VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Entisöinti => Aiheen aloitti: Tommi Tallila - Tammikuu 08, 2014, 04:43:16 ap
-
Onkohan toi nyt kovin hyvä konsti? Kiillotin alumiiniosia peilipinnalle ja sitten sinolit päälle. Kiilto näytti häipyvän mutta aattelin vaan kuvitelleeni. Nyt sitten kiillotin Hondan etupäätä ja kokeilin sinolia vaan toiseen alaputkeen ja vertasin siihen toiseen. No lähtihän suuri osa kiillosta ja meni harmaaksi. Onneks Mothers-merkkisellä alumiininkiilotustöhnällä kiilto tuli takasin. Jännää että pyörän navat ei himmentynyt..no ne olikin mothersilla kiillotettu ensin en tiä vaikuttiko asiaan. Taidan kuitenkin jatkossa vaan hinkata mothersilla esim kerran vuodessa niin eiköhän pysy hyvänä..
-t
-
kauheasti ei ole kokemusta, mutta kun tuon pässin lohkoja putsailin niin toinen puoli jäi käsittelemäti ja se oli vähän ajanpäästä
paljon harmaampi
-
Sinoli toimii ymmärtääkseni nimenomaan ei-kiillotetuilla pinnoilla, eli ns tehtaan jäljiltä himmeä (kuten esmes ne Hondan etuputket) pysyy puhdistuksen jälkeen parempana sinolilla kuin ilman. Peilipintainen alumiinihan himmenee n. vuorokaudessa jos ei sitä jollain suojaa hapen vaikutukselta, ja suojaamiseen tietysti säännöllisesti uusittu vahakäsittely on paras.
Sitä on sitten teoretisoitu ja etenkin kinattu tälläkin palstalla että mistä sinolin mahdollinen suojaava vaikutus johtuu. Itse olen sitä mieltä että sinol-käsittely puhdistaa pinnasta rasvan ja epäpuhtaudet, mutta ei estä luonnollista ja vääjäämätöntä hapettumista. Hapettuminen tapahtuu puhtaalla pinnalla tasaisempana ja lievempänä, sen takia pinta näyttää paremmalta vielä aikojen päästäkin. Sinol-käsittelykin kannattanee uusia aika ajoin.
-
Joo ei tosiaan toimi kiillotetuilla pinnoilla, mutta puhalletulla ja harjatulla on ollut hyvä konsti. Monkeyn kansi tuli pari vuotta sitten lasikuulapuhallettua ja lohkot hinkattua messinkiteräsharja laikalla. Päälle vetäisin parikertaa Sinolia ennen kasausta. Ei ole juurikaan hapettunut ja likakaan ei tartu juuri paljoakaan, lähtee helposti pesussa pois.
Kiillotetuille pinnoille ei ole oikein kunnollista suojauskonstia, itse kiillottelen noilla lumppulaikoilla ja vahoilla, pitää kiiltonsa aika hyvin. Autosoliin tms. metal/chrome polishiin en ole koskenut aikoihin. Muutaman kerran on tullut jotain autovahaa tms. laitettua pintaan kiillotuksen jälkeen, kiilto on pysynyt erittäin kauan. Parhaiten se kiilto pysyy, kun pesussa käyttää jotain ihan mieltoa saippuapesua, ei mitään moottoriliuotinta tms.
-
Kun alumiinipintaa kiillotetaan mekaanisesti, jää pintaan erilaisia hiomajätteitä, vaikka pinnan pyyhkisikin vaikkapa rätillä.
Esimerkiksi Sinolilla puhdistettaessa saadaan nuo hiomajätteetja rasvat poistettua tehokkaasti, myös pienenpienistä huokosista.
Sinoli poistaa mm rasvat yms pinnalta, jolloin kiilto paranee.
Varsinainen suojaava / kiillottava ominaisuus on hyvinkin rajallinen ja hetkellinen, koska
sSinoli tai vastaava poistaa pinnalta kaiken rasvan yms ja jäljelle jää puhdas alumiini.
Sinolilla saadaan pinta hyvinkin puhtaaksi, jolloin epäpuhtaudet eivä voi keskenään reagoida kovinkaan helposti.
Mikäli pintaan jää epäpuhtauksia, reagoivat ne keskenään mm ilmankosteuden vaikutuksesta, jolloin pinta uudelleen tummuu.
Mikäli mekaanisesti kiillotetun ja Sinolilla pyyhityn pinnan haluaa säilyttävän kiiltonsa on se suojattava lakalla tai vahalla.
Sinolia paremman ja kestävämmän kiillon saa aikaiseksi erilaisia kiillotustahnoja käyttämällä,
koska pääsääntöisesti näistä jää pinnalle suojaava vaha tms kerros.
Mikä kiilloitustahna sitten mielestä antaa parhaan tuloksen onkin sitten todettava kokeilujen kautta.
Sinolin "kiillottava" ominaisuus perustuu sen puhdistavaan vaikutukseen.
Samaan pääsee myös muilla liuottavilla kemikaaleilla.
Kiillon asteeseen ja kiillon säilyvyyteen vaikuttaa myös paljolti se, mikä on alumiinin koostumus ja kappaleen valmistusmenetelmä,
kuten onko kyseessä koneistettu tai valettu kappale.
