VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Seppo Jääskeläinen - Joulukuu 17, 2012, 14:53:12 ip
-
Tehtiin remonttia vanhaan rintamamiestaloon. Päätyseinistä purut pois. Tilalle tervapahvit ja sen päälle ekovillaa.
Nyt on ekovillat märkiä. Purut oli olleet 60 vuotta seinissä eikä niissä näkynyt kosteusvammoja.
Olisko sittenkin pitänyt käyttää karhuntaljaa? Vai jättää ne purut seiniin?
-
Kyllä imee. Sen on tarkoituskin imeä.
Ei olisi pitänyt laitta karhuntaljaa, sillä se ei sido kosteutta ja karhuntalja vaatii kunnollisen höyrysulun. Ilmeisesti seinän sisäpinnan höyrynläpäisevyys on liian suuri, tai ulkopinnan höyrynläpäisevyys on liian pieni, kun villat ovat märät.
Se "hengittävä" rakenne on sellainen, että villojen kastuminen on vaarana.
-
Niin onko tuo tervapahvi siis ulkopinnassa ja villa siinä päällä, ja sisäpinta ilman mitään höyrynsulkua? Silloin sen "kuuluukin" kastua, selluvilla imee tosiaan vettä itseensä. Rakenteen pitäisi olla niin että sisäpinta on kaikkein tiivein ja ulkopinta vähintään oliko se nyt 5x höyryä läpäisevämpi, silloin kosteus pääsee luonnollista reittiään pois rakenteesta. Ilmansulku/tuulensuoja pitää tietysti olla kunnossa kummallakin puolen.
Käy katselemassa www.rintamamiestalo.fi (http://www.rintamamiestalo.fi) -saitilla, siellä on näistä juttua pilvin pimein.
-
Rakenteena on ulkoseinässä pystylaudoitus ( melko harva tuon ikäisessä mökissä). Tervapahvi. Ekovilla. 70mm uretaanilevy alupinnalla. Tarkoituksena on jatkaa koolauksen jälkeen kipsilevyllä.
Miten tuon korjaisi? Repimällä tietty uretaanit ja ekovillat pihalle. Mitä tilalle?
-
Eli seinän sisäpinnasta ulospäin on: Tervapahvi => Ekovilla => Uretaanilevy => laudoitus ?
Vai ymmärsinkö mä väärin?
-
Oli virhe laittaa uretaanilevyä ekovillan kanssa samaan rakenteeseen. Ota uretaanit pois ja lisää ekovillaa tilalle, pintaan ilmansulkupaperia ja kipsilevy pintaan. Ekovilla imee kosteutta ja luovuttaa sen pois, kun rakenne sen sallii. Mineraalivilla jättää kosteuden muhimaan sisäänsä.
-
Rakenne sisältä ulospäin :
Kipsilevy ( jota ei vielä tehty) -Uretaanilevy - Ekovilla-Tervapahvi - ulkolaudoitus -
Nyt on sade / Lumi lautojen rakosisat kastellut pahvin ja sitten sen villan.
Taisi tulla tehtyä susi?
-
Nää on aina mielenkiintosia juttuja. Kaverilla oli 150 vuotta vanha, terve, hirsitalo. Kunnan rakennusviraston asiantuntijan opastuksella se lisäsi talon energiataloudellisuutta lisäämällä sisälle kosteussulun ja 150 mm eristettä. Hieno homma.
Näillä opein se onnistui siirtämään kastepisteen hirren ja kosteussulun rakoon ja torppa mätäni käsiin viidessä vuodessa.
Vitut minä mikään asiantuntija ole. Mutta jos torppa on ollut terve 150 vuotta ja energiaremontilla viidessä vuodessa korjauskelvottomaksi...
Hmm, tarttee pohtia ketä uskoisi.
-
No joo. Rakennehan on ihan oikein. Jos uretaanilevyt on saumattu uretaanilla, niin sisältä päin ei pääse kosteutta villaan yrittämälläkään, eli kosteuden täytyy tulla ulkoa. Oikeastan tervapaperi pitäisi korvata tuulensuojalevyllä ja sen päälle tuuletusrimat pystyyn tai ristiin riippuen ulkovuorauksen laudoitussuunnasta. Tuulensuojan ja laudoituksen väliin pitäisi jäädä 40-50 mm rako.
Mää en hirveästi hätiköisi purkamalla mitään. Uretaanilevyä ei saa pilalle vaikka sen upottaisi vuodeksi järven pohjaan ja ekovillassakin on sen verta hyvät homemyrkyt, että ei sekään heti pilalle mene. Kunhan rakenne on tehty oikein, niin villa kyllä kuivuu. Sehän ruiskutetaankin seinään monesti veden kanssa.
Ootko sää tarkastanut villoja laajemmalta alueelta, ettei vesi vaan ole päässyt esim. ikkunapellityksen yms. raosta.
-
Nää on aina mielenkiintosia juttuja. Kaverilla oli 150 vuotta vanha, terve, hirsitalo. Kunnan rakennusviraston asiantuntijan opastuksella se lisäsi talon energiataloudellisuutta lisäämällä sisälle kosteussulun ja 150 mm eristettä. Hieno homma.
Näillä opein se onnistui siirtämään kastepisteen hirren ja kosteussulun rakoon ja torppa mätäni käsiin viidessä vuodessa.
Vitut minä mikään asiantuntija ole. Mutta jos torppa on ollut terve 150 vuotta ja energiaremontilla viidessä vuodessa korjauskelvottomaksi...
Hmm, tarttee pohtia ketä uskoisi.
