oli hieno ja humaani opetustapa-niillä tunneilla ei edes tehnyt mieli
pullikoida.
Opettajat olivat hiukan erilaisia kuin nykyään....niin kuin kielikin.Mutta-kuten sanoin-kehitys
kehittyy.Toki myös eilen uutisissa joku kielitoimiston ihminen kertoi,että saa sitä edelleenkin " alkaa
tehdä" ,kuten ennenkin!
t, Markku
-
Kaikista helepoin ku sannoo, että "rupiaa".
Ja jos ei kielitoimiston ihimiset tuota älyä, nii voi voi.
-
Telekkariuutisissa ruukaavat sanua puolen tusinaa ja puolen sataa. Onko se uutinen jotenki isompi, ku saa puhua tusinasta ja sadasta?
-
Niijja entä ku joku on puolta isompi ja sanoja tarkottaakin että onkin kaksinkertanen ja joku on kaks kertaa pienempi vaikka sanoja tarkottaa että son puolet. Tuossa ei oo mittään lokkiikkaa.
...kaks kertaa pienempi, ****&%¤#%&¤, että räsähtää korvaan...
-
Niijja entä ku joku on puolta isompi ja sanoja tarkottaakin että onkin kaksinkertanen ja joku on kaks kertaa pienempi vaikka sanoja tarkottaa että son puolet. Tuossa ei oo mittään lokkiikkaa.
...kaks kertaa pienempi, ****&%¤#%&¤, että räsähtää korvaan...
Tuplasti vähemmän, se on hauska toisensa kumoava sanapari.
-
Entä tämä stadin nuorison ilmaisu, jossa verbin perusmuotoa korvataa yksikön kolmannella: "Voit sä avaa oven?" tai "Mä voin halaa sua" tai "En jaksa hakkaa halkoja".
Ja ketä toi on? Kyllä alkaa sattumaan kielikorvaan!
-
Puhe ja kirjoituskielet muuttuu koko ajan. Siihen sekoittuu eri murteita ja toisia kieliä. Suomen kieli on muuttunut aika paljon vuosisatojen kuluessa, niinkuin muutkin kielet. Se on pääasia että sitä kieltä ymmärtää ja osaa kirjoittaa sillein että sen ymmärtää.
Suomalainen pelkää ja aristelee usein puhua vieraita kieliä koska on pelkona se että ei lausu sanoja täysin oikein, vaikka kuulija ymmärtäisi kumminkin sitä vähän huonomminkin lausutta kieltä. Ei ne pienet kielioppi ja sanavirheet lopeta ymmärtämistä ja keskustelua kokonaan. Paremmin se huonosti lausuttu vieraskielikin toimii kuin olemalla pelkästään tuppisuuna ja mutisemalla itsekseen hiljaa tätä suomenkieltä.
Monet asiat saa hoidettua ihan yhtälailla sillä tankerous englannillakin. Jos tulee sanottua vääriä sanoja tai on unohtanut jonkun tietyn sanan, niin kuulija usein sanoo tai korjaa sen. Silläkin pärjää yllättävän hyvin, ja nämä arkiset pikku asiat tulee hoidettua.
-
Eeron testissä ekakerralla 75%,toisella60.Paskatesti :P
-
90 ja 85%. Aika hyvä testi. ;)
-
Yritinsaada kaikki väärin, sekäänei onnistunut Kansa koulupohjalta.
(http://kuvaton.com/k/yYFM.jpg) (http://kuvaton.com/k/)
Paranee kokoajan...
(http://kuvaton.com/k/yYFw.jpg) (http://kuvaton.com/k/)
-
Se on kismittänyt kielenkäytössä lähiaikoina kaikista eniten, kun yritetään saada jostain väkinäisellä kielenkäytöllä hohdokkaampaa, parempaa, houkuttelevampaa tai vastaavaa. Viittaan tällä lähinnä työpaikkailmoituksiin joita on tullut katseltua. Esimerkiksi puhelinmyynnistä on jos jonkinlaista nimeä, kuten myyntineuvottelija. Opettavaisten lelujen kiertävä mainostaja/kauppias oli oppimiskonsultti. Mitä näitä nyt on, siivousteknikoita ja sen semmoisia harjan varressa. Tuntuu, että yleensä näissä on kyse huonosti palkatuista, huonoilla työajoilla ja huonoilla eduilla varustetuista työpaikoista.
