VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Japsipyörät => Aiheen aloitti: Erkka Kokko - Tammikuu 02, 2013, 10:22:28 ap
-
Elikkä tossa tallin pöydällä purkaantuu k2 500 cb:n kone ja nyt seuraavana tarvis tuo ensiöakseli vetää ulos.
Millähän konstilla tuo ulosveto olis paras suorittaa? Jollakin liukuvasara systeemillä ? Tuossahan on kierre tuossa akselin päässä johon liukuvasaran saa kiinni mutta mikähän tuo kirerre on tuossa akselin nokassa? 12mm se taitaa olla mutta kierre tuntuu olevan joku tiheämpi ku peruspulteissa.
-
En tarkoita veto akselia vaan ensiöakselia :) Eli tätä http://www.cmsnl.com/honda-cb500-500-four-k2-usa_model461/partslist/E++15.html#results (http://www.cmsnl.com/honda-cb500-500-four-k2-usa_model461/partslist/E++15.html#results)
Ja ei tuo kyllä tule kuin vetämällä ulos.
-
Kiitos tosta kierre tiedosta. Pitää lähtee pulttikauppaan. Onko Markulla vinkkejä akselin irroitukseen ja taikaisin laittoon ?
-
Nyt en kyllä ymmärrä mitä tuo "molemmista päistä" tarkottaa.
Ku oon tässä vinkkejä katellu niin kyllä tuo pitäs tuolta kytkimen puolelta tulla laakereineen päivineen ulos.
-
Tämmöinen vihje löytyi ulosvetäjäksi
http://i894.photobucket.com/albums/ac149/lordwhimsey/IMGP3317.jpg (http://i894.photobucket.com/albums/ac149/lordwhimsey/IMGP3317.jpg)
Eli kyseessä on kokeen takakiinitys pultti.
Täytyypä lähteä tallille :)
-
Oisko noista
Honda cb500/4 strip and rebuild videoista mitään hyötyä remonttiin?
Näitä sieltä Youtubesta löytyy lisää kun vaihtaa viimeistä numeroa.
Tuossa videot 4. ja 8 ja 10.
Katsoin että ainakin videossa 14 oltiin ensiovedon kimpussa.
Honda 500/4 strip and rebuild 4 (http://www.youtube.com/watch?v=lAzVkYxYH28#)
Honda 500/4 strip and rebuild 8 (http://www.youtube.com/watch?v=x7F2M1riRGI#)
Honda cb500/4 strip and rebuild 10 (http://www.youtube.com/watch?v=CNyWbieqH6k#)
-
Mukavia videoita katella :)
Omasta irtos tuo akseli nätisti tuolla koneen kiinnityspultilla ku nätisti naputteli.
Seuraavana oiski sitten lohkojen irrotus toisistaan
-
Jo vain Erkka.
Sulla on vielä mukavasti aikaa laitella Hondan konetta kaikessa rauhassa ja kasata se huolella ilman paniikkia.
Siitä on sitten iloa pitkäksi aikaa.
Minäkin käytin GSX 1100 Katanan koneen atomeina talvella n. 10 vuotta sitten.
Korjasin joka paikan joissa havaitsin vikaa tai kulumaa.
Eipä ole sen jälkeen tarvinnut muuta kuin ajella.
-
Aikaahan kuluu remonttiin mitä kuluu :)
Toinen talvi nytten menossa tuon ensipyörän kanssa.
Kaipailisin vähän kokemuksia että mihin kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota kun tuota konetta rupean kunnostamaan ja kasaamaan.
Kaikki neuvot ja vinkit ovat tervettuleita ja jos jollain sattuu olemaan uutta kulutus osaa hylyissä jotein niin nekin kiinnostavat :)
-
Nyt olis kone sitten purettuna tallissa. Näin alkuun herää kysymyksiä esim että miten nuo kampuran liukupinnat tulisi todeta / mitata että ovatko vaihdon tarpeessa ? Paljoko ensiöketjussa tulisi olla venymää ku painelee sitä ku on paikallaa? Onko lohkot ollu alunperin tiivisteellä vai silikoonilla tiivistetty? Nuo omat lohkot olivat silikoonilla vuorattu ja tuntu silikoonia olevan enemmän sisäpuolella lohkonpohjalla ku missään muualla :D
Kone tuli tuossa itselle irtaallaan syksyllä ku ostin yhen varaosa läjän ja entinen omistaja osasi kertoa että koneeseen tehty koneremppaa edellisen omistajan toimesta mutta jäänyt kesken koska kansi ihan romuna.
Pari kuvaa alla vielä rojektista.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Markku tuossa jo edellä totesi että mitä ainakin pitää tarkistaa.
Ketju,kumivaimentimet uusiksi.Tarvittaessa.
Vapaakytkimen rullat,jouset ja holkit uusiksi.
Vapaakytkimen rattaan liuku/tarttumapinta tarkastettava.
Vapaakytkimen ruuvit 3kpl uusiksi,kuusiokolo lujuus 10.9 ja
loctite kierteeseen.
Katso onko siinä varaosakoneessa uusi ketju ja nuita edellä lueteltuja osia. Jos uutta ketjua ole niin sen vaihtaisin ilman muuta.