Mikäli alumiinikappaleelle halutaan hyvä kiilto "kotikonstein", niin silloin parhaaseen tulokseen päästään suurnopeuskara, esim huopalaikka ja kuiilloitusvaha yhdistelmällä.
tällöin usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta saadaan pinnan pienetkin kolot poistettua,
koska materiaalia siirtyy "kolon vierestä koloon" täyttäen sen.
Tämänjälkeen kiillotus tahnan kanssa ja vielä päälle suojavaha, niin kiilto säilyy pidempään.
-
70 ja 80 luvun vaihteessa olin töissä VR:n knp peltiosastolla ja satunnaisesti "kiillottamossa"jossa naiset hoiti kiillottelun käsityönä
rättilaikoilla ja vahalla.Ensin karkeammalla ja sitten henommalla vahalla, sen jälkeen TENUA rättiin jolla vahajäänteet poistettiin
sitten TALKKIA pehmeeseen puuvilla rättiin ja sillä hierottiin hetki kappaletta ja kiilsi sen jälkeen kuin se kuuluisa papin...lli.
Omat romut samallatavalla kiillottanut joskus lakannut useimmiten en . Aina toiminut mielestäni hyvin.
-
Kiilloitustahnoista Autosol on ihan ok! mutta ei pärjää Mothersin tahnalle. Jos jaksaa puhdistaa ja kiilloittaa .. rättejä riittämiin niin saa sen peilimäisen kiillon. Likaa poistuu metalleista paljon ja luulen että kiilto myös pysyy pitkään.
Tässä esimerkissä on tehty vasta alustava puhdistus .
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Moi
Alkoholilla (Sinolilla) on hapettava vaikutus alumiinin pintaan.Se tekee kiillotuksen jälkeen puhdistamisen lisäksi ohuen oksidi kerroksen alumiiniin.Tämän jälkeen pinta kestää paremmin ympäristön vaikutuksia.
En nyt ole ihan varma mistä tämä tieto , mutta ammattikoulussa tätä varmaan opetettiin joskus 80 luvulla ;)
-
niin mäkin olen ymmärtänyt että se tekee tosiaan jonkun oksidikerroksen siihen pintaan.. Eli olis muutakin vaikitusta kuin puhdistava..
Ja tosiaan ainakin noissa lohkon puolikkaissa joista toinen tuli käsitetyä ja toinen ei..se "kiilto" (ei siis mikään peilikiiltävä vain karhunkielellä putsattu) säilyi siinä käsitellyssä puoliskossa, eikä vaikuttanut mitenkään kun sit sinolia jälkikäteen laittoi siihen käsittelemättömään puliskoon
-
Tenua on maailman sivun käytetty alumiinintyöstöaineena porattaessa, sorvattaessa ja sahattaessa: Kokeile, vaikka. Kyllä käy metallisahalla sahaaminen paljon juoheammin tenuun kastetulla terällä. Tyrmätköön joku maakunnan tietoviisas tietäjä kommenttini!
-
Kyllä leikkaa hyvin.
Sorvari vuodesta 1972.
L&K.
-
Tästäpäs tuli mieleen jotta kestääkö tavallisen tippakannun tiivisteet yleensä tenua? Itselläni nyt ei ole juuri muita vempaimia kuin pylväspora, kierretapit ja rautasahat/viilat, mutta korkkia kätevämpi annosteluväline olisi, noh, kätevä :)
-
Eiks löydy pitkänokkaista 2 dl.muovipulloa jossa on ollut leikattava nokka ja siihen sulku huppu.
-
Eiks löydy pitkänokkaista 2 dl.muovipulloa jossa on ollut leikattava nokka ja siihen sulku huppu.
Niinjuu. Eipäs tullut mieleen... Apteekistakos noita saa, mitä lie ontelonhuuhtelupulloja alkujaan?
-
No perskuta, apoteekista siis tuubi tai pumppupullo desiä ja lastut lentämään. Niksi-Pirkka-ainesta tämä konsti ;D
-
No perskuta, apoteekista siis tuubi tai pumppupullo desiä ja lastut lentämään. Niksi-Pirkka-ainesta tämä konsti ;D
Taitaa tulla kohtalainen litrahinta, Sinoliin tai vastaavaan verrattuna.
Ite käytän seuraavanlaista "patenttia".
Sinolipullon korkkiin parimillinen reikä keskelle.
Reikään silikonilla "muuraten CRC tai vastaavasta pullosta se punainen pilli, jonka saa kiinni aerosolipullon suuttimeen.
Pilli vaikkapa 1/2 cm sisäpuolelle ja loput ulkopuolelle.
Helppo annostella vaikkapa tipottain ja helppo kohdistaa ruikkauksia.
Pullon tyhjentyessä helppo vaihtaa korkki aina uuteen pulloon.
Vähenee tenun hukka ja ei pahemmin haihdu tuon pillin kautta.
Mikäli sisäpuolella laittaa sen pillin pään nesteeseen saakka, niin tuppaa ruikkimaan aina käteenotettaessa.