Äsken makselin yhden puhelinlaskun mikä oli jäänyt aiemmin huomaamatta. Karhukirjeessä uhkailtiin ensin, että jos ei pulita niin liittymä laitetaan kiinni jne. Oli sitten kuitenkin loppuun rustattu, että "yhteistyöterveisin". Sitä minä vain aloin tuossa miettimään, että mikä se yhteistyö tässä on? He pitävät liittymät kunnossa ja minä maksan niiden käytöstä. Sitten kun unohtuu maksaa lasku, he ilmoittavat että jos en maksa niin loppuu puhelimen käyttö.
Ei ne yhdyssanavirheet sun muut niin paha ole. Toisilla nyt vain ei tuo kielipää ole niin vahva eikä välttämättä kiinnosta, kunhan saa asiansa kerrottua. Mutta tuo yllämainitsemani taas on jo ihan aktiivista ja tahallista kielen "väärinkäyttöä."
-
Kielikorva on vähän saman tapainen kuin nuottikorvakin. Toisilla ne ovat parempia kuin toisilla. Nuottikorvaa on ehkä vaikeampi kehittää, kuin kielikorvaa.
Minulla molemmat vähän reistailee, vai pitäisikö kirjoittaa reistailevat.
Koulussa sain kaikista mahdollisista kielistä nelosen, mutta ei se ole estänyt minua kirjoittamasta paria kirjaa, näytelmiä ja lehtiartikkeleita. En ymmärrä mitään illatiiveista, enkä subjekteista, mutta lukuharrastus ja kirjoittaminen ovat luultavasti kehittäneet kielikorvaa.
Yhdyssanatesti ei ole aivan aukoton. Jossakin tapauksessa asiayhteys vaikuttanee. Mitä mieltä olette sanasta YHDYSSANATESTI?
-
Juu..
Niitä muoti-ilmaisuja aina kieleen juuttuu...nyt yksi erityisen
suosittu ilmaus on tuo "palkkamaltti"...tai jopa "äärimmäinen palkkamaltti".
t. Markku
-
Ja "leveämmät hartiat" ja "kestävyysvaje" ja "vastuunkanto" ja "hiilijalanjälki" ja "arvioitava huolella" ja "globalisaatio" yms. :-X
-
Hesarissa tänään :)
Tutkija: Pikku Kakkonen muovaa suomalaisten puhekieltä
Suomen puhekieli hämäläistyy, väittää Liisa Mustanoja Tampereen yliopistosta. Yksi syypää on Pikku Kakkonen.
"Suomen arkinen puhekieli on yhtenäistynyt viimeisen 50 vuoden aikana.
Varsinkin kaupungistuminen ja media ovat edesauttaneet yhteisen vapaamuotoisen puhekielen syntyä.
Samalla murteet ovat tasoittuneet. Puhekieltä muokkaavat monet asiat, mutta sen murrepohjainen uudistuminen on nimenomaan hämäläistä.
Yksi syy tähän on se, että hämäläismurteen nuotti on tasainen ja neutraali. Se ei ole kiekuvaa turkulaista, ei nopeatempoista karjalaista eikä leveää savolaista.
Toinen syy on se, että hämäläisyydet eivät ole kovin silmiinpistäviä.
Hämäläismurteen vaikutus on havaittu parhaiten jälkitavun i:ttömyydessä: punanen, semmonen, kirjottaa. Tämän leviäminen on jo lähellä päätepistettä. Toinen on oikeneminen: maitoo, euroo.
Tällaisia neutraaleja murteellisuuksia omaksutaan helposti puheeseen.