Rallattava venynyt enskaketju on vanhojen Hondien ominaisuus.
Mulla ei ole tuon Hondan korjauskirjaa, mutta muistaakseni haitariliike ei sais olla yli 10mm.
Oikea välys kannattaa ehdottomasti tarkistaa jos käyttää vanhaa ketjua.
Videossa 14 näyttää hyvältä.
Tuossa videossa 10 tarkistetaan liukulaakerien välyksiä. Laitetaan laakeriin vahanauha ja sitten vedetään laakeri kiinni. Vahanauhan leveydestä voidaan sitten lukea laakerin välys.
Itse tarkastelisin silmämääraisesti kampiakselin laakerikauloja ja jos näyttävät hyviltä ja sileiltä, niin sitten mittaisin ovatko tapit uuden mitoissa vai onko ne hiottu alikokoon. Veikkaisin että ei ole hiottu, ne on lujaa tavaraa Hondassa.
Kun kone on hajallaan niin laittaisin uudet standardi koon liuskat. Jos uusi laakerisatsi on liian kallis ja vanhat näyttää ihan hyviltä ja naarmuttomilta niin sitten tarkastaisin laakerien välyksen. Jos välykset OK niin vanhat liuskat takaisin. Välysarvot löytyy korjaamokäsikirjasta. Vahanauhoja sain paikallisesta moottorikoneistamosta.
Tarvitset täydellisen tiivistesatsin. Siitä näet mihin tulee tiiviste ja mihin laitetaan tuubista.
Tarkista korjauskirjasta onko mainintaa mitä tiivisteliimaa on käytettävä.
Jos ei ole mainintaa ja käytät silikonia, on tiivistepintojen oltava kunnossa, puhtaat ja täysin kuivat öljystä.
Silikoonia laitetaan tosi ohut kerros pintoihin. Olen myös avannut koneita joissa silikonitiivisteen riestaleita oli öljysiivilä täynnä.
Vaihteiston laakerit kannattaa myös tarkistaa. Pese öljy pois ja kokeile pitääkö ääntä. Kulunut laakeri päästää sellaisen kahisevan äänen kun laakeria pyöräyttää. Vaihteiston laakerit ovat C3 välyksellä eli uusissakin laakereissa tuntuu pieni välys.
-
CB 500 four kone remontista, nokkaketju sekä enskaketju kannattaa vaihtaa joka tapauksessa ovat yleensä aina kuluneita,virunut enskaketju hankaa öljykanavan puhki ja se on sen lorun loppu.Jos kampiakselia on hiottu eipä taida löytyä laakereita,kaulat on karkaistu eikä tarkoitettu hiottaviksi.liuskoja on neljää mallia ja akseleita kahta paksuus luokkaa+vielä lohkon poraukset.Ei muuta kun tarkastelemaan ja mittaamaan. T.RV
-
Rauno taitaa puhu tällaisesta ilmiöstä.
Kuvasta näkyy myös edellisen kasaajan reilu silikoonin käyttö.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Siinähän se nätti alku näkyy.
-
Noissa koneremonteissa olisi hyvä olla:
Varaosakirja -> näkee mm. ruuvien pituudet, osien jarjestyksen, auttaa varaosien hakinnassa ja ym.
Korjausopas esim Honda SHOP MANUAL, HAYNES tai Clymer -> löytyy kaikki tarvittavat mitta-arvot ja muut speksit, neuvoo ja varoittaa pahimmista sudenkuopista eli OPAS- > opastaa!
Ja tietty hyvät työkalut.
Tässä näin lyhyesti minun neuvoni.
-
Nuitten Tapsan neuvojen lisäksi vielä mukava ja lämmin tila jossa voi laittaa mielimusiikkia soimaan.
Sen ei tarvitse suuri olla mutta sellainen jonne voi työn jättää vaikka kuukaudeksi odotteleen jos tulee muita kiireitä.
Tuollainen universaali Ständi on myös tosi hyvä.
Ainakin minunlaiselle ukkelille. Siinä saa istuskella työn vieressä.
Kun on tuollainen pöydällinen malli niin ei tarvitse jatkuvasti työkalujakaan haeskella.
Pöydässä pitäis vielä olla korkeuden säätö.
Siinä voi laittaa aina koneen sopivalle korkeudelle ja käännellä se parhaaseen asentoon.
Vaunun voi kätevästi lykätä sivummalle jos homma jää vaikka varaosaa odottamaan.
Näitten piirustuksia löytyy netistä ja helppoimmalla pääsee kun hakee hyvät piirustukset ja vie ne
paikkakunnan ammattiopiston metallipuolelle.
Minusta koneremontti on sitä mukavinta toimintaa talviaikaan tässä harrastuksessa ajamisen jälkeen.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Itse suositten kanssa noita moottoripukkeja.
Ihan eri meininki touhuta, kun pöydän päällä.
-
Kiitoksia vinkeistä!
Ensinmäinen kone remontti menossa sitten mopoiän jälkeen millon tuli auottua Helkama ax:n konetta :)
Pitää seuraavana ruveta soittelemaan paikalliselle amikselle että saisiko sinne koneen osat kunnon pesuriin ja käydä paikallisella moottorikoneistamolla kysymässä että saako tuosta mun kannesta enään kalua ku tulpan kierteet aika romuna. Aika lähellä venttilejä näyttää nuo reiät olevan joten saa nähdä saako tohon helicoileja vai joutuuko kannen jostakin metsästään.
