VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Kari Tuominen - Tammikuu 04, 2014, 12:00:00 ip
-
Muistelin nuoruuttani 60-luvulta ja isäni tapoja:
- keittiössä juotiin viinaa kahvikupista ja pullo olli aina pöydän jalan vieressä
- tupakkiin kun tarjottiin tulta sanottiin "takka" vaikka varmaan ei kukaan osannut ruotsia
- moottoripyörällä kun lähdettiin ajamaan niin kesäveegan lippa käännettiin aina niskan puolelle
- heinäpellolla solmittiin nenäliinan kulmiin solmut ja siitä tuli auringonsuoja päähän
Muistuuko muita vanhoja jo unohtuneita tapoja mieleen?
-
Vanhemmat miehet ampui mynnistä tupakanjämän lopsauttamalla kourat kuppina yhteen.
-
Tupakin savu joka leijaili tuvan katosta metrin verran alaspäin. Ja ne tupakintuhkat, joita ukot karisteli saapasvarteensa.
Kulkumiehet joita saatto maata tuvan laattialla ku aamulla heräs.
Maitoämpärin päältä kauhalla kuorittu kerma kermanekkaan.
Kalankauppias joka piilovarmari-Pösöllä kesäaamuina kävi pihalla ja myi siikoja tai silakoita.
-
Appiukko oli kotoisin Ilomantsista, sanoi aina kahvipöydässä vieraalle: pure kolatsuu.
Isäukko sammutti illalla valot ja sanoi: nyt on kaikki samannäköisiä. :laugh:
Sitten vielä vähän asiasta poiketen: pajunvarvulla kaivonpaikan katsominen, täysin huuhaata.
Se joka on maanrakennuksesta ja maakerroksista perillä ei usko vesisuoniteorioihin!
Vesisuonien risteys, buhaahaaa!
L&K.
-
Nämänyt ei suoranaisesti oo tapoja, mutta ottaapi pois jos on liian offtopikkia.
- Mummu asu samassa talossa ja vahti penskoja kun äiti ja isä oli navetassa tai muualla.
- Isä puhu joskus vieraitten kans sota-asioista. Muuten ei.
- Koski-Reeti kävi rattorilla meillä kylässä.
- Isä leikkas Perttulan Urkin tukan niksutuskonneella. Ja Urkki isän. Tukan.
-Telekkarinkorjaaja kävi kotona. Pesukone oli navetalla, Sinipiiika pulsaattori.
- Kauppias-Yrkkö tuli aina joskus illalla kauppatavarat pyörän tarakalla pikku arkussa ja myi neulaa ja lankaa. Jäi uunin etteen lattialle yöksi eikä ollu koskaan aamulla ennää kun herättiin. Ei ollu mikkään komia mies. Sanovat Yhennäköseksi Yriöksi.
- Rattorilla sai ajjaa sitten kun jakso painaa kytkimen pohojaan.
- Moottorisahhaan ei saanu koskia.
- Nuohuaja-Martti kierti mopolla. Sillä oli semmoset linkkuun taiteltavat työkalut joita käytti näppärästi. Ja puhu koko ajan. Ja poltti tupakkia.
- Saunassa oli ite tehty pönttökiuas. Sisäsaunaa ei ollu. Eikä sisävessaa.
- Telekkarissa oli yks kanava ja niin tais olla ratiossakin. Millon lie tullu ylleisohojelman lisäksi rinnakkais-ohojelma. Ratioa ei paljon kuunneltu, varsinkaan mussiikkia ja ainakkaan ei mittään rämpytystä.
- Telekkarista tuli Peiton Pleis, Naapurilähiö, MeTammelat, Heikki ja Kaija, Ponantsa. Ei niitä kyllä saanu monesti kahtoa kun piti mennä ylleensä puoli yheksältä nukkumaan. Että saivat kattua uutiset rauhassa.
- Lehtiä tuli Maaseuvun tulevaisuus, Liitto tai Kaleva, ei molempia yhtäaikaa.
- Penskojen synttäreitä ei ruukattu juhulia. Jotku sai synttärilahajoja kummeilta, mutta minä en saanu kun mulla ei kuulema ollu kummeja. Pappi oli kuulema unohtanu merkitä kiriaan ketä ne oli ja äiti ei muka muistanu. Ite luulen, että ne oli jostain suuttunu äitille ja se ei halunnu muistella tai ainakaan kertua.
- Kalastettu ei, vaikka oli joki vieressä. Ongittiin kyllä. Kallaa syötiin aina kun kalankauppias kävi. Tuoreet savustetut silahkat.
- Äitin kans pääsi joskus linia-autolla kirkolle, jottain vaatetta ostammaan. Samallareissulla piti käyä apteekissa.
- Uusia kumppareita piti oottaa joitakin vuosia.
- Hiihtämällä kulettiin koulussa. Talavella.
- Tyhyjää ei saanu nauraa. Eikä noitua. Asiasta sai. Pietiläisen opettaja oli kuulema opettanu, että räkänokastakin tullee mies muttei tyhyjän naurajasta.
- Melekeenpä kaikissa taloissa oli pärekatot.
- Naapurissa oli hevonen. Virma. Naapurissa oli kans semmonen tuulimyllyllä toimiva vesipumppu, pyöriällä monilapasella rupelilla ja pyrstöllä.
- Kylällä oli paari, jossa kaljaukot istu aina. Sieltä sai halavalla makiaisia ja jos vei tyhyjiä pulloja. Jukepoksikin siellä oli ja pajatso. Kylällä oli kaks kauppaakin, Oulunkauppa ja Lamunkauppa.
- Meiän kylällä oli monta kaliaukkua. Kuoppa-Aappo, Karialais-Jussi, Raatteen rehtori ja kymmenkunta muuta, vaikka ei ollu iso kylä. Sovassa epäsosiaalistuneita alkoholistuneita suurin osa.
- Haapavesi-Pulukkila tie meni meiän pihan läpi, navetan ja talon välistä. Tiellä ei paljoa menny autoja päivällä ja joskus näki että yöllä meni.
- Kylällä oli oma posti. 92650 Laakkola. Postinjakua ei ollu ja kultapossun sai kun säästi 20mk vai olikohan 25mk. Ei siinä säästämisessä montaa vuotta menny, puolikymmentä ehkä vain.
- Kyläkoulussa oli nelisenkymmentä penskaa. Sen jäläkeen kun toinen kyläkoulu oli jo lopetettu. Koulujen välimatkaa tais olla joku nelisen kilometriä.
- Monen kunnan yhteinen päivystävä lääkäri oli aina Kestilässä jos piti päästä lääkärriin äkkiä. Takseissa ei ollu puhelimia vaan ne sai kiinni vain kotua. Lehti-Penttipä se usseiten tais kulettaa.
- Meilläkkään ei ollu puhelinta ennenkun vasta -71 muistaakseni. Se oli käsivälitteinen vielä seitkytluvun lopulle asti. oman kylän keskuksen alueelle pääsi soittamaan suoraan, muualle piti tilata puhelut. Pulukkilan suunta oli 98511. Naapurissa oli puhelin keittiön seinällä. Semmonen iso puinen veivattava.
- Maitua hajettiin päälärillä meijäristä jos ei ollu omia lehemiä. Kaupasta sai piimää muovipussissa.
- Naapurissa oli vielä oikiat kynttilät kuusessa.
- Uutena vuonna ei ammuttu raketteja kuin ehkä Hyytiseltä pari.