Niin, hirsitalohan pitäiskin eristää aina ulkoapäin. Jos hirsitalo eristetään sisältäpäin, niin silloin on erittäin suuri vaara, että eriste on kahden tiiviin rakenneosan välissä. Mikäli höyrysulku tällaisessa rakenteessa on vajavainen tai huonosti asennettu, niin on aika selvää, että kosteus kulkeutuu sisältä villaan ja tiivistyy vedeksi hirren pinnassa.
Tuo kastepistehän se onkin semmonen vekkuli juttu, että se siirtyy koko ajan kelien vaihdellessa riippumatta mitenkään rakenteesta. Tai eihän se edes ole fyysinen paikka, vaan lämpötila. Todellisessa tilanteessa sisältä tullut vesihöyry harvoin tiivistyy edes kastepistelämpötilassa, koska villat ovat sen verran läpäiseviä. Vesihöyry kulkeutuu seuraavaan tiiviimpään rakenneosaan joka yleensä on tuulensuojalevy ja tiivistyy siihen. Sun kaverillas se oli hirsi. Jos eriste olisi laitettu ulkopuolelle ja sen päälle tuulensuojalevy, niin silloin ei olisi ollut mitään ongelmaa. Hirret olisivat olleet aina niin lämpimiä, että vesihöyry ei olisi voinut tiivistyä niihin.
-
No sitä pahvia viriteltiin kylmän ullakkotilan lautojen sisäpintaan tuulensuojaksi.
Purut korvattiin ekovillalla.
Annettaisko vain olla. Kevät kuivaa,
-
Joo, vanhoissa rakenteissa lähetään siitä että muovia kaipaavat vaan ne alle parikymppiset
pojat sinne munan päälle.
Jos sitte niihi tiloihin on lisäeristyksen tarvetta niin aina sisäpuolelle ja ilman muovia.
No kerrottakoot sen verran että "kannattaa visii eristää sinne puolle missä patteritkin on" , tai
voiha nekin tietty siirtää sinne räystään puolle.... , tämä niinku tälläi.
-
Tuollaista tehtiin,perinteisesti eriste(ekopuhallusvilla) tuli ulkopuolelle päälle paneeli. sisällä.4" hirsi.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
No niin Tero onko sullaki patterit tois puolla jokkee.
Tekasin neljätumasesta höylähirrestä pakettimökin alle parikymppisenä, semmose talaviasuttavan tais
olla vuonna 1982. No sinnekkin sisälle liukuva pysty sisäkoolaus ja karhuntaljat höylähirttä vasten , sit sisäpuolle ulkoseiniin lovettu hirsipaneeli. Talvisinkin olen vuosien saatossa lämmitelly ja makkaroitakin käristelly
ja ihan lämpöne on ja vieläpä jotensakki pystyssäkin.
-
No sitä pahvia viriteltiin kylmän ullakkotilan lautojen sisäpintaan tuulensuojaksi.
Purut korvattiin ekovillalla.
Annettaisko vain olla. Kevät kuivaa,
Tietysti jos siellä ei ole tuuletusrakoa laudoituksen ja eristekerroksen välissä, niin siinä on riskinsä. Mahdollinen kosteus tiivistyy viimeistään laudoitukseen. Eihän se rakenne saa koko ajan olla märkä, joten jos se ei ala kuivamaan, niin jotain täytyy tehdä. Kannattaa varmaan jonkin aikaa seurata, että alkaako se kuivamaan vai ei. Jos rakenne on märkä ainoastaan talviaikaan, niin silloin kosteus tulee sisältä päin.
Tuossahan on myös mahdollista, että kosteus tulee alakerrasta. Se kulkee mielellään ylöspäin. Mää oon ensimmäistä taloa tehdessä luonut lunta lapiolla kylmästä yläkerrasta, kun alakerran katossa oli repaleinen höyrysulku. Ei tullut laitettua yhden kantavan seinän päälle muovia, kun aattelin, että lämmin yläkertahan siitä on tulossa. En vaan kerenny tehdä lämpimäksi ensimmäistä talvea vasten.
-
Tarina jatkukoot kotimökin rempalla, se ol semmone rintamamies huusholli noin "puoltoistakerroksinen"
rapatuilla ulkoseinillä. Mietin sitten sitä eristettä ja tulin siinnäki tulokseen että ilman muoveja ja lisäeriste sisäpuolle.
Syystä että ku se ol noin suht kaposilla räystäillä ja ku sadekesillä vinolaudotus suht turpos läpi ulkoseinäin
niin aattelin sen kumminkin aina kuivuvan ilmanpaineesta jollaki aikavälillä. Lahoahan siellä ei ollu.
Tumppasin välipohjasta siirtäen lisää purua ulkoseiniin ja koolasin vitosen villan pinkopahvin päälle sisäseiniin.
Sit paneeli,välikaton jätin pinkopahville jonka vaan maalasin.Purut välipohjasta pois tilalle karhuntalja ja yläkertaan lankkulattia.
Varsinaiseen kattoon viritin tuulensuojan ja villat väliin edelleen ilman muoveja, se tuuletusrako jäi suht kapeaksi
vaan varmistin kunnon aluskatteella sen kondessioveden valumisen yläkaton rakenteisiin kun vaihdoin alkuperäisen tiilisen
katon peltiseen. Että näillä opeilla ....
-
Rakenne sisältä ulospäin :
Kipsilevy ( jota ei vielä tehty) -Uretaanilevy - Ekovilla-Tervapahvi - ulkolaudoitus -
Nyt on sade / Lumi lautojen rakosisat kastellut pahvin ja sitten sen villan.
Taisi tulla tehtyä susi?
Itselläni ei ole