Tuo öljyohjain B oli jotenki ihmeellisesti ihan romuna (osa 3 ) http://images.cmsnl.com/img/partslists/honda-cb500-500-four-k2-usa-crankcase_bighu0102e3019_8487.gif (http://images.cmsnl.com/img/partslists/honda-cb500-500-four-k2-usa-crankcase_bighu0102e3019_8487.gif)
Onko vinkkejä mistä tuon löytäisi tai sattuisiko jollakin olemaan?
Niin ja pitää ruveta etsiskeleen piirrustuksia pukkiin. Onko linkkiä kellään ?
-
Remontti pahasti vaiheessa vielä työmatkojen vuoksi. Sen verran kerkes v-loppuna että sain pukin tekastua.
Parin viikon päästä alkaapi loma joten pitää tällä viikolla laitta osatilaus menemään niin pääsee lomilla touhuileen :)
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Pikkusen on taas koneremppa edennyt. Käytin kaikki alumiinit soodapuhalluksessa ja pesussa niin on nyt mukava kasata puhtailla osilla. Yhtä osaa vielä odottelen ja sitten olis aika painaa lohkot yhteen. Siihen liittyen nyt mietin että miten tuo lohkojen tiivistys? Tuleeko sinne nyt silikooni vaan ei? Edellinen kasaaja oli sitä käyttänyt mutta silikooni t oli koneen sisällä ja tiivistepinnat olivat ihan paljaat.
-
Joo, tiivistysaine lohkojen väliin. Jokainen saa itse valita onko se Hylomar, Loctite tai jokin muu valmiste. Maltillinen käyttö on A ja O.
-
Moi,sen verran kokemusta 500 fourista-72 että ostaessani mittarissa 15800km ja myydessäni kaverille ympäripyöriät 100000km ja hajos vähän sen myynin jälkeen ensioketjun hajoamiseen,meni poikki. Alkoi pienenä rahinan ja ylty pätkimiseen kiihdyttäessä ja sitten poks.Mutta tuon km se kesti. Hyvä pyörä siihen aikaan. 8) eli laita ehdotomasti uusi ketju ja kestää isältä pojalle
-
Juu ketjut tuli molemmat uudet koneeseen. Vielä pitäisi tuo B öljynohjain saada niin voisi lohkot painaa kasaan. Mitähän vaatimuksia tuon tiivistesilikoonin pitää täyttää? Ja onko tarkempaa ohjeistusta että mikä se sopiva määrä nyt sitten on? Laitetaanko tiiviste molempiin lohkoihin vai vakn toiseen ja sitten nippuun?
-
Oli tuolla aiemmin jo, mutta vastaan kuitenkin. Korjaamokäsikirjasta löytyy mihin tiiviste ja mihin silikoni. J aei haittaa vaikka hankkisikin merkki silikonin. Silikonia kun laittaa pintojen tulee olla tosi puhtaat ja melkein voi sanoa, että mitä kalliimpi, sitä parempi. Tarkoitan, ettei kannanta halvinta laittaa, mitä jostain ropparista löytää. Määrästä sen verran, että on tosi helppo laittaa liikaa, ei missään tapauksessa molemmin puolin. Palko pitää olla tosi kapea, jossain tv ohjelmissa on näkynyt joltain tehtaalta moottorin kokoamista ja palkon leveys on alle puolet lohkon tiivistepinnan leveydestä.
-
Noniin.
Kone alkas olemaan kasassa maalausta ja koppien kiilotusta vaille.
Omia kokemuksia tullu sen verran remontossi että nuo ketjut eivät todellakaan ole ikuisia.
Eskaketju hakkaa tosi pahaan kuntoon alemman lohkon ja nokkaketkukin saa näköjään komiat kolot venttiilikoppaan :D
Eli ehdottomasti vaihtaa molemmat ketjut jos koneen aukaisee. Tuossa jakoketjun kiristimen asennuksessa huomasin sen että jos kiristäjä menee helposti paikalleen niin sillon se on mennyt väärään paikkaa. Itsellä eka yrityksellä meni startin vapaakytkinpyörän ja rungon väliin.
Onneksi asian huomasin ku öljypohjaa paikalleen laittelin.
Nyt olen tuota ajoitusta alustavasti säädellyt ja siihen kaipaisin vähän vinkkejä. Osaisko joku kertoa pienen ohjeistuksen tuohon että miten se tulisi nyt oikeen säätää???
-
Moro Erkka,
Sinähän hait tuon koneen minulta ja minulla olis kopio muistitikulla Work Shop manuaalista josta löytyy kaikki ohjeet tuohon koneeseen ja mopoon. Se kyllä löytyy netistä hakemallakin Honda CB 500 Four workshop manual mutta kopion toki saat jos tulet käymään.
p. 040 777 0262
T Jari K Jääli
-
Manuaalit kyllä löytyy mutta vähän jäi epäselväksi vielä itelle. Pitää kunnolla vielä paneutua ja tehdä käännös kunnolla.