-
Vanhat hiihtoniilot tunnistaa ladulla kun ne nostaa yhäkin vaan sauvan päätä työnnön jälkeen että putoaa lumi somman päältä vaikka latu on kivikova ja sompakin on postimerkin kokonen lätkä
-
Tämmösiä hyvätapaesija kulukijoeta muistan 50-luvulta. :-\
* Mustalaesija kuluki hevospelillä, saevat olla joskus kesäsin meillä saunaosastolla yötä ja pestä pyykkejään. Yks porukka kun kävi kysymässä yösijjaa, nii jos luvan saevat nii kohta niitä tuli jokunen hevoslasti lissee! Mutta varsinaesta häerijöö niistä ei sillon ollu.
Nykysin kiertelöövät autoella, eivät kyllä ou yösijjoo vaella vuan ihan jottae muuta. >:(
* Kulukumiehiä, lähinnä joetaen hanttitöetä ruokasa etteen ehtiviä, yöpy aena sillontällön tuvan lattialla. Meillä ei ollu niille töetä tarjota, yösijan kyllä ylleesä saevat. Rehellistä porukkoo ne olivat.
* Kulukukauppijaeta kävi kanssa. Muistan aenakii semmosen joka ajo hevosella ja kauppatavarat oli lavakärrissä puulaatikoessa. Ja Pauluksen Emppu Kuopiosta kierti myömässä tekstiilejä Skoota STW :n (lahna) tavaraosastolta ja kattopoksista, oli yötäkii aena sillon tällön. Muikkuja kävi myömässä Hirvilahtelaenen taksimies Pylykkä Pekka Vologalla, ja otti aena joskus minuttii mukkaasa myöntievustajaksi.
* Kiertävä rokonarpinen tinuri kuluki jalakapelissä tinnaelemassa piäasiassa kuparisija kahvipannuja. Jos oli yötä nii seoraavana päevänä löyty nurkilta oksalakkapulloja joessa oli pelekkä lakkamöykky sisällä.
-
-Mummu ruukas juua kahavin tassilta, pyyhki kätensä hantuukiin ja nokkansa nästyykiin. Eikä osannu sannaakkaan muuta kieltä, kun suomia.
-Mummu asu samassa talossa ja vahti meitä, kun äiti ja isä oli töissä.
-Jos tehtiin ilikeyttä, niin mummu jahtas meitä mattopiiskan kanssa. Illalla, kun isä tuli kottiin, niin saattiin remmiä ja kaikki tuli ihan aihheesta. No, ei ehkä ihan kaikki, mutta ei kyllä jääny raumojakkaan.
-Jos tehttiin ilikeyttä tätille, niin täti jahtas meitä mattopiiskan kanssa. Se sai meijät aina kiinni ja siltikin saattin remmiä illalla, kun isä tuli kottiin. Tällä kerttaa aina aihheesta.
-Taijettiin olla meleko riiviöitä.
-Kun naapurin poikien kanssa tuli erimielisyyttä, niin sovittiin sota. Molemmat puolet keräs kiviä ja sitten kokkoonnuttiin ojan vartteen. Me toiselle puolelle ja naapurin jannut toiselle puolelle. Niin kauan kivitettiin, että joltakin veri lensi ja huuto pääsi. Siinä vaihheessa jonku äiti tuli keskeyttämmään sojan.
-Taijettiin olla meleko riiviöitä.
-Aina kun päästiin toisen mummun luo Outokumppuun, niin siellä sai karijalanpiirakoita, sultsinoita ja röhnöö. Pohjos-Karijalassa oli aina lepposampi meininki, kun Nivalassa.
-Outokummun ukki oli ollu sojassa alusta loppuun, mutta ei se siitä palijo puhunu. Muisteli aina sitä isua myrskyä, kun Luutisesta lähti puut juurinneen ja seilasi pitkin Juojärviä.
-Yhen kerran oli ukki ollu päissään ja sillon oli aatellu, että kyllä tämä viinanjuonti hälle riittä.
-Nivalasta ei saanu keskikalijaa kaupoista eikä siellä ollu viinakauppaakkaan.
-Perijantaisin taksimiehillä riitti kyytejä Ylivieskaan ja Haapajärvelle, kun ukkojen piti päästä viinakauppaan.
-Toisinnaan kyytit oli viimetipan kyytejä ja sillon sakotkin maksettiin palluumatkalla, kun muuten olis jääny viinat ostamatta.
-Tuli turvavyöpakko ja kaikki kakisteli sen käyttyä. Isä ei pijä vieläkkään turvavyötä.
-Kukkurais Matin TeeBeellä ruukattin käyä isän kanssa kahavilla ja itekkin sai pullon limunaatia. Ei sitä pullua meinannu jaksaa juua loppuun millään. Joku rapulainen sielä oli aina juomassa ykköstä tai VitaNovvaa.
-Kalalaakso, Uusi-Suomi ja Apu oli lehet mitkä meille tuli.
-Monasti olin Hiturassa isän mukana kiviä ajamassa.
-Mustilais-Oskari kauppas kaikennäköstä tavaraa kylillä. Viimeksi oon nähäny Oskarin Pulukkilassa kymmenkunta vuotta sitten kerrämässä natsoja tuhkakuppeista.
-Ensimmäiset kilijut käytettiin ykstoista vuotiaana. Nekin meinas jäähä juomatta, kun laitettiin ne käymmään yhtteen lattoon ja lavon omistaja huomas, että sielä on käyty. Sehän laitto tietysti lavon ovet lukkoon, mutta päästin me ne kilijut hakemaan pikkusen luukun kautta kiipiämällä katon rajjaan.
-Tupakin poltto ei oikkein kiinostanu, vaikka kerkesin määki sitä pari vuotta kessutella.
-Kukkurais Matin TeeBeeltä käyttiin vuokraamassa naapurin Veskun kanssa ensimmäinen "pornovilimi" nuin ihan opetustarkotuksessa ja kylän ukot siellä meille naureskeli. Paskan marijat siinä vilimissä ollu etes mittään opetusta. Pikkusen hammeenhelemat heilu ja siinä se oli.
-
Meillä kävi varmasti sama kalakauppias ku Salamulla.
Talon ovia ei ruukattu panna lukkoon jos josaki lähti käymään. Omatunto oven päälle että naapurit tietää olla menemätä sisälle. Vesi hajetiin vesikelekalla kalliokaivosta. Se oli kellahtavvaa ja siinä kiemurteli "kiuruja"
Talavella äijät haki jokijäitä reellä muhakuopalle. Mulla on se jääsäha tallesa ja näytillä työmaalla. Iso onki.
Muistan ko pappa käski mennä hakkeen temmirautaa enkä minä tienny mikä se on. Enkä kehannu kysyä. Mummu rynkytti iltakauvet Singeriä ku se teki kyläläisille vaatteita. Schaub Lorenz oli meijän ensimmäinen telekkari. Ohojelmaa tuli, Rin Tin Tin ja Louvren kummitus. Telekkarin kuva pieneni puoleen ja valot himmeni ko isä hitsas vetäviä peräkärryjä kuorma-auton rommuista ja teki kyläläisille viijenkymmenen markan remontteja ja Kaskelan Niilo siittäki tinkasi. Yhen kurmurin koppi jätettiin mulle kesäasunnoksi tuvan taka Fargon koppi. Siinä oli takapenkki, sieloli kiva nukkua kesät ja lukia Aku Ankkoja ja Cottoneita ja El Coyoteja. Oli joku Zorroki.
-
Matin TeeBeeltä käyttiin vuokraamassa naapurin Veskun kanssa ensimmäinen "pornovilimi" nuin ihan opetustarkotuksessa ja kylän ukot siellä meille naureskeli. Paskan marijat siinä vilimissä ollu etes mittään opetusta. Pikkusen hammeenhelemat heilu ja siinä se oli.
Ylivieskaan piti munki mennä kahtoon saksalaista pornovilmiä oikein elokuvviin. Kovasti piti pettyä. Rumia saksalaisia akkoja, oli niillä tieten tissit palijaana ja jotaki. Attelin että oli hukkareissu, en toista kertaa mee. Enkä oo menny. Mutta avaruusseikkailun kahtoin kaks kertaa peräkkäin.
-
Esko, se kalankauppias oli Eero nimeltään ja sama sukunimi mikä mun äitillä tytönimenä vaikkei se sukua ollukkaan. Ja äitihän on kotosi siittä sun kotopaikkas kohalta toiselta puolen jokia jotakuinki kait. Nimi löytyy alavieskalaisen mulliauton kopinovesta kans. Ja tällä Eero J:llä oli kuulolaite jos oikeen muistan.
Ja Pösö oli valakonen. Se tuli aina pihalle tiettyinä aamuina kai ja tööttäs, ootti hetken ja jos ei kukkaan tullu talosta ulos, nosti vasemmapuoleista pettaalia ja lähti naapuriin.
Ei mahtas onnistua nykyhykieenian aikana se kalojen kuskaus myyntitarkotuksiin tuolla eellämainitulla kalustolla.
-
Matin TeeBeeltä käyttiin vuokraamassa naapurin Veskun kanssa ensimmäinen "pornovilimi" nuin ihan opetustarkotuksessa ja kylän ukot siellä meille naureskeli. Paskan marijat siinä vilimissä ollu etes mittään opetusta. Pikkusen hammeenhelemat heilu ja siinä se oli.
Ylivieskaan piti munki mennä kahtoon saksalaista pornovilmiä oikein elokuvviin. Kovasti piti pettyä. Rumia saksalaisia akkoja, oli niillä tieten tissit palijaana ja jotaki. Attelin että oli hukkareissu, en toista kertaa mee. Enkä oo menny. Mutta avaruusseikkailun kahtoin kaks kertaa peräkkäin.
Tais olla se meijänki opetusvilimi Saksalainen. Oikiat elukuvat ei ollu siihen aikkaan kovassa huuossa, kun viteot oli jo markkinoilla, mutta Pekkaa ja Pätkää ruukattiin käy kahtomassa ihan elokuvissa.
-
Minä kun oon hapenpuutteessa syntyny, ja luullakseni kolomesti jo kuollu, niin nuo vanahat kadonneet tavat on melekein kokonaan jo mielestä unohtunneet. Sen muistan enkä koskaan unoha, että kun oikein kovasti jottain yritin, että toisten lailla onnistuisin, niin toinen vanhempi sanoi jokakerta näinnikkään: ei tule iivonkaan laista. Tarkotti ettei pennusta tule ryssänkään tapaista. Hienosti kannustettu pikkusen vajavaista lasta. :)
-
Matin TeeBeeltä käyttiin vuokraamassa naapurin Veskun kanssa ensimmäinen "pornovilimi" nuin ihan opetustarkotuksessa ja kylän ukot siellä meille naureskeli. Paskan marijat siinä vilimissä ollu etes mittään opetusta. Pikkusen hammeenhelemat heilu ja siinä se oli.
Ylivieskaan piti munki mennä kahtoon saksalaista pornovilmiä oikein elokuvviin. Kovasti piti pettyä. Rumia saksalaisia akkoja, oli niillä tieten tissit palijaana ja jotaki. Attelin että oli hukkareissu, en toista kertaa mee. Enkä oo menny. Mutta avaruusseikkailun kahtoin kaks kertaa peräkkäin.
Tais olla se meijänki opetusvilimi Saksalainen. Oikiat elukuvat ei ollu siihen aikkaan kovassa huuossa, kun viteot oli jo markkinoilla, mutta Pekkaa ja Pätkää ruukattiin käy kahtomassa ihan elokuvissa.
Sitä mitä ei saksalaisesta pornofilmistä opita, sitä ei elämässä tarvita! >:(
-
Erroottisen vilimin tunnus; vuorosanoissa sanotaan ranskaksi "hitaammin, hitaammin..."
PoRRRnovilimin tunnus; Huuetaan saksaksi "nopeammin! nopeammin!!!!!!!!"
-
Heh...Kari Tuomisen, Timo Junnon ja Ossi Viita-ahon viesteissä on lähes kaikki tuttua!
Esim: viinapullo on nytkin pöydän jalan vieressä :)
Joitain muisteloita:
-heinätöissä kotikalja maistui
-mummolassa oli itsetehtyä leipäjuustoa, ruislimppua, kokkelipiimää ja kirnuvoita
-kouluun kulettiin naapurin taksi-mersulla. Vieläkin riisseli roklotus on musiikkia korvilleni!
-ainoat pikku vapautukset pienessä kyläkoulussa oli että katsottiin TV:stä Innsbruckin
Olumppialaisista hiihtoa ja sitten Lapuan patruunatehtaan uhrien muistotilaisuus.
Olihan tuossa jo vapautusta kerrakseen!
-alakoulussa järjestäjä soitti vaskikelloa välitunnin päättymisen merkiksi, piti
järjestyä nelijonoon ja suorin jono "pääsi" ekana sisään. Fasismia, sanon minä!
-keittäjä Kyllikki oli pahuksen nätti. Tuolloin ei ymmärretty miksi häntä joku sanoi
Nyrkki-Kyllikiksi ;)
-yhdellä kylän ukolla oli omavaraisuus tupakin suhteen johtuen kessupuskasta
-kauppa-autot tuli tutuksi. Vieläköhän noita on?
Eihän nuo kaikki tapoja olleet, kunhan muistelin.
-aju-
-
Ei ehkä hyviä tapoja, mutta ainakin huonoja:
60- luvun alusta muistuu mieleen, kun silloiset vanhat ukot karisteli Hota- pulveripussin sisällön suuhunsa ja vetivät pilsneriä päälle.
Samat tyypit tekivät Jymystä paksun sätkän sanomalehtipaperiin. Sytytysvaiheessa sätkä paloi ensin hirmu liekillä, jota sitten puhalleltiin ja taputeltiin sammuksiin.
Sitten yksi parempi tapa. Talomaalarit tekivät joka aamu ensitöikseen itselleen lakin sanomalehdestä.
-
Moikka
Olin nöösipoika kun vaarin kanssa otettiin vinaa tuvan pöydän ääressä. Näin akkunasta kun muori tuli pihaan. Siirsin koskis pullon pöydältä pöydänjalan viereen. Muori saapui tupaan ja näni pullon lattialla, otti pullon ja nosti sen keskelle pöytää."Meillä on ollut aina sellainen pöytä että se on kantanut viinat ja jos ei niin silloin tartee hommata paree pöytä."Tämän olen opettanut meidän nuorille et ei tartte juoda salaa. Kunnon kansalaisiahan heistä on tullut.
Hessu
-
Minä kun oon hapenpuutteessa syntyny, ja luullakseni kolomesti jo kuollu, niin nuo vanahat kadonneet tavat on melekein kokonaan jo mielestä unohtunneet. Sen muistan enkä koskaan unoha, että kun oikein kovasti jottain yritin, että toisten lailla onnistuisin, niin toinen vanhempi sanoi jokakerta näinnikkään: ei tule iivonkaan laista. Tarkotti ettei pennusta tule ryssänkään tapaista. Hienosti kannustettu pikkusen vajavaista lasta. :)
Minäkin oon pahasti keskonen,mutta oon kyllä koittanu olla ruoka-aikana kotona, että kasvas.
Vaari oli ollu mielissään kun isoveli oli syntyissään isokokonen. Sen kans se oli mielellään lääränny ja leikkiny. Vaari oli kuullu joltain, että meikäläinen on pikkunen ja keskonen niin se oli kuulemma käyny kerran koppaan kahtomassa ja sanonu, että ''Eikö tuosta ois samalla vaevalla tehny isommanki.''
- Rattoreissa ei ollu koppeja. Jos oli niin semmonen rättikoppi tai vanneerinen
- Rattorin väristä näki onko talo Ossuuskauppalainen vai Hankkijalainen.
- Setoreita tai muita itärattoreita ei ollu. Paitti jos oli itäaatteinen talo.
- Autoja ei ollu läheskään joka talossa. Muutamalla isommalla talolla vaan. Ja Oulunkaupan Erkillä mosse.
- Jos hirvi sattu kaatuun talon metälle niin porukan päällikkö toi paistin. Meillä oli kapia mettäsarka niin kai se oli Tahavolan Aarolla kova sihtaaminen että sai kaatuun oikialle saralle.
- Isä kävi töissä lauvantainakin puoli päivää. Ja isosisko koulussa.
- Isosisko ei päässy oppikouluun. Luulivat että se on tyhymä, mutta sillä olikin vaan huono näkö ja kuulo.
- Kesällä heinäaikaan kävi joskus harvinaisia vieraita. Jottain isän tai äitin sukulaisia jostain kaukaa. Joillain oli oikeen asuntovaunuki.
- Isän matkassa sai olla nostamassa naapureile ja kyläläisille pottukonneella pottua. Sai siellä syyä, jos sattu ruoka-aika tai kahavia, mutta palakkaa ei saanu, vaikka ois poiminu kuin palio.
- Ratio oli hyllyllä korkialla, ettei pennut menis väänteleen nappeja.
- Meillä oli katolla semmonen kuuskulumanen puusta tehty antenni, johon oli kääritty parimillistä kuparilankaa. Liekkö ollu ratioantenni vai telekkarin.
- Maakaapeleita ei ollu. Meillä meni talosta sähkömittarilta navetalle sähkö ilimajohossa.
- Kaivinkonneita ei ollu joka pitäjässä. Meijän kylällä oli Seppälän pojilla Ukko_mestari ja mikä lie ollu sitä ennen. Se oli menny vissiin mettäojien kaivuussa huonoon kuntoon kun oli kuulemma puomia vahavennettu tukista tehyllä apuvahavikkeella, joka oli ollu rautapannoilla puomissa kiinni.
- Ulijuan tekojärviä tehtiin ja sen alakanavaa oli kaivamassa Marioni. Kukkaan ei uskonu kuin iso kauha siinä oli ennenku kävi ite kahtomassa.
- Lepolassa oli pärehöylä. Veelis oli konemies ja jos se huomas ettei Timppa jaksanu kantaa pölökkyjä konemiehelle tai pärenippuja rattorin peräkärrylle sai ottaa pärreitä vastaan konneelta ja ojentaa nipun aina poisvietäväksi. Nevasteen miehilläoli juontokone, semmonen joutsalainen. Sillä hajettiin pärepuut kevättalavella ja samalla tuli joitain sahatukkejakin kun ainahan sitä lautaa tartti maatalossa. Lauvat pantiin elosuojan kattoristikoien päälle seinän viereen talteen.
- Nevasteella oli kenttäsirkkeli ja siellä piti olla kantamassa losoja kun sahattiin lautaa ja muuta. Sahurina oli Nevasteen Matti ja perämiehenä Antti. Antilla oli semmoset kaksoisniveliset pitkät perämiehen tukkisakset.
- Aholan mummu anto keksiä ja mehua jos penskoja kävi kylässä, vaikkei se mittään sukua ollukkaan. Niin teki rukkoushuoneen päätyssäkin asuva mummo, mutta sen nimiä en muista.
- Sieniä ei poimittu, eikä syöty. Eikä sallaatteja ennenkun joskus seitkutluvun lopulla ehkä.
- Roileri oli juhularuokaa. Sitä ei saanu aluksi kun Oulunkaupasta jäisenä.
- Pottuja oli joka ruualla. Keitettyjä tuppipottuja enimmäkseen, toisinaan pottukeittua eli lihapottuja ja joskus muusia ja lihapullia.
- Leipää ei ostettu ikinä, eikä pullaa. Oisko nuita saanukkaan kun kirkolta isommista kauposta.
- Limukkaa ostettiin tasan kerran vuojessa, Juhannuksena. Korillinen saatto kestää kellarissa melekeen päivän, kun jokkainen koitti ehtiä saamaan vähintään yhtä paljon kun muutkin. Kusettihan se sitten jonku verran.
- Kellari oli semmonen litteistä luonnonkivistä iliman sementtiä latomalla tehty holovi.
- Meiän navettakin oli vähänku kellari. Vanaha navetta ja talokin oli palaneet joskus 1860 paikkeilla ja siitä vanaha Jussi, Villenpoika, oli vissiin päättäny, että navetta ei ennään maantasalle pala. Se oli ostanu Oulaisista porakiviä ja ajattanu niitä navetanseinätarpeitten verran. Oulaisiin on kotipaikalta nyt joku reilu 60 km. Paljonko lie ollu sillon vanhojen teitten aikana. Oli vissiin talakoilla ajettu, kun oiskai siihen muuten menny usiampi talavi.
- Uus talo palaneen tilalle oli siirretty vanahalta niittypirtiltä ja oli ollu savupirtti. Mustilla hirsiseinillä mentiin seitkytluvun lopulle asti.
- Taloja tai muita rakennuksia ei juuri maalailtu. Jos maalattiin niin punamullalla tai kelta. Meijän talon ulukovuorioli ollu joskus maalattu, puoji ja elosuojakin ehkä. Pirtin seinissä ei ollu mittään pahaveja tai muita, mutta kamareissa tais olla pinkopahaviseinät. Liekkö tuullu tai ollu kylymä.
- Puojin katto-orsista roikku mielenkiintosia esineitä. Hevosen valijaita, sujen rautoja, sirppejä ja vikatteita, puisia puristimia ja suutarin työkaluja. Lestejä oli iso puulootallinen.
- Oli siellä puojissa kaks semmosta puista sujenjälenteko lapiuakin. Semmonen missä on niinkun lapion terä toisessa päässä ja varren päässä sujen tassun kuvio. Joku oli vissiin susiakin metästäny. Rautoja oli kymmenkunta.
- Aitan alalaarien päällä oli semmoset yhenistuttavat hevoskärryt. Tai ei niissä ollu rattaita, aisat vaan ja istuin ja jouset. Viimeksi kun ne kärryt näjin ne oli vanahassa hevostallissa aitan purettujen hirsien päällä päällimmäisenä. Siellä hirsipinon takana olis yks Gileran moottori joka multa jäi sinne. Hevostallin ylisillä on vissiin vieläkin minun puretun amatsoonin peltejä, akkunoita ja listoja. Tallessa.
Yllättävänki paljon näkkyy muistuvan asioita mieleen kun alakaa kirjotteleen.
-
Heh...Kari Tuomisen, Timo Junnon ja Ossi Viita-ahon viesteissä on lähes kaikki tuttua!
Esim: viinapullo on nytkin pöydän jalan vieressä :)
Joitain muisteloita:
-heinätöissä kotikalja maistui
-mummolassa oli itsetehtyä leipäjuustoa, ruislimppua, kokkelipiimää ja kirnuvoita
-kouluun kulettiin naapurin taksi-mersulla. Vieläkin riisseli roklotus on musiikkia korvilleni!
-ainoat pikku vapautukset pienessä kyläkoulussa oli että katsottiin TV:stä Innsbruckin
Olumppialaisista hiihtoa ja sitten Lapuan patruunatehtaan uhrien muistotilaisuus.
Olihan tuossa jo vapautusta kerrakseen!
-alakoulussa järjestäjä soitti vaskikelloa välitunnin päättymisen merkiksi, piti
järjestyä nelijonoon ja suorin jono "pääsi" ekana sisään. Fasismia, sanon minä!
-keittäjä Kyllikki oli pahuksen nätti. Tuolloin ei ymmärretty miksi häntä joku sanoi
Nyrkki-Kyllikiksi ;)
-yhdellä kylän ukolla oli omavaraisuus tupakin suhteen johtuen kessupuskasta
-kauppa-autot tuli tutuksi. Vieläköhän noita on?
Eihän nuo kaikki tapoja olleet, kunhan muistelin.
-aju-
*******************************************************************
Lainaus Timo Junnolta:
- Ratio oli hyllyllä korkialla, ettei pennut menis väänteleen nappeja.
- Juu...ihan radioihin liittyen, kotona ei ollut koskaan putkiradiota!
Transistori-Luxor oli punavalkoinen, muistelen jotain vm. -65 tms. ja sitten
myöhemmin vain kolkko ASA puukotelossaan.
Niinpä aikuisiällä olen kompensoinut tuota; joitakuita putkivekottimia
nyt löytyy!
-Jaa niin, maitolaiturin luona polokupyöräikäisenä tuli kaverien kanssa hengailtua mutta
en saa mieleeni että milloin nuo poistui käytöstä?
-aju-
-
- Setoreita tai muita itärattoreita ei ollu. Paitti jos oli itäaatteinen talo.
Vietin lapsuuteni etelä'isellä Pohjanmaalla, siellä mistä kaikki hulluus on lähtöösin (Jaakko Ilkka, Vihtori Kosola, körti...)!
Ei oltu itään kallelaan, muta kyllä noita punaisia(kin) tekeleitä sielläkin oli. Minäkin sellaisella opettelin ajamaan, kunnes päästiin Taavettiin kiinni.
Zetori oli joka toisessa talossa, Isoisas olii Majoti tai Nuffield. Jollakin oli Porche, joka pakkasi viettää syksyiset yöt ojasa aurat perässään.
Siten vasta aamulla, kun isäntä selvisi ja Porchen kytkinöljyt olivat kylmät, nousi kone ojasta ja työt jatkuivat.
No tämä oli sitä 50-60 lukujen taitetta.
Alla pari kuvaa, kun velipojan kanssa verestettiin muistoja.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
-Jaa niin, maitolaiturin luona polokupyöräikäisenä tuli kaverien kanssa hengailtua mutta
en saa mieleeni että milloin nuo poistui käytöstä?
Olisko poistunu käytöstä joskus 70-luvun lopulla/70-80 lukujen taitteen tietämillä? Itsekin on tullut fillarin kans nojailtua maitolaituriin (fillaroin usein sukulaisille parinkymmenen kilsan päähän kyläilemään). Traktorin perälaitteella tuli vahingossa rusautettua maitolaiturin reunaan, taisin silloin olla noin 13 vuotias eikä traktorin ajokokemusta ennestään. Salaa me muksut ajeltiin pikku-ferkulla.
Joskus serkun apuna kuskasin maitokärryillä maitotonkkia maitolaiturille, saattoi olla noin 76-78?
-
-73 - 74 tuli tilatankit jo tännepäin. Ehkä pienemmissä taloissa maitoauto imi maidon vielä tonkista ?
Aika tuttuja juttuja tuntuu tapahtuneen eri puolilla Suomea.
60-luvulla saatiin ensimmäiset Jamekset. Ensimmäisen sateen jälkeen kalsaritkin sinisenä ! James-liinan sai joskus kaupan päälle kun farkut osti. Nyt kai jo kovaa keräilykamaa.
-
Mikä on James-liina? Saiskos kuvia ja selitystä mihin se liittyy?
Sori, olen liian nuori tai muisti pätkii.... :)
-
Alakouluikäesinä suatiin velipoejan kanssa kyytiä maetoauton tonkkaosastossa ihan luvan perästä. Jos satuttiin sillon paekalle kun se kuluki.
Kuskina oli muistaakseni sillon lapsmyötämielinen Mykkäsen Ville, joka otti meijjät kyytiin vaekkei meillä niihin maetotonkkiin kanssa ollu mittää tekemistä.
Siinä kyyvissä kulettiin aena lähheiseltä Linjaportilta semmonen kilometrin matka seoraavalle maetokopille Savikonportille. Sieltä sitten hilipastiin jalakasin takasin kottiin.
Toenen joka otti meitä pentuja joskus tieltä kyytiin oli agronomi Matti A. Mykkänen, sillä oli uus siipimallinen Plymmoutin vakoni, semmonen vaaleenvihree lestaatiolaesmalli jossa oli perällä ylimiäräset penkit takaperin. :-\
-
Mikä on James-liina? Saiskos kuvia ja selitystä mihin se liittyy?
Sori, olen liian nuori tai muisti pätkii.... :)
Se oli kaulaliina, oranssi jossa teksti James vinottain, tyyliteltynä.
Tehdäänköhän niitä jo uustuotantona kuten Hankkija-lippiksiä ?
-
Aika samanlaista oli meilläkin,olisinko ollut 5-6 vuotias kun vanha Hietaranta haki maidot vielä hevosella,meijeri kun oli vaan 1,5km päässä.
Joskus 70-71 haettiin jo traktorilla ja 78-79 tuli tankit ja maitoauto.
-60-luvun lopulla ja vielä ihan 70-luvun alussa kävi kulkukauppiaita,yleensä polkupyörällä,yhtä sanottiin Hiljaseks miäheks.
-meillä oli vanhassa talossa pikkupirtti ja isopirtti,joka oli talvet kylmillään,kulkukauppiaat oli silloin tällöin pikkupirtissä yötä,aamulla olivat aina lähteneet ennen kuin talon väki heräsi.
-yks kulkukauppias pyysi päästä saunaan,no sehän sopi,kun ukko oli ollut saunassa jo kolmatta tuntia täyty mennä kattoon onko se vielä hengissä
-pohjalaaset kävi huonekalukaupalla,varsinkin yks kauppias kävi joka vuosi,vielä 2000-luvun taitteessa kävi perunakaupalla,poika viljeli perunaa.
-kauppiaan nimi on jo päässyt unohtumaan
-naapurikylän raittilla oli aina samat kaljaveikot,aamuisella näky pää tai jalat ojanpenkalla,Mattilan Alin muistan hyvin,yks tais olla Huki,muitten nimet on jo unohtunu
-Riuttan kaupalla käytiin,Riutta oli jumalattoman suuri Tunturi mopojen kauppias.
-aprillipäivänä Riutta piti aina huutokaupan,vanhat mopot laitettiin käymään kuumentamalla tulppa kosanilla,mopot kävi ja kauppa kans
-"piippu-Esko" hualsi mopot vanhassa junanvaunussa
-Riuttan kioski oli auki 70-luvun puoliväliin,sinne ei nöösit saanu ehtoolla mennä,kun siellä ukot kaljapäissään mölisi
-Riuttan Olli myi kaikkein humalaisimmille saman aukaistun kaljapullon moneen kertaan ja kaupassa jos kysyit vaikka lentokonetta,niin Olli sano että "just ny ei oo,mutta huamiseks saaraan"
-kai ne oli niitä vanhoja hyviä aikoja
-
tuosta kaivonkatsonnasta,appi-ukko "aina löysi kaivon" jopa pora-kaivon,porakaivosta löyty vesi 150metristä ja sekin räjäyttämällä,mutta vielä syksyllä 13,kaivinkone kuski teki kaapelinäytöt kahdella ällän muotoisella kuparilangan pätkällä,ei kun luotti,ei tullut vahinkoa,uskoo mihin uskoo,johonkin on luotettava,että silleen
-
Muistan hauskan väärinkäsityksen jostain 70-luvun loppupuolelta. Itte olin n. 6-7 v. Velipojan pari kaveria oli meillä käymässä ja siinä pihalla könysin niitten mukana. Nuijat tais mua kiusata että rupesin poraan ja isävainaa oli just eteisen kylmäkomerosta jotain lihaa tms hakemas ja säntäs puukko kädes pihalle kun kuuli mun rääkyvän. Vieraat hyppäsivät sangen nopeesti tuntureiden selkään ja lähtivät kun luulivat saavansa puukosta.
-
Muistan minä Grönholmin Matinkin, oli mopo- ja urheiluvälinekauppias ja viina maistui. Kerran välitunnlla menin taas jotain kysyyn ja Matti katseli öljykaminan reijästä että syttyikö se poltin ja palaako se kunnolla. Matti vaan katteli ja katteli eikä huomannut mua ollenkaan kunnes menin ihan viereen ja Mattihan olikin nukahtanut kaminan päälle eikä se ollut edes päällä. Onneksi.
Yks varhaispuperteetin ensimmäisiä muistoja on kun jonotin kioskilla jotain ostosta kun Nordin Kirsti oli mun edellä ja naputti kolikolla tiskiin "lets gouta" ti ti titi-ti ti ti titi kai muistatte? Lets go!
-
Puirolan Laurille tidoksi.
Kaivon kattomisvarpu TOIMII!
Oon itse ollut kaksi kertaa mukana tilanteessa.
Ekan kerran Lempäälän Hauralassa, Laukkasentalon
kaivo talon vieressä tuppas kesäkuumilla
kuivumaan ja katseltiin uutta kaivonpaikkaa.
Kaivomestari varpunsa kanssa kulki ristiin,
rastiin ja siinä missä varpu taipus, sano, että tässä
on sitte toisen kaivon paikka.
Minäkin sain varvun vuorollani vaikka räkänokkanöösi viä olin,
ja jukupliut, kummasti se vaan käsiä väänsi ja varpu
taipu. Ja vain siinä kohtaa missä kaivomestari sanos
suonien olevan.
Toisenkerran sillosella kesämökilämme Iisalmen
Laason lahessa kesämökkiä rakenneltiin. Eka kesä
asuttiin valllan teltassa ja syötiin munkkeja.
Ne kun oli ainoot mitkä ulkosalla nousi.
Toisena kseänä saatiin vaja valmiiksi johon
teltasta muutettiin ja kolmantena kesänä
tehtiin jo kesämökkiä ja saunaa.
Siinä oli sitten kaivon tarve ja siellä kanssa
samanlailla pajunvarvulla kuleksittiin tonttia
ristiin ja rastiin. Kaivonkattomismestaria
emme mistään hankkineet. Uuden saunan kulmalla
oli iso kivi jonka yksi kulma oli aina kosteen
näkönen ja siinä kasvo paju. Ja siinä kohtaa
taas sitten alko käsivarsia kummasti kiskottaa ja
pajunvarpu käänty jököttään alaspäiten.
Päivä siinä temuttiin lapioiden ja sinkkiämpärien
kanssa ja saatiin runsas renkaansyvyinen
kuoppa kaivettua kiven viereen. Aateltiin että
jatketaan toisena päivänä.
No äläs, aamulla kun meinattiin lähtee jatkaan
kuopankaivua, nii siä olikin jo 20 senttiä vettä...
No kolme renagsta siihen kaivettiin, yks jäi puoliks
maan päälle, ja aina siitä sauna- ja ruokavedet saatiin.
Että jos sulla, Lauri, ei varpu taivu niin lie ootko
vaan yksinkertasesti liian kuiva mies? Jottei
maasäteilyt johdu sun ruppis läpitte.
Päätallon Kallen sanassa...
Että kaikella ystävyydellä ja lämmöllä, TOIMII SE.
Kallu
Den Glada Gamla ...
från Tavastehus
-
Muistan joskus 50-luvlla Fyrrykyröön läkkikauppiaat kierteli kesällä hevosvetoisten kärryjen kanssa talosta taloon ämpäri- yms tavaraa myymässä.
Kärryissä oli katettu laatikosto, josa erilaisisa lokeroissa oli peltitavaraa.
Alkusyksyllä tuli silakkakauppiaat Camionetillaan myymään silakkaa. Olisivatko tulleet Kristiinankaungista vai Porista? Silakkaa ostettiin latikolinen-pari ja ne sitten suolattiin puiseen saaviin. Oli heilä toki suolattujakin silakoita puunelikoissa, mutta ne oli tyyriitä!
Mustalaiset kierteli kanssa kesäisin hevoskärryillään. Yleensä naiset tuli tupaan pitsiä myymään ja miehet meni navettamarkille. Sinne kun heti meni, niin sieltä ladota tuli yksi syli heiniä täynnä, toisella jahoja ämpriin lipattuna. Kolmannella taskut täynnä perunoita. Kun uhkasi päästää koiran irti, pudottivat kantamukset siihen. Koiria pelkäsivät ja jotenkin merkkasivat talon tien päähän minkälainen talo on: saako sieltä tavraa ja onko koiraa.
Loppusyksystä lahdattiin sika, ja lihat pantiin tiinuun suolaliemeen. Sieltä sitä harmaata suolalihaa sitten talven mittaan otettiin ja käristettiin pannulla. Siinä rasvassa ruskistettiin jauhot ja pian oli "terveellinen" soosi valmista perunoiden kera syötäväksi.
Sitten joskus 60-luvulla lihat jo vietiin savustamoon, osa myytiin loput syötiin itse.
Maatyöt on oma juttunsa.
Hevosella tehtiin työt vuoteen -56 saakka. Heinä ja vilja kaadettiin hevosvetoisella niittokoneella. Toki peltojen päät avattiin ensin viikatteella, ettei sotkeutunut hevosten jalkoihin.
Viljat puitiin Rosenlevin tappurilla (puimakone) ja oljet puhallettiin riiheen tai navetan ylisille Metsä-Ketelän lietsolla. Puimakonetta pyöritti Porilainen maamoottori (muitaakseni Rosenlew).
Puinnin jälkeen vaihdettiin kolttinkuoriin (patjankuori) uudet pahnat.
Vanhanajan riihipuintia en nähnyt kun naapurissa, kun tekivät olkikattoa varten pitkiä olkia.
Riihen katon oljet piti uusia määrävälein (10v ?). Katolta purettiin riuút ja vanhat oljet, sitten levitettiin uuduet päälle. Räystäslaudat uusittiin ja riutkin kai.
Oli tuo 50-luku aika primitiivistä aikaa. Ainakin maaseudulla.
-
Mopo vaihettiin kossupulloon. Nyt ollaan palaamassa samaan ja hyvä niin. Onhan nuo ollukkin yliarvostetuja pitkän aikaa....
-
Hyvää nostalgiaa tuntuu riittävän!
-maidon pakkaaminen muovipusseihin joskus 70 -luvun alkupuolella.
Vuotivat, mutta kai jonkun lehtijutun mukaan joku teki jopa maton niistä
suikaleista(?)
-kaupassa munanvalaisin (kananmunan), tarkistus ettei ole broilerinalku sisällä
-makkaransiivuttamislaite, semmoinen olisi oikeastaan aika hauska löytää,
muistelenpa että kauppias oli kovin tärkeän näköinen sitä käyttäessään!
-aju-
-
kai jonkun lehtijutun mukaan joku teki jopa maton niistä
suikaleista(?)
Ei meillä mattoja tehty maitopusseista mutta kylläkin muovipusseista. Muistan kun niitä muksuna leikkasin siivuiksi. Useampi pyöreä matto tehtiin ja muistaakseni kantikas matto eteiseen, eipä vettynyt vaikka märillä kengillä sisälle tulikin.
-
Jäipä muistelemata tiilenteko. Se oli puusta tehty pitkänmallinen mylly, johon mätti miehet sinistä savia, vettä ja hietaa josaki salatusa suhteesa. Pitkä vipu josta myllyä pyöritettiin, miesvoimin vai hevosella, en muista. Kai sielä sisällä oli joku ruuvi kun alapäästä sitte pursusi neliskanttista pötkyä joka rautalangalla katkastiin ja lyötiin muottiin. Sitteku ne oli saatu kuivaksi elosuojasa lautojen päällä niin ne pinottiin tuohon pellolle uuniksi ja poltettiin. Se oli kait aika pitkä sen polttoaika. Sisimmäiset kutistu ja lasittu. Osa halkesi. Mutta olin niin pieni sillon etten kovin tarkasti sitä hommaa muista.
Pellolla oli myös pottukuoppia, oljilla peitettyjä.
Ja nyt minä keksin viimein senki mihin niitä puulapioita on käytetty mitkä mulla on tallessa kans. Savenkäsittelylapioita.
-
Löysinkin paremman selostuksen tästä tiilenteosta. Oikein minä näimmä muistin.
http://files.kotisivukone.com/sievinkylat2010.kotisivukone.com/tiilentek1...pdf (http://files.kotisivukone.com/sievinkylat2010.kotisivukone.com/tiilentek1...pdf)
ja vielä tarkemmin
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/29825/Kauhanen_Anni.pdf?sequence=1 (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/29825/Kauhanen_Anni.pdf?sequence=1)
-
Palkka tuli oikeessa palkkapussissa
Tilinauha oli nimensä mukainen, kapea ja pitkä, riippumatta palkan määrästä
Maitopusseiista tosiaan tehtiin mattoja sellasen verkon avulla jä näppärimmät teki kassejakin.
Pankeissa sai palvelua tiskiltä, ilman ajanvarauksia
-
Tämmösiä vielä muistu. Nämä perustuu henkilökohtasiin kokemuksiin. ::)
- Kaekkija ihteesä vanahempija piti teititellä.
- Penssiiniasemilla oli letkunjatkot ja ylleisimpiä varaosia autoloehin.
- Kaupoessa piti tietee ja osata sannoo mitä halusi ostoo, ostokset kiärittiin valakeeseen tiskipaperiin ja kiärö viimesteltiin liimapaperilla, tae sijottiin puotinarulla ja nappulalla.
- Pikkusen limottunneet nakit ja kyröläspötkyt pestiin etikkaveillä ennenkun ne laetettiin tyrkylle lihatiskiin.
- Jauhoesta siivilöetiin toukat poes ennen pussitusta.
- Linja-autoessa oli rahastajat ja sikaosastot.
- Tanssiravintoloessa piti syyvä jos meinas juuva, eikä niihin piässy kun puvuntakissa, nappaskengissä ja ravatti kaulassa.
- Viinakaapasta ei suanu kun korkeintaan pari pöytäviinapulloo kerralla iliman uskottavvoo valetta.
-
Eipä taida porukassa enää olla viinakortin saaneita? :P
Mullakin köpelösti; just kun pääsin vaadittuun ikään, viinakortit lopetettiin!
-
Eipä taida porukassa enää olla viinakortin saaneita? :P
Mullakin köpelösti; just kun pääsin vaadittuun ikään, viinakortit lopetettiin!
Kyllähän tuo viinakortti on vielä tallessa, ei sitä tiiä vaikka pitäs naapurille käyvä pullo hakemassa.
-
Tallinnasta kun saa tuoda vain omaan käyttöön, niin naapurin lahjapullo on haettava kortin kanssa pitkäripaisesta.
Sehän aukeni sitten kello kymmenen.
-
Eipä taida porukassa enää olla viinakortin saaneita? :P
Voi Jouko, kyllä viinakortti on ollut ja voi olla vieläkin jossain. Ilmeisesti samassa paikassa, missä sotilaspassikin. Kumpaakaan kun ei ole tarvinnut moneen kymmeneen vuoteen. :P
-
- Helsingissä oli ''herroja'', ns parempaa tai hienompaa porukkaa kun maalaiset ja muut työläiset.
- Muutki kaupunkilaiset oli ''herroja''
- Opettajat oli ''herroja'' ja siinä sivussa muutkin jotka oli jossain koulutöissä.
- Rehtorit oli isoja ''herroja''
- virkilijat pankeissa ja kunnassa jne oli ''herroja''
- katastusmiehet ja polliisit oli vittumaisia ''herroja''
- Viinakaupan myyjät oli ihan oma kastinsa. Viinakaupassa piti olla asiallinen ja totinen ja tietää mitä haluaa. Jos ei tienny niin kauppias saatto sanoa että meeppä muualle miettiin. Pallautuspullot piti olla pestyjä, etiketit pois ja peltirinkulat poistettu.
- Kaupiaat ja puunostajat ja muut mettäherrat oli ''herroja''
- Lehemäkauppiailla oli nahkatakki ja paksu lompsa. Ne ei tainnu olla niitä varsinaisia ''herroja''. Kopolan Sampalla ei tainnu olla nahkatakkia. Se kyllä myi ja osti muutakin kun lehemiä.
- Oulunkaupan Erkki ei ollu herra, kun sillä oli mosse ja sekin rikki.
- Minunkin porukkaa on kerran ''herroteltu''. Yhen tutun vanaha äitimuori oli kuulu että oon insinööri ja emäntä on opettaja. Oli sanonu, että nehän on oikeen ''herroja''. Ja kyllähän me kaupungissa oikeen asuttiin. Kuopion Jynkässä.
- Jos joku oli nähty ajavan kovasti autolla niin se oli varmaan jottain etelän ''herroja'', niillähän se on aina johonkin kiire.
- Lomareissuila ei käyty. Jos joku kävi niin ne oli jottain ''herroja''. Jos käytiin jossain niin häissä tai hautajaisissa. Ja niissäkin vaan jos oli oikeen lähisukulainen tai olivat lähellä-
- Meiän kylän ensimmäiset lomalaiset tais käyä laivalla Ruottissa. Ensimmäiset etelänlomalaiset tais kayä seitkytluvulla LasPalmaksessa.
- Kameroita ei ollu oikeen kellään. Jos oli nioin eikai niillä ainakaan kukaan raskinu kuvia ottaa. Linssi-Topi kierti joskus ottamassa kuvia ja kuvat tuli sitten aikanaan postissa.
- Vilijan kuivaamo, eli ''kuivaaja'' oli ossuuskunta. Puima-aikana se kävi yötä-päivää.
- Puimakonneen kuski ja muutkaan konemiehet ei ollu ''herroja'', vaikka tärkeitä ja arvostettuja olivatki ja kiireisiä, mutta kun ne oli talossa töissä niin kyllä niille oli ruoka ja kahavit.
- Tansseja ei ollu eikä muitakaa huvituksia. Seuroja oli lestatiolaisilla ja muillaki uskovaisilla.
- Helluntalaisilla oli teltta. Nehän yritti salakulettaa venäläisille raamattuja kahavipaketeissa, mutta jäi kiinni tullissa.
- Meijän kylällä oli nuorisoseuran talo ja sen eessä kenttä. Ei siellä kyllä mittään toimintaa ennää minun aikana ollu. Essiintymislava siellä oli ja olikait siellä jottain tanhuharjotuksiakin pietty. Joskus viiskytluvun lopulla kait se toiminta oli hiipunu.
- Raittiusseurakin oli joskus ollu, mutta senki toiminta oli jostai syystä hiipunu.
- Maatallousnäyttely oli iso tappaus.
- Kirkolla näytettiin joskus elokuvia. Taisin itekki päästä parikertaa käymään. Oli Honkalinnassa, vanahassa suojeluskuntatalossa. En muista mitä.
-
Kaivonkatsomisrisu.Kerran 80-luvulla toimi mulla,äärimmäisellä skeptikolla.Säikähdin s***asti kun varpu alko taipumaan,päästin naurunräkätyksen ja taito katosi.Viime kesänä palasi takaisin,löysin pihalta vesiputketkin...Lienen hullu.
-
Moi!
-Kunnissa oli sivukouluja,jossa oli yleensä kaksi luokkahuonetta
-Opettajapariskunnat hoitivat hommat tasan-toinen luokat 1-3 ja toinen 4-6
-Kouluissa oli kova kuri
-Nurkkaan joutui vähistä syistä
-Naapurin äijät- Nessu ja Nessun poika Eko (joka myöhemmin sai lisänimen "Porno") ajelivat koulun
lähimetsästä tukkeja hevosilla ja rekipeleillä.
-Näiden puiden ajo vaati paljon huutoa ja kiroomista
-Harmaa Ferkku ei talvisissa metsätöissä pärjännyt ollenkaan hevoselle
-Kylällä ei ollut autoa vissiin kellään
-Kivimiehet kävivät töissä moottoripyörillä kesät/talvet läheisessä kivimäessä
-Kivimiehet myös ajoivat kilpaa motukoillaan aamuin illoin työmatkoillaan
-Kallion Topi yleensä voitti,kun sillä oli "Banaani-TWN" ja se oli vissiin ajanut
oikeastikin kilpaa
-Pölläsen Eso kesti enemmän viinaa kuin kylän muut nuoretmiehet
-Viinaa juotiin aika reilusti joka mökissä
-Pölläsen Rietu kävi ahkerasti metsällä ja kesällä kalassa
-Rietu ampui joka talvi kymmeniä oravia ja paljon kettuja.Jäniksiä roikkui aina talvisin
Rietun mökin tikapuissa.
-Rietu pyydysti myös vesirottia ja piisameja raudoilla-ja kalaa iskukoukuilla.mikä oli kiellettyä puuhaa
-Rietu oli vanha kaukopartiomies,joka ei omien sanojensa mukaan pelännyt mitään
-Melkein joka tönössä roikkui aseita hirvensarvessa tai oli eteisen nurkassa-paukut oli ikkunalaudalla
-Mopoilla ajeltiin paljon-myös vanhat ukot ajoivat-naiset ja tytöt ei
-Kerkkolan Ahdilla oli kylän ainoa iso moottoripyörä-Ariel NH
-Jaa-olihan Ruususen Untilla Emma
-Maitoauto kävi laiturissa tämän tästä
-Ylösen Topi kävi sillointällöin hävittäjällä vetämässä piruetit kylän yli-Gnatilla
muistaakseni ekan kerran ja Drakenilla viimeksi
-Malminetsintäkone lenteli matalalla-siinä oli vaijerin ja johdon päässä semmoinen
pötkylä takana roikkumassa-se oli muistaakseni oranssi se kone...tai keltainen
-Propellikoneita enimmäkseen lenteli-suihkukoneita ei useinkaan nähty
-Isolla kylällä oli sotainvalidien kioski-sieltä ostettuiin "sittisuutaa" ja jäätelöä-ukot
ostivat "Betonia" eli B-kaljaa
-Vain Kumpulaisen Veksi tuli sekottamattomasta "Betonista" juovuksiin ja konttasi kioskin pihalla
rinkiä
-Oli siellä kioskilla useinkin ukkoja juovuksissa,mutta ne "sekottelivat" eli jatkoivat kaljaa viinalla
-Polkupyöriissä piti olla 20cm valkoiseksi maalattua aluetta takakurakaaren päässä ja kissansilmä
-Pyörissä piti myös olla ne molemmat kurakaaret paikallaan-muuten poliisi nuhteli ja saattoi sakottaa kanssa
-jne...
t. Markku
-
Kyllä mulla on huono muisti kun en moniakaan näistä teidän luettelemistanne vanhoista asioista muista.
-
Eipä taida porukassa enää olla viinakortin saaneita? :P
Mullakin köpelösti; just kun pääsin vaadittuun ikään, viinakortit lopetettiin!
Viinakorttia ei tullut hankittua tai paremminkin ei uskaltanut kun liikennevakuutusmaksuista sai raittiusalennuksen
Työkaverit hoitivat alkossa käynnin,alko oli kadun vastakkaisella puolella
-
Kaivonkatsomispaju oli uskomaton juttu---kunnes:
Kaveri katseli piruuttaan pihassaan pajulla ja sanoi tuossa on suoni.
Käski minunkin kokeilla. Ei mitään eloa- olen siis kuiva äijä.
Kaveri otti ranteistani kiinni. Kysyin, että puristetaanko vähän vai paljon, ei kuulemma väliä.
Suonen kohdalla paju veti, että kuoret jäivät käteeni.
-
Eipä taida porukassa enää olla viinakortin saaneita? :P
Mullakin köpelösti; just kun pääsin vaadittuun ikään, viinakortit lopetettiin!
Viinakorttia ei tullut hankittua tai paremminkin ei uskaltanut kun liikennevakuutusmaksuista sai raittiusalennuksen
Työkaverit hoitivat alkossa käynnin,alko oli kadun vastakkaisella puolella
Oli se juhlava tunne kun vein kuvan ja papintodistuksen viinakauppaan käsi vapisten ja Laitinen kysyikin jo heti että joko nuorimies haluaisi jotain alkoholia ostaa.No,pitihän se muistaakseni kossupullo ostaa. :P
-
Kevväällä 1971 kun oesin suanu raskaan alakohoolin ostoluvan, nii eivät ennee niitä kortteja myöntäneet.
Sen verran otin siitä ihteeni etten ennen armeijjaan männöö, enkä koko armeijjassa oloaekana ostanu yhtää aenutta pulloo, vasta kun vappauvuin -72 helemikuussa nii kävin hakemassa kaks Karhuviinaputelija. :-X