VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Harri Kauranen - Tammikuu 15, 2013, 14:21:48 ip
-
Kävin pikapäin mökillä ja hetken aurinkoin oikein paisto.Olin siinä suojassa ja vaikka pakkasta oli kuutisen astetta,jo toi aurinko aavistuksen tuntu lämmittävän.Samalla reisulla törmäsin yhteen heppuun.Kerto asuvansa siinä reilun kilsan päässä ja tiedänkin sen mökin.Kyseisessä mökissä kun ei ole edes sähköjä,eikä tietenkään mitään mukavuuksia.No sielä ei sittentartte telkkaria tuijottaa iltakaudet,eikä paljon muutakaan.Kyseinen kaveri onkin oikein koulutettu heppu.On oikein lääkäri.Puhu olevansa kaksi viikkoa yhteen menoon töissä,jonka jälkeen vapaalla kolme viikkoa.En huomannu kysyä,missä hän töissä sitten on.Ollaan me aikaisemminkin törmätty,nyt vasta olin ekan kerran sanalla ja selvis se asuinpaikkakin.Ei hän ainakaan vapaalla hömpötyksiin usko,kiikarit vaan ja samoilua kesät talvet.Kukin tyylillään.
-
Tuli emäntä töistä.Sepä tiesikin kertoo,että toi onkin vaan kesäpaikka sillä lekurilla,mutta viettää kuulemma sielä enemmän aikaa,kuin varsinaisessa kotona.On kuulemma vähän sellanen vihree ja kova lintuja kiikaroimaan.Varsinainen asuinpaikka onkin jossain hyvinkäällä.
-
Moi!
Neuvo sille lekurille reitti miuramin pesäkololle...
Se kirjoittaa sulle siitä hyvästä pirtureseptin!
t. Markku
-
Se kirjoittaa sulle siitä hyvästä pirtureseptin!
Eppäilen. On pirtureseptit kyllä käytännössä kadonnutta kansankulttuuria. Valvonta on tiukentunut niin paljon, että niitä ei enää heru. Appropoo, lieneeköhän minulla epävirallinen Suomen ennätys? Hain yhdellä kertaa apteekista kuusi kiloa Spiritus Fortista. Siinä innostui usseempi lääkäri kirjoittelemaan ja minä asiapoikana sain itekin yhden putelin. Apteekkari ei ollut suopean näköinen mutta mikäs auttoi.
-
Se kirjoittaa sulle siitä hyvästä pirtureseptin!
Eppäilen. On pirtureseptit kyllä käytännössä kadonnutta kansankulttuuria. Valvonta on tiukentunut niin paljon, että niitä ei enää heru. Appropoo, lieneeköhän minulla epävirallinen Suomen ennätys? Hain yhdellä kertaa apteekista kuusi kiloa Spiritus Fortista. Siinä innostui usseempi lääkäri kirjoittelemaan ja minä asiapoikana sain itekin yhden putelin. Apteekkari ei ollut suopean näköinen mutta mikäs auttoi.
Tuon on täytynyt olla hieno hetki!
-
Kaverikin sai kilon pirtua hevoselle kesällä.Arvakkaas paljonko hevonen siitä sai.
-
Kuka nyt kallista ainetta turhuuteen panisi. Saat multa horsman, se rentun ruusu on...
(http://i11.aijaa.com/b/00441/11609626.jpg) (http://aijaa.com/mPoQCa)
-
Se kirjoittaa sulle siitä hyvästä pirtureseptin!
Eppäilen. On pirtureseptit kyllä käytännössä kadonnutta kansankulttuuria. Valvonta on tiukentunut niin paljon, että niitä ei enää heru. Appropoo, lieneeköhän minulla epävirallinen Suomen ennätys? Hain yhdellä kertaa apteekista kuusi kiloa Spiritus Fortista. Siinä innostui usseempi lääkäri kirjoittelemaan ja minä asiapoikana sain itekin yhden putelin. Apteekkari ei ollut suopean näköinen mutta mikäs auttoi.
Ei ne lekurit enää saa kirjotella pirtsakkaa, kun itelleen. Olikohan vaan pari kiloo vuodessa, sekin "instrumenttien puhdistukseen". ;D
Elukkatohtoreista en tiedä, luulenpa että aikalailla sama? Luulenpa lisäksi, että hevosen nimellä tuskin reseptiä kannattaa apteekkiin viedä! ;D
-
Nooo..Tuskin se heppa sitä kuitenkaan itse hakee?
Isoisä kun aikanaan Imatralla praktiikkaa hoiti,
niin sian pirtureseptit hän yleensä löi emännälle
kouraan ja vannotti "tuolle yhelle sialle et sitten anna paljoa"-
ja mulkaisi samalla isäntään päin tarkoittavasti...
t. Markku