VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Kalevi Sundqvist - Huhtikuu 11, 2013, 21:05:48 ip
-
Moro Kuntit.
Se näköjään Suomi nykysin kuuluu Seulasten tähtikuvioon.
Ei ole enää osana Linnunrataa...
Hämeenlinnassa uusi poliisitalo " Miekkalinna" vuotaa katostaan kuin seula.
Se siitä suomalaisesta laaturakentamisesta ja rakentamisen osaamisperinteestä.
Talvivaaran paska-altaat vuotaa pohjastaan kuin superSeula. Tonnimäärät
on sitä luokkaa että siä pohjassa täytyy olla ainaskin rekan mentävä reikä.
Suomen Rikospoliisissakin on puuttinin mentäviä reikiä. Niin mennen kuin
tullenkin, kun puuttinit mahtuu listoille ja samalta listalta vuotavat ulos
lööppilehdille ja iltauutisiin.
Että Seulasten Tähtikuviossa ollaan.
Taitaa se JyrkiKäteisenkin kirstun pohja olla päreistä tehty. Siellä ei meinaan
pysy edes velkakirjat... seteleistä puhumattakaan...
Kallu
Den Glada Gamla...
-
Juupati. Onneksi ei tartte rakennuttaa mitään, eihän sitä näemmä rahallakaan saa kunnollista.
Alle kaksivuotiaan Musiikkitalon katto tihkuu vettä (http://yle.fi/uutiset/alle_kaksivuotiaan_musiikkitalon_katto_tihkuu_vetta/6517198)
-
Onneksi oma talo on tehty silloin kun ei vielä ymmäretty u-arvojen perään. Silloin tehtiin vain toimivia ja asuttavita taloja. Ei energialle miellyttäviä.
-
Energia on hyvä renki, mutta huono isäntä.
-
Jeh...
Mullakin talo on ajalta ennen "u-arvoa"- Aleksanteri III oli silloin
Suomen "Kekkosena"...Hyvin on pelannut mökki.
Mutta tuo Kallun mainitsema Talvivaaran sakka-allas repesi kyllä
passeliin aikaan muutamaa päivää ennen osakeantia...Vai olisko
pikkusen tietoa pantattu?
Ja ihan hyvin ne paskat saa luontoon "hätäjuoksuttamalla" ennen kevättulvia-
mikähän ero on sakka-altaan vuodosta luontoon menevällä paskavedellä ja sitten
hätäjuoksutetulla? Kustaanko nyt jotakuta silmään?
t. Markku
-
;D Vuonna 1985 Hämeenlinnan rakennustarkastaja sanoi minulle että etkö sinä tiedä arlkkitehtihan on taiteilija? Kysymys oli 2x2 kellarin katon raudoitus kuvista jotka oli singneerannut arkkitehti.
-
Olen lukenut Panu Kailan kirjoituksen, jossa hän väitti vanhojen tiilitalojen, niiden joissa on seinät lähemmäs metrin paksuiset, menevän seiniensä puolesta matalaenergiatalosta. Itse asustan semmoisessa, vuonna 1939 tai 1940 rakennetussa (lähteet vähän vaihtelevat) entisessä tehtaan asuntolassa, ja ei ole ollut mitään kosteusongelmia. Kyllä se lämpökin taitaa ihan kohtuullisesti sisällä pysyä, esimerkiksi talon katolla ei ole jääkerrosta ollenkaan. Hyvä sisäilma on (ei tosin niin kelpo kuin 1910-luvulla tehdyssä hirsitalossa jossa aiemmin asuin). Eikä vuoda katto.
Asunto ja rakennus ovat funktionalismia parhaimmillaan: yksinkertainen, kaunis, valoisa, lämmin, kohtalaisen vedoton. Materiaalit ovat laadukkaat ja ikääntyvät kauniisti. Rapatut, valkoiset seinät ja katot sekä lautalattia. Yksinkertaisia, mutta sopusuhtaisia muotoja. Talossa ei ole mitään ylimääräistä materiaalitemppuilua ja -hienostelua. Paitsi tietysti pensselillä sudittu öljymaali ovissa, sehän taitaisi olla nykypäivänä hyvinkin eksoottista. Päälle seitsemänkymmentä vuotta on talolla ikää ja ilman mitään mittavaa peruskorjaustakin on varsin oiva koti. Jotkut tosin säikähtäisivät sitä, ettei ole omaa suihkua vaan pitää mennä naapurirapun kellariin peseytymään. Kaiken lisäksi nämä talot on suunniteltu sellaisena aikana, jolloin pyrkimys ei ollut eristää ihmisiä kokonaan naapureistaan, ja tässä talorykelmässä onkin tullut tutustuttua naapureihin paremmin kuin missään muussa kodissa aiemmin. Ei se sekään tee pahaa elämänlaadulle missään nimessä.
Miksei rakennuksia voisi tehdä nykyäänkin näin? Suhteellisen yksinkertainen ja toimivaksi todettu rakenne. Toimivat materiaalit. Sisällä laadukkaat mutta yksinkertaiset ja hienostelemattomat materiaalit, jotka vanhentuvat arvokkaasti ja ovat helposti korjauskelpoisia. Yksinkertainen, kaunis ja sopusuhtainen näöltään. Luulisi teknologisen kehityksen myötä olevan entistä helpompaa ja halvempaa tehdä hyviä, toimivia ja kauniita rakennuksia. Niin, no, varmasti osattaisiin. Eri asia on, että tehdäänkö.
-
Aina ei ole rakentajan vika jos tulee sutta vaan kysymyksessä on rakentamiseen annettu aika
Tuossa naapurissa tapelaan Launeen homekoulusta, ja syytellän milloin ketäkin , mutta saneeraukseen annettiin taannoin aikaa 3 kuukautta (loma aika )lattioita kaivettiin auki jne. ja nopeasti valut päälle ja siihen muovimatto
Ei valut missään muutamissa viikoissa kuivu, mutta kun koulunkäntiä ei voinut siirtää eikä lopettaa
-
Moro Kuntit
Joo, olis pitäny vetästä betonimalli
lattiavalujen päälle ja käydä yksi talvi koulua
sillä tavalla. Sitten vasta seuraavana kesänä pinnoitteet.
Minä asustan tätä nykyä Hämeenlinnan Kankaantaustassa
1926 rakennetussa erittäin ryhdikkäässä hirsitalossa.
Kallion päällä on 0,5 - 1,5 metriä moreenia ja piippu/uuni/hellarykelmä
on kasattu peruskallion päälle. Ei taida maa routia, ei sitten millään.
Kaksi kaakeliuunia sinne oli onneksi jäänyt edellisen inssinjöörin
peruskorjauksien jäljiltä, olivat sen verta tyylikästä Rakkolanjoen
kaakelia että säilyivät. Puuhella muurattiin samanlaisesta mutta
erivärisestä kaakelista uudelleen keittiöön, mutta yläkerta jäi
suorasähkölle. Tosin uusitulla nykyaikaisella elektronisella patterisäädöllä.
Ihan on mukavasti mennyt.
Aikoinaan alkuperäinen omistaja oli istuttanut siperian koristekuusen ( tai mikä lie)
liian lähelle ja se on tehnyt kasvaessaan seinään kiinni oksistaan valumavesien kanssa
vaurioo.
No siitä sahaillaan liian pitkiä oksia pois ja laudotus on korvaushoidossa...
Ennen osattiin, kai se osattaisiin vieläkin, mutta kun se aika, raha ja nykyaikaiset
paskat materiaalit. Antiikkivaahtoa ja antiikkimuovia ... höh...
Kallu
Den Glada Gamla ...
-
Aina ei ole rakentajan vika jos tulee sutta vaan kysymyksessä on rakentamiseen annettu aika
Se on monitahoinen ongelma. Pitää päättää tarjousta antaessa, että haluaako tehdä työn ja saada leipää pöytään vai kertooko totuuden.
Itselläni remontti alkanut loppukesästä 2011 ja jo nyt alkaa tulla näkyvää jälkeä. ;) Resursseistahan se on kiinni. Nykyään kun on kiire ja pitää halvalla saada, niin lopputulos on mitä on. Itselläni rahat on loppu, mutta aikaa tehdään kokoajan lisää. Hiljalleen...
-
Ennen osattiin, kai se osattaisiin vieläkin, mutta kun se aika, raha ja nykyaikaiset
paskat materiaalit.
Ja paskat rakennusmääräykset >:( Pitäisi oikeastaan nyt jo nelikymppisenä alkaa etsimään sitä hirrestä tehtyä eläkemökkiä, uutta on lähes mahdoton saada rakennetuksi hirsirungolla ja painovoimaisella ilmanvaihdolla :-\
-
Kari, käsittääkseni ei ollenkaan mahdotonta. Hirren minimpaksuus taisi ola pelkalla 180mm ja pyöröllä 205mm. Tai sitten molemmilla yli 200mm . Ja tais olla, että pitää paineistaa talo, mutta suoranaista koneellista vaihtoa ei tarvita. Tämä siis toistaiseksi kun ajattelevat hetken niin, että puu uusiutuvana materiaalina on annettavissa anteeksi.
-
No hitsi, sittenhän tämä nykyinen reilu 6" pelkkahirrellä plus tuuletusraottomalla 32mm laudoituksella on lähes määräysten mukainen ;D Ollaan vaan muuttamassa :-[
Miksiköhän kaikki talot eivät ole hirsitaloja, jos tuo pätee? Meinaan, jotain 40 sentin villakerroksia ympätään seiniin, ei liene ilmaista sekään.
Oma unelma-eläkemökki olisi 8" hirttä, tuulensuoja plus lauta ulkona ja puukuitulevyä sisältä. Painovoimainen ilmanvaihto ja keskellä iso uunikompleksi jota sitten voi eläkeläisukkona lämmitellä kiikkustuolissa istumisen lomassa :)
-
Niin sanoppa se. Varmaankin siksi ei enempää hirsitaloja, kun vaati painumansa takia hieman enemmän asukkaalta. Ja kun se on niin kovin vanhanaikanen rakennelma. Pitää olla kivitalo ja tasaista pintaa ja kaikkea hiteciä ja teknistä eli öljyä eri muodoissa. Väittäisin äkkiseltään hirsitaloa jopa edulliseksi rakentaa. Perustusten päälle 120/140neliöisen hirsitalon puuosat (naulat, ikkunat, ovet ja muut kilkkeet) maksoi vajaan 60.000€, kun pari vuotta sitten kysyin. Se olis semmonen palapeli, johon näppärä kaveri tekee paljon itte. LVIS vaatii toki omat tekjänsä (jos ei itellä ole pätevyyksiä).
Jäi kuitenkin tekemättä, kun etelän tontit on sen verran tyyritä...
-
Kari, käsittääkseni ei ollenkaan mahdotonta. Hirren minimpaksuus taisi ola pelkalla 180mm ja pyöröllä 205mm. Tai sitten molemmilla yli 200mm . Ja tais olla, että pitää paineistaa talo, mutta suoranaista koneellista vaihtoa ei tarvita. Tämä siis toistaiseksi kun ajattelevat hetken niin, että puu uusiutuvana materiaalina on annettavissa anteeksi.
Minimi U-arvovaatimus on 0,60, joka tarkoittaa vähintään 180 mm höylähirttä. Kompensointilaskelmalla tulee sitten osoittaa, että muiden rakennusosien eristävyyttä parantamalla talon keskimääräinen U-arvo täyttää vaatimukset. Taitaa olla muistaakseni aika hankala saada vaatimuksia täytettyä ilman koneellista, tehokkaalla lämmöntalteenotolla varustettua ilmanvaihtoa. Tein kerran nuo laskelmat 230-milliseen pyöröhirsitaloon, ja aika kikkailua tarvittiin, että tulos oli viranomaisystävällinen. Kokemusperäinen kulutus olikin sitten aivan muuta (=vähemmän) kuin laskennallinen tulos.
-
Selailin netistä seuraavaa löysin aiheesta yhden lopputyön: http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/45651/Huotari_Antti.pdf?sequence=1 (http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/45651/Huotari_Antti.pdf?sequence=1)
Samaa toteaa osin kuin Pekka. Se mitä tuo 180mm ja paksumpi hirsi kaipaa kaverikseen (jotta viranomainenkin tykkää) on tiivit ja eristävät ovet ja ikkunat, hyvin eristetty ylä- ja alapohja, sekä koneellisen ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla.
Tosin... käsittääkseni kaveri rakensi vasta pari vuotta takaperin hirsitalon, eikä siellä muistaakseni ole muuta kuin koneellinen poisto pesutiloissa. Voin muistaa väärinkin. Oma vääntönsä oli ollut kuulemma.
-
Terve!
Tee pystyhirrestä! Olen hetken aikaa asunutkin semmoisessa 80-luvulla. Oli muistaakseni
n. 1900 tehty arvohuvila Espoon Kilossa-venäläiset herroileen tehneet.
Oli siellä jätetty pätkä seinääkin näkyviin-aika jännä ratkaisu kaikkineen-ei painunut,
mutta horistui muuten vaan.Tappuraa kului...
Tuossa kotikylillä virolaiset ostivat vuosi sitten semmoisen tyhjilleen jääneen talon
muine rakennuksineen.No kävin katsomassa remonttia ja sieltä tuvan pahvien alta
löytyi aivan uskomattoman hieno piiluttu hirsiseinä. Ihastelin moista ja sanoin sille
kaverille,että tuohon kun laitat hirvenpäät ja muut trofeet pyssyineen,niin eipä
komeampaa ole. Sen kuuli kaverin emätä ja karjaisi-vain köyhien taloissa hirret meilläpäin näkyy-
tuohon laitetaan levy ja tapetti!
t. Markku
PS. Se mun keisarien aikainen hirsimökki on niin saakelin kovaa hirttä,ettei halpahallin
rautanaulakaan meinaa upota-mutkalle menee-ja olen aika monet laatikot eläissäni
nauloja puuhun lyönyt silläkin vasaralla,jolla yritin.Joten nyt syy on muualla kuin lyöjässä.
-
Ilmeisesti jotain toivoa on, kun en ole kieroonmieleeni saanut rakentaa mitään pystyhirrestä!
Vaan pitipä nyt asiaan tutustua.
http://passiivihirsitalo.blogspot.fi/2012/01/talon-rakenteesta.html (http://passiivihirsitalo.blogspot.fi/2012/01/talon-rakenteesta.html)
Väittävät, että on tiiviimpi kuin "normaali" hirsirakenne. Vielä en ymmärtänyt miten...
Rakennusperinto.fi toteaa vain:
"Pystyhirret harvoin runkorakenteena
Satunnaisesti, lähinnä muutostöissä tai siirretyissä rakennuksissa on käytetty pystyhirsiä runkorakenteena. Eräs varhaisimmista pystyhirsirakenteista on niin sanottu varhopatsasrakenne, jossa hirret tai halkaistut puut on asennettu pystyyn korumaisten ylä- ja alahirren väliin. Pystyhirsirakennetta käytettiin 1900-luvun vaihteessa jonkin verran sellaisissa rakennuksissa, jotka ajateltiin jo alun perin rapattavaksi, sillä pystyhirsistä tehty seinä ei laskeudu.
2