Osoittautu muuten erittäin hyväkuntoksesi tuo kone minkä sinulta hain ja on nytten maalausta vaille valmis :)
-
Moro Erkka,
No hyvä kuulla, että kone suurinpiirtein kunnossa. Niin minulle kerrottiinkin kun sen mopon itse ostin, että koneremontista ei kauaa ole.
Mutta tuo ajoitus, aika helppo homma se kuitenkin on. Eli kampiakseli ykkösen yläkuolokohtaan merkkiin ja sen jälkeen nokkakepin passaamisen niin että ykkösen vettiilit kiinni. Ja kepin päässä on ura jonka tulee silloin olla kannen tason suuntaisesti. En muista kumpaan suuntaan osoittaa, eteen vai taakse mutta sen saat siitä manuaalista selville. Sitten ketju kinni niin että löysät jää kaasareiden puolelle. Tämä saattaa raavituttaa hiukkasen asentaessa mutta kyllä se siitä. Tarkista pari kertaa konetta ympäri pyörittäen että kampiakselin merkki sytkäpäässä ja nokkakepin ura ovat kohdallaan. Jos sinulla on uusi ketju (venymätön) pitäisi mennä ihan presiin kannen tason mukaan. Itsellä jäi mietityttään ja kokeilin toiseen hampaaseen mutta enemmän meni pieleen.
Sitten sen laaharin eli ketjun kiristäjän säätö, pyörittele koneen pyörintäsuuntaan niin että ajoitusmerkki kohdallaan ykkösellä ja avaat lukitusmutterin kaasareiden puolella olevasta laaharista. Ruuvin pitäisi itse kiertyä jousen voimasta sopivaan voimaan ketjulle. Ja kiristys sitten mutterilla siihen. Jos ruuvarilla kiristät laaharia (säätöruuvia) niin se vaan kuluu äkkiä. Nämä ohjeet noin ulkomuistista. Jos manuaalin ohjeesen verrattuna jotain epäilyttävää, tarkista uudelleen ;-)
T JK
-
Kiitoskset hyvästä vastauksesta.
Nuo asiat oliki jo selvillä ja enemmän kaipailen apua ton ajotuslevyn ja katkojien kanssa.
Tuossa levyssä on nuo T ja F merkinnät niin tuo T on ilmeisesti männän yläkuolonkohan merkki ja onko tuo F nyt sitten sytytksen merkki ?
Eli tulekoo kipinä alkaa tuon F merkin kohalla ja missä kohin kuuluu sitten kipinän loppua ?
-
Juu, eli T = top, yläkuolokohta, F = fire. Ja kun säädät niin senhän voi tehdä strobolla joita löytyy vaikka Puuilosta kohtuu hintaan. Tyhjäkäynnillä sytkä 1 / 4 pytyillä F merkkiin kiertämällä koko levyä, levyn lukitus kun kohdallaan. Ja sitten 2 / 3 pytyn säätö säätämällä kärkien paikka pohjalevyssä. Ensin tietysti katkojien kärkivälien säätö oikeaksi ennenkuin alat säätämään syttyä. Ja muista pistää öljyä siihen huovan palaseen mikä voitelee katkojien laaharin. Muuten nokka haihtuu hukkaan alta aikayksikön. Tai sitten pyyhkäiset vaseliinia siihen fiiberipalan sisäkulmaan. Mutta nämähän tuttuja juttuja oletettavasti mutta muistutukseksi vain ;)
Tuolla strobolla jos säädät niin siinähän on se nuoli anturissa miten päin se laitetaan tulpan johtoon. Mutta ei välttis aina toimi niin kun sama kipinä menee joko ykkösen tulpasta sisään ja kiertää nelosen tulpan kautta takaisin, siis virta... Mutta kääntää sitten toisinpäin jos ei ala välkkymään...
Jospa näistä olisi jotain apuja...
T JK
-
Suur kiitos loistavasta vastauksesta!¨
Ei ole paljo tullut pelattua tuollasen katkoja sytkän kanssa siten Helkama AX:n jälkeen ja siitäki alkaa olemaan yli 10v aikaa joten kaikki neuvot tulivat tarpeeseen.
Tavoitteena saada kone käyntiin ennen juhannusta...
Saa nähdä miten käy.
-
Moro,
Ei muuta kuin lycka till, eiköhän se anna savumerkit kun kaikki on kohdallaan.
T JK
-
Kone alkaa olemaan kohta koe käynnistelyjä vaille :) Hiukan alkaa jo kädet täristä ku tallin oven aukasee :P
Tiiä vaikka jo ens kesänä pääsis tällä ensipyörällä ajeleen :D
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Hyvinkö on Erkalla kone pelannut remontin jälkeen ? Ittellä on samanlainen viissatasen kone just pöydällä odottamassa purkamista ja tuli mieleen kysyä että millä maalilla nuo lohkot ja sylinteriryhmä kuuluisi maalata ? Muistelen lukeneeni että joku oli niitä uunitellutkin maalauksen jälkeen, mutta tartteeko tämmöiseen operaatioon välttämättä ruveta ? Sitähän joutuu uunin ostamaan kohta.
Ei nyt ihan tänään vielä ole menossa maalaukseen, tarttee ekana kattoa mitä se on syöny.
-
Minun kone on maalattu Vht engine paint spray maalilla. Tuota ei vissii vaan enää yksityisille myydä mutta ammatti maalarit saa vissii ostettua. Oman maalasi seuraavassa järjestyksessä, soodapuhallus, pesu painepesurilla, 50/50 vesi etikkaliuoksella valelu, vesipesu, punasella karhunkielellä hinkkasin kaikki paikat läpi eli karhennus, pesu rasvanpoisto aineella, konetta lämmitin raksapuhaltimella muistaakseni jonku puol h ja sitten 3 kerrosta maalia 15min haihtuma väleillä. Lopuksi lämmitin vielä raksapuhaltimella ja auton sisätila lämppärillä ja hyvin on pysyny vaikka bensatki on ollu koneen päällä :D
-
Kiitti vinkeistä. Aika monta vaihetta kieltämättä tuossa. Varmaan tulee muutama työvaihe hypättyä yli ja kärsittävä seurauksista sitten, jos se ei kerralla onnistu 8)
-
Enemmän tulee työvaiheita ku tekee parikertaa huonosti :D
-
Oulun seudulta kaikki soodapuhaltajat ilmeisesti hakeutuneet konkurssiin kun kenenkään ei ole puhelin enää käytössä. Perhana soikoon. Millähän tuon koneen saisi helpoiten puhtaaksi. Jotain happojakin on porukka täällä kait käyttänyt, mutta meneekö jo liian hifi-hommaksi jos sille tielle lähdetään ? Lasikuula taas voi tukkia röörit...
-
Oulun seudulta kaikki soodapuhaltajat ilmeisesti hakeutuneet konkurssiin kun kenenkään ei ole puhelin enää käytössä. Perhana soikoon. Millähän tuon koneen saisi helpoiten puhtaaksi. Jotain happojakin on porukka täällä kait käyttänyt, mutta meneekö jo liian hifi-hommaksi jos sille tielle lähdetään ? Lasikuula taas voi tukkia röörit...
Itse ostin Motonetista soodapuhalluslaitteen. Maksoi muistaakseni 80 euroa. Ohjeessa on, että vaatii 200 l/min kompuran, mutta runsaalla sadalla litrallakin toimii, ainoastaan kompura käy melkein koko ajan. Moottorin lohkot puhaltaa puolesta tunnista tuntiin riippuen niiden kunnosta. Sylinterien ja kannen puhaltaminen on työläämpää. Suuttimen sopivan asennon löytäminen kesti hetken aikaa.
-
Kompura kyllä löytyy, en nyt muista paljonko se puskee ilmaa pihalle, mutta hiekkapuhalluskin sillä on niin hidasta hommaa että aattelin nyt turvautua ammattilaisen apuun tässä soodapuhallus asiassa. Löytyis vaan jostakin. Kemissä ilmeisesti lähin. Jos sieltä ei apua löydy niin pitänee sitten käydä hakemassa motonetistä se puhalluslaite.
On tää rankkaa hommaa tää harrastaminen 8)
-
Kampiakselin liukulaakerit ajattelin vaihtaa ja laittaa tilalle samanlaiset kuin koneessa on aiemminkin olleet. Tilauksen aattelin suorittaa cmsnl:ltä, mutta eihän sillä firmalla ole edes sähköpostiosoitetta että voisi kysyä apua. Eli koitetaanpa kysyä täältä.
Laakerien takapinnoilla on kahdeksassa kappaleessa teksti D7C ja kahdessa D7A-A. Vastaako laakerit silloin malleja C ja A ?
Eli tämä http://www.cmsnl.com/honda-cb500k3-four-european-direct-sales_model14676/bearing-c-shaft_13317323000/#.VeXUEyvnXIV (http://www.cmsnl.com/honda-cb500k3-four-european-direct-sales_model14676/bearing-c-shaft_13317323000/#.VeXUEyvnXIV)
Ja tämä: http://www.cmsnl.com/honda-cb500k3-four-european-direct-sales_model14676/bearing-shaft_13315323000/#.VeXWuSvnXIU (http://www.cmsnl.com/honda-cb500k3-four-european-direct-sales_model14676/bearing-shaft_13315323000/#.VeXWuSvnXIU)
Kiitosta paljon jo etukäteen.
Soodapuhalluskin löytyi koneelle, paikasta nimeltä Paavola, 55 kilsaa Oulusta etelään. Oulussa ei moista lystiä ollut tarjolla. Onneksi sattui olemaan työmatkan varrella. Firma joka homman suoritti oli: http://www.luosiivous.fi/ (http://www.luosiivous.fi/)
-
Laakerien takapinnoilla on kahdeksassa kappaleessa teksti D7C ja kahdessa D7A-A. Vastaako laakerit silloin malleja C ja A ?
Vastauksena omaan kysymykseeni, niin ilmeisesti noilla laakeissa olevilla teksteillä ei ole mitään tekemistä laakerin koon kanssa. David Silverin heppu tiesi kertoa. Liukulaakerissa pitäisi olla joku värikoodi, mutta kun se on kulunut pois, niin ainoa keino on kait mittauttaa kampiakselin ja kampikammion laakeripinnat oikein laakerikoon selville saamiseksi.
Paskat ala mittauttamaan. Lyön vanhat takaisin. Eiköhän niillä sen yhden 500 000 kilsaa vielä ajele ja vaihdan sitten vasta.
-
Laakerien takapinnoilla on kahdeksassa kappaleessa teksti D7C ja kahdessa D7A-A. Vastaako laakerit silloin malleja C ja A ?
Vastauksena omaan kysymykseeni, niin ilmeisesti noilla laakeissa olevilla teksteillä ei ole mitään tekemistä laakerin koon kanssa. David Silverin heppu tiesi kertoa. Liukulaakerissa pitäisi olla joku värikoodi, mutta kun se on kulunut pois, niin ainoa keino on kait mittauttaa kampiakselin ja kampikammion laakeripinnat oikein laakerikoon selville saamiseksi.
Paskat ala mittauttamaan. Lyön vanhat takaisin. Eiköhän niillä sen yhden 500 000 kilsaa vielä ajele ja vaihdan sitten vasta.
Eikos ne oo sinne moottorin peräpäähän lyöty kirjaimin, ja olikos kampiakselin päässä lisää kirjaimia.
-
Tuo laakeri koko juttu selviää Shop Manual- korjausoppaasta sekä varaosakirjan taulukosta. Kampiakselissa, lohkossa ja kiertokangissa on kirjain/numerokoodi joiden avulla taulukosta löytyy oikeat liuskat varaosanumeroineen. Liuskoilla on myös tuo värikoodi. Välillä nuo koodien tulkinta kampiakselista vaatii egyptologin osaamista - niin hennosti/epäselvästi ne on sähkökynällä raapustettu. Kampiakselinkaulat voi kiillottaa ja sen jälkeen mitata kaulojen paksuudet mikrometrilla. Mittatulosten perusteella onnistuu taas laakerien valinta kunhan lohkon ja kiertarien koodit on tiedossa.
-
Kiitos vastauksista.
Korjausoppaassa lukee että "the lower crankcase and the crankshaft are marked with letters or number at the factory. These are production codes and should not be confused with the bearing codes"
Eli kampiakselissa ja lohkoissa on kirjaimia/numeroita, jotka on valmistuskoodeja, eikä niitä tule sekoittaa laakerikoodeihin. Eli näistä tuskin on apua. Toisekseen niissä mun liuskoissa ei tosiaan ole mitään värikoodia, on kait kuluneet pois.
Mutta täytyy käydä vielä se kampiakselin pää kurkistamassa, jos siellä sitten olisi jotain merkkiä. Muuten tuo menee mittaamiseksi, ja lohkon reiän mittaaminen jää ainakin omalla digitönärillä tekemättä. Pitäis melkeen tuhannesoamillin tarkkuudella saada lukemat talteen.
Edit: Ei löytynyt kampiakselista sähkökynän jälkiä...
-
Tuo laakeri koko juttu selviää Shop Manual- korjausoppaasta sekä varaosakirjan taulukosta. Kampiakselissa, lohkossa ja kiertokangissa on kirjain/numerokoodi joiden avulla taulukosta löytyy oikeat liuskat varaosanumeroineen. Liuskoilla on myös tuo värikoodi. Välillä nuo koodien tulkinta kampiakselista vaatii egyptologin osaamista - niin hennosti/epäselvästi ne on sähkökynällä raapustettu. Kampiakselinkaulat voi kiillottaa ja sen jälkeen mitata kaulojen paksuudet mikrometrilla. Mittatulosten perusteella onnistuu taas laakerien valinta kunhan lohkon ja kiertarien koodit on tiedossa.
Ainakin Tuutissa tuo on vielä lisäksi kellosepän työtä, värikoodeja on neljä, keltainen, vihreä, ruskea ja musta. Taulukosta täytyy katsoa mika mihinkin tulee lohkoon ja kampuran yläpuolelle. Luulis että sama myös viissatasessa.
-
Ne lohkon merkit pitäs olla tuossa kohtaa missä tuossa kuvassa vasemmassa alakulmassa lukee että "tuossa". Siinä näkyy teipin jämä ku teippasin etteivät joudu maalatessa hukkaan. Voihan se olla että joku on sun moottorista maalannu ne umpeen.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Höh! ei se teksti tullukkaan kuvaan. Mutta tuossa alemman lohkon peräpäässä näkyy se teipin jämä, ne on siinä.
-
Tämän linkin takaa, sivulta 8, löytyy se mitä Hondan Workshop manual sanoo liukulaakereiden koon määrittämisestä:
http://www.classiccycles.org/media//DIR_1516204/DIR_1521404/DIR_1578004/ff5efe881a12044cffff90d2ffffe417.pdf (http://www.classiccycles.org/media//DIR_1516204/DIR_1521404/DIR_1578004/ff5efe881a12044cffff90d2ffffe417.pdf)
Kuvan 144. alta kohta Note kertoo että lohkon perässä/kampiakselissa olevat merkinnät on valmistuskoodeja, eikä niitä tule käyttää huollon tai korjauksen apuna. Clymerin korjausoppaassa se on vielä selvemmin sanottu että kyseisen kuvan merkit eivät ole laakerimerkkejä.
Ja jos ne lohkon perässä olevat merkit oli maalaamalla merkattu, niin nyt ne viimeistään on peitetty, kun olen vetässyt uuden maalin jo pintaan....
Toisekseen, tuosta mitä Jukka sanoi että samalle akselille saattaa tulla useampaa erilaista laakerikokoa toi mieleen että onkohan siinä sittenkään suurta väliä mitä laakereita sinne sekaan heittää. Luulisi että se lohkon reikä on aarporalla vedetty ja kaikki laakeripinnat on varmasti samaa kokoa. Samoin kuin akselin laakeripinnat. Eli jos noiden lohkossa olevien kirjaimerkkien perusteella on remonttimiehet valinneet sopivat laakerit koneisiin viimeiset neljäkymmentä vuotta, ja hyvin on pelanneet, niin eipä tästä taida kannattaa suurta stressiä ottaa. Isoimman ja pienimmän laakerin erotus ei kuitenkaan ole kuin se 0,02 milliä, mikäli oikein luen noita taulukoita.
-
Tämän linkin takaa, sivulta 8, löytyy se mitä Hondan Workshop manual sanoo liukulaakereiden koon määrittämisestä:
http://www.classiccycles.org/media//DIR_1516204/DIR_1521404/DIR_1578004/ff5efe881a12044cffff90d2ffffe417.pdf (http://www.classiccycles.org/media//DIR_1516204/DIR_1521404/DIR_1578004/ff5efe881a12044cffff90d2ffffe417.pdf)
Kuvan 144. alta kohta Note kertoo että lohkon perässä/kampiakselissa olevat merkinnät on valmistuskoodeja, eikä niitä tule käyttää huollon tai korjauksen apuna. Clymerin korjausoppaassa se on vielä selvemmin sanottu että kyseisen kuvan merkit eivät ole laakerimerkkejä.
Ja jos ne lohkon perässä olevat merkit oli maalaamalla merkattu, niin nyt ne viimeistään on peitetty, kun olen vetässyt uuden maalin jo pintaan....
Toisekseen, tuosta mitä Jukka sanoi että samalle akselille saattaa tulla useampaa erilaista laakerikokoa toi mieleen että onkohan siinä sittenkään suurta väliä mitä laakereita sinne sekaan heittää. Luulisi että se lohkon reikä on aarporalla vedetty ja kaikki laakeripinnat on varmasti samaa kokoa. Samoin kuin akselin laakeripinnat. Eli jos noiden lohkossa olevien kirjaimerkkien perusteella on remonttimiehet valinneet sopivat laakerit koneisiin viimeiset neljäkymmentä vuotta, ja hyvin on pelanneet, niin eipä tästä taida kannattaa suurta stressiä ottaa. Isoimman ja pienimmän laakerin erotus ei kuitenkaan ole kuin se 0,02 milliä, mikäli oikein luen noita taulukoita.
En minäkään tiedä onko sillä mitään merkitystä, mutta mun Shop Manualin mielestä on ja tuntemani Tuutin koneiden aukaisijat ja korjaajat ovat tarkkoja tuosta asiasta.
-
Tämän linkin takaa, sivulta 8, löytyy se mitä Hondan Workshop manual sanoo liukulaakereiden koon määrittämisestä:
http://www.classiccycles.org/media//DIR_1516204/DIR_1521404/DIR_1578004/ff5efe881a12044cffff90d2ffffe417.pdf (http://www.classiccycles.org/media//DIR_1516204/DIR_1521404/DIR_1578004/ff5efe881a12044cffff90d2ffffe417.pdf)
Kuvan 144. alta kohta Note kertoo että lohkon perässä/kampiakselissa olevat merkinnät on valmistuskoodeja, eikä niitä tule käyttää huollon tai korjauksen apuna. Clymerin korjausoppaassa se on vielä selvemmin sanottu että kyseisen kuvan merkit eivät ole laakerimerkkejä.
Ja jos ne lohkon perässä olevat merkit oli maalaamalla merkattu, niin nyt ne viimeistään on peitetty, kun olen vetässyt uuden maalin jo pintaan....
Toisekseen, tuosta mitä Jukka sanoi että samalle akselille saattaa tulla useampaa erilaista laakerikokoa toi mieleen että onkohan siinä sittenkään suurta väliä mitä laakereita sinne sekaan heittää. Luulisi että se lohkon reikä on aarporalla vedetty ja kaikki laakeripinnat on varmasti samaa kokoa. Samoin kuin akselin laakeripinnat. Eli jos noiden lohkossa olevien kirjaimerkkien perusteella on remonttimiehet valinneet sopivat laakerit koneisiin viimeiset neljäkymmentä vuotta, ja hyvin on pelanneet, niin eipä tästä taida kannattaa suurta stressiä ottaa. Isoimman ja pienimmän laakerin erotus ei kuitenkaan ole kuin se 0,02 milliä, mikäli oikein luen noita taulukoita.
En lähtis ihan entten tentten tyylillä laakereita laittamaan. Jos oikein olen käsittänyt niin niissä on 0,02mm eroja sekä selkämitassa että sisämitassa, tekee yhteensä 0,04mm. Ja kun niiden välys on muistaakseni 0,02-0,046mm:n luokkaa (tarkista jostain, älä luota minun muistiin) niin summassa laittamalla voi saada välyksen vaikka reilusti pois ja moottorin jumiin, tai välyksen juuri ja juuri pois ja melkein jumiin jolloin tuhoutuu sekä laakerit että kampiakseli, ehkä lohkotkin jos laakerit leikkautuu kampiakselin kaulaan kiinni ja pyörähtää "juurineen" mukana. Ja toisessa tapauksessa siitä voi saada väljän jolloin öljynpaine karkaa eikä öljyä riitä enää yläkertaan ja muille laakereille. Tarkoitushan on että joka runkolaakerissa on saman paksuinen öljykalvo moottorin käydessä, jos yks on väljä ja toinen tiukka niin se väljä laakeri on silloin ikäänkuin vapaamatkustajana ja parin tiukan laakerin öljykalvo ei kykene koko kuormaa kantamaan vaan ne kuluu.
Nii ja ne lohkon merkit on meistillä lyöty, tosin aika varovasti.
-
Kiitosta paljon molemmille. Täytyypä nyt huolella selvittää tämä ettei tule tehtyä mitään hätiköityä.
Löysin tuutin Service Manualin ( http://www.is.gd/HondaCB750ServiceManual01 (http://www.is.gd/HondaCB750ServiceManual01) ) ja siinä tuo asia on esitetty sivulla 48 juuri niin kuin kerroitte. Eli alkuperäinen laakerikoko selviää lohkossa ja kampiakselissa olevien merkintöjen avulla. Kumma että viissatasen ohjekirja tuntuu tyrkyttävän lähinnä tuota mittausvaihtoehtoa, eikä puhu noista merkinnöistä mitään.
Muuten, luulisi että kaikissa koneissa olisi samalla tavalla ne laakerikoot ja niiden järjestykset. Eihän näitä käsitöinä ole kasattu kuiteskaan...?
-
Eilen maalasin nuo lohkot niin en viittinyt kovin ruveta pyörittelemään niitä numeroiden löytämiseksi, mutta nyt kun otin lohkon käteen ja katsoin, niin kyllähän siellä takana ne numerot oli. Näyttäis että kirjaimet on BBEEC, mutta kun E:tä ei käsikirja tunne, niin sarja on silloin BBBBC. Kampiakselissa taas on leima 1 (oli jo eilen) jokaiseen limppuun lyötynä.
Eli näitten perusteella sitten käsikirjan taulukkoa apuna käyttäen saadaan laakereiksi CCCCB, kait.
Pitää melkein Clymerille laittaa sähköpostia että menevät tämmöisen lauseen laittamaan ohjekirjaansa: "The letter and figure codes stamped on the lower crankcase and crankshaft are factory production codes and should not be confused with the bearing codes".
Eli kampikammion ja kampiakselin stanssatut merkit eivät ole laakerikoodeja... Vanhassa käsikirjassa sanotaan sentään että koodeja ei pidä käyttää huollon ja korjauksen apuna, ilmeisesti tarkoittaen että kampiakselin kuluneisuus pitää mitata ennen laakereiden uusimista, mutta Clymeri on sitten vähän vetänyt mutkia suoraksi. No, tulipahan ihmeteltyä nyt tätäkin asiaa sitten vähän pintaa syvemmältä.
-
Kone takaisin läjässä. Kiitosta kaikille sekoiluihini vastanneille. Toivottavasti se vieläpä toimii ja maalitkin pysyy pinnassa. Etikkavedellä oikein pesin ennen maalausta :)
(http://i5.aijaa.com/t/00538/13999817.t.jpg) (http://aijaa.com/qZHeYO)
-
Millä maalilla olette koneen maalanneet?
Tarkoitus sooda- tai lasikuulapuhaltaa kone ja sen jälkeen maalata se osittain hopeiseksi kuten tässä viestiketjussakin on jo tehty.
VHT: n maali oli mielessä mutta ilmeisesti vaikeaa saada? Mitäs korvaavia vaihtoehtoja olette käyttäneet?
-
Moro
Tänään juuri kävin hakemassa sellaista raskaan kaluston akryylimaalia (hopea) jammun koneen lohkoihin.Alle maalari käski vetää "happovärin" kun se tarraa hyvin myös alumiiniin ja vuorokauden sisällä akryyliväri päälle.Vuorokauden sisällä tai kun on kunnolla kuivunut sen takia kun se lohkohan on lähes mahdoton hioa mataksi.Akryylivärihän on sellainen joka ei tarvitse lakkaa päälle.
Pyttyihin otin myös värin,aion ottaa riskin jospa se kestäisi kuumuuden,vai tietääkö joku mistä saisi pronssin tai kullan väristä kuumankesto maalia esim. tota VHT:tä minkä Juha mainitsi.
-
Varaosakirja ostettuna ja postissa tulossa jenkeistä.Kun saadaan selville liukulaakeri runkoon A2 Green ja B2Brown ja kiertokauloille B1 Green niin mistä löytyy varaosanumerot noille tilausta varten.