Esimerkiksi pohjalaismurteiden ylimääräiset vokaalit ja h:t – lehemä, mennähän – muuttavat paljon enemmän puheen rytmiä.
Arvovalta on myös iso syy. Kaikkialla maailmassa on havaittu, että puhetapa leviää väestökeskittymistä ja kulttuurin ja hallinnon keskuksista muualle.
Helsinki on vanhastaankin ollut hämäläismurteiden vaikutuspiirissä. Sinne, kuten kaikkialle hämäläismurteiden alueelle, on muutettu muualta Suomesta jo vuosikymmenten ajan. Lisäksi suomen kirjakielen pohja on vahvasti hämäläismurteissa.
Myös Pikku Kakkosen sedät ja tädit ovat tehneet Hämeen murretta lapsille tutuksi. Kaikkihan ovat katsoneet lapsina Pikku Kakkosta. Tampereen murre on yksi hämäläismurteen laji. Juontajien puhe on tamperelaisväritteistä, mutta silti aika neutraalia. Siitä puuttuvat suurimmat leimaavuudet.
Kaikki hämäläinen ei ole yleistymässä, ei esimerkiksi d:n korvaaminen r:llä: lähretään, yhreksän. Eikä mattinäsämäinen jankuttava nasaalius – tosin se ei olekaan yleishämäläistä.
-
Moi!
Puhekieli on puhekieltä...mutta kyllä se silloin tuntui
mölöltä,kun tämä meidän edellistä edellinen presidenttimme
kommentoi uutisissa jotain kysymystä aloittaen: "mä oon funtsinut asian..."
Eikös nyt edes presidentiltä voisi edellyttää halua/kykyä puhua
edes jonkinlaista kirjakieltä?...
t. Markku
-
Aivan, kyllä ainakin johtavien päättäjien ja poliitikkojen kuuluisi puhua selkeää ja virheetöntä kapulakieltä!
Mihin se johtaisikaan jos esim. pääministerimme Jyrki Tapani Katainen, tai kansanedustaja Juhani Kristian Halla-aho, alkaisivat käyttää puhuessaan kansanomaisia murreilmaisuja.
Uskottavuus kyseisten henkilöiden kykyihin ja taitoihin päättää yhteisistä asioistamme laskisi silloin hyvin monilla heitä ihannoivilla kansalaisilla, ja sen seurauksena suuri osa heidän nykyisistä kannattajistaan etsisivätkin itselleen uudet sivistyneemmät, ja myös huolellisemmin artikuloivat poliittiset ihanteet! :P
-
Puhekieli on puhekieltä..
Aivan, mutta murteiden/puhekielen kautta se kirjakieli muuttuu. Eka suomenkieli, Agricolan suomi, perustui Varsinais-Suomen murteisiin, eli puhekieleen. Myöhemmin sitten otettiin mukaan muiden alueiden ominaispiirteitä. Kun Ruotsissa ruvettiin valtakunnan johdossa puhumaan ruotsia 1700-luvulla (ruotsihan oli vähemmistökieli Tukholmassa vielä keskiajalla) niin kirjakieleksi otettiin Mälardalenin puhekieli.
-
(http://hs11.snstatic.fi/webkuva/sarjis/560/1305790165587?ts=637)
-
Puhekieli on puhekieltä..
(ruotsihan oli vähemmistökieli Tukholmassa vielä keskiajalla)
... aika lähellä taitaa olla nykyäänkin ettei ruotsi ole vähemmistökieli Tukholmassa ::)
t . iL
-
ymmärrettävissä;
http://fi.wikipedia.org/wiki/Murre (http://fi.wikipedia.org/wiki/Murre)
ei (ainakaan helpolla) ymmärrettävissä;
http://no.wikipedia.org/wiki/Dialekt (http://no.wikipedia.org/wiki/Dialekt)
-
Ihmiset vaeltavat suuntaan toiseen, onko linkissä lukemisen arvoista?
http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/ (http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kvaanit/)
Sanastoa omasta kallostani järjestyksessä; kvääni/suomi /tröndersk/svensk;
nokko/jotain/noko/något
fylkiissa/läänissä/i fylke/ län
kläppi/ kloppi/ göut /unge
revitaliseeraaminen/uudelleen henkiin saattaminen/återfödelse
pohjoisnorjassa paikkakunnat Naavuono, Raisi vie ajatukset jotenkin Raision ja Nauvon suuntaan.
Josko nyt kellot soi, vähintään 900 vuotta vanha "suurpohjola" mahdollisesti uudestaan henkiin herätettävissä, Eesti mukaan tietenkin.
Eestiläisten ja Saamelaisten äänet tulee olla vähintään 6%, eli vähemmistöiksi vahvistetut.
EU on tänk juu guudbaij.
Ja vielä, tämän uuden unionion maissa omat verokannat MUTTEI TIETENKÄÄN TULLIA, elikkä Kaskisista,Vaasasta ja Pietarsaaresta lähtee taas yhteensä taxfree-losseja yli puoli tusinaa päivässä. Åålannin liikenne entisellään. Nykyinen "Viron" kilvissä oleva Silja line olisi tällöin osa omaa Unioniamme.
Onko jollain kerholaisella jotain vastaan että maahamme tulee toistakymmentätuhatta turistia Norjasta, Ruotsista jne jne.
Sori unohdin Islannin, tietenkin se kuuluu porukkaan.
Ollaankos pojat koskaan käyty Islannin kuumissa lähteissä kylpeämässä yö-aikaan?
Reykjaviikin yöelämä on hiukan Helsingin/Oulun/Tukholman vastaavasta poikkeava, sitä riittää aamuun asti..
https://www.google.fi/maps/place/Reykjavik,+Island/@64.132442,-21.8569031,12z/data= (https://www.google.fi/maps/place/Reykjavik,+Island/@64.132442,-21.8569031,12z/data=)!3m1!4b1!4m2!3m1!1s0x48d674b9eedcedc3:0xec912ca230d26071
RG
-
........Eikös nyt edes presidentiltä voisi edellyttää halua/kykyä puhua
edes jonkinlaista kirjakieltä?..t. Markku
Puhuis vaikka savoks, kunhan puhuis asiaa ja siten, että siitä sais selvän, mitä se tarkoittaa.
Puhekielessä eniten mua ottaa ns päähän vierasperäisten lainasanojen käyttö, vaikka asialle on kotimainenkin vastine.
Kotimainen vastine usein myös lyhyempi ja varsinkin kun sen ymmärtää jokainen, tai ainakin melkein.
Ilmeisesti se tekee hienomman vaikutuksen, puhujan mielestä.
Mikäli mahdollista, niin kannattaa lukea sellanen kirja, kuin Hevonpaskabingo.
-
Mikäli mahdollista, niin kannattaa lukea sellanen kirja, kuin Hevonpaskabingo.
Markku, sinulla on kykyjä politikkaan!
Lyhyestä asiasta saat kolmen lauseen pituisen virkkeen!
Yksinkertainen äänestäjä sanoisi; kannattaa lukea Hevonpaskabingo-kirja!
-
Moi!
Mie taas tykkään,että kaiman tekstissä oli neljäkin asiaa...
Joten tekstin määrä vähintäänkin sopiva.
t. Markku
-
Rakennusalalla oeva tuttavani vinkkaisi tällaisesta helmestä: ???
”Suomen rakentamismääräyskokoelman G1-osan mukaan etäisyyden asuinhuoneen pääikkunan edessä olevaan vastapäiseen rakennukseen tulee olla vähintään yhtä suuri kuin vastapäisen rakennuksen korkeus huoneen lattiantasosta mitattuna. Pääikkunan edessä tulee kuitenkin olla rakentamatonta tilaa ainakin kahdeksan metriä. Lisäksi valtioneuvoston päätös 993/1992 2§ edellyttää, että asuinhuoneiston ikkunat on järjestettävä, mikäli mahdollista niin, etteivät ne ole yksinomaan pohjoiseen päin.”