VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Harri Kauranen - Helmikuu 04, 2013, 08:59:42 ap
-
Meillä olikin illalla kylässä vaimon ex työkaveri herroineen.Jo sen naikkosen mä nyt tunsinkin,mutta hänen miehensä oli mulle uus tuttavuus.Juteltiin ensin keittiössä niitä näitä,kunnes me "miehet" lähettiin mun talliin.Tallissa kateltiin tota mun kalustoo ja siinä samalla selvis mulle,että kaverikin on pyörämiehiä.Hällä on vanha viisatanen honda.Kylläpä alkokin sitä juttua löytyyn pirusti.No me jäätiin alakertaan jutteleen niitä näitä.Tää oli oikein naseva juttu,minkä se kaveri mulle kerto.Osti viimekesänä satasella sellasen fude moposkootterin.Ihan kuulemma ajokunnossa ja kilvitetty.Sit oli hypänny mopon selkään ja ottanu varusteita pirusti mukaan.Lähti kymmenen päivää kestävälle seikkailureisulle.No aina kuitenkin hänen vaimonsa autoili illalla sitten aina johonkin ja yöpyivät jossain mökkimajotuksessa.Ei koko reisulla mopokaan kiukutellu ollenkaan ja retki meni loistavasti.No viimeset kolme päivää sitten pyöri pitkin turun saaristoo ja poikkes muissakin saarissa,kuin niissä mitkä kuuluu siihen saariston kierrokseen.Oli ottanu reisun aikana liki tuhat kuvaa ja nyt kutsu kävi,pitäis mennä katteleen niitä kuvia koneelta jossain vaiheessa.Mutta nääs satasen mopolla.Mopo kuulemma on yhä edelleen varastossa,mutta ilman kilpee,kun sitä ei saa seisoon ja käyttöä ei juuri ole.Lupas kyllä ottaa moponkin ajoon kesäajaksi,sillä kun on kiva käydä vaikka kaupassa.Olivathan he tehny hondallakin emännän kanssa kakspäällä viikonloppureisun joensuu kuopio suunnalle ja sieltäkin kuulemma kolmattasataa kuvaa.Pitää mennä joku ilta kylään.Siis tuli taas uus tuttavuus.
-
Joskus onnistuu saamaan hyvää halvalla. Ajelin huolettomasti 60.000km kolmen vuoden ajan kahdensadan euron autolla, myös katsastukset onnistuivat helposti. Marraskuussa ostin auton satasella, saa nähdä millainen se tulee olemaan. Nyt on alla elämäni toiseksi kallein auto, sen sain hankittua kun möin moponosia pois. Olen jo aikoja sitten oppinut ettei käyttöautoon kannata upottaa rahaa, tietysti silloin joutuu jos pitää muille näyttää että hyvin menee. Kallis/uusi auto on monille vaan statussymboli.
-
Se on mukavaa kun on kavereita joiden kanssa voi turista asioista, minulla on useita kavereita joiden kanssa käyn sillointällöin juttelemassa. Varsinkin kesällä tulee käytyä kun mopolla kiva lähteä tekemään "kaverikierrosta". Valitettavasti yksi turinakamuistani löytyi eilen kuolleena kotoaan, taas on yksi paikka vähemmän missä voi käydä juttelemassa niitä näitä :'( Juuri päivää aiemmin nähtiin kaupan pihalla ja juteltiin, lupasi tulla käymään. Ei tule enää.
Hyvästi, ystäväni, tavataan taas joskus. Vielä en tiedä missä ja milloin.
-
Noita kavereita on tosiaan menny pirun paksu nippu.No on niitä onneks vielä jäljelläkin,mutta rivi tosiaan on harventunnu.Moni kavereistani on kuollut luonnollisen kuoleman (viinaan) ja osa taas sairauden takia.Tänkin syksyn aikana jo taas kaksi ja toinen oli luonnollinen kuolema,toinen sairaus.
-
Ne on niitä muistutuksia, että pitäisi elää vielä kun on hengissä. Sen on huomannut, että henkilö joka harrastaa mopottimia on muistanut/muistaa elää. Ei tartte vanhainkodissa tarinoidessa valehdella (jos sinne joutuu/pääsee). Kaverit on vähissä. Poistuma ollut toistaiseksi pieni, mutta kymmenen vuoden aikana on tullut muutettua paikkakuntaa viitisen kertaa. Tosin palasin sinne mistä lähdin. Pari kaveria on enää täällä jäljellä. Toki muutaman uudenkin olen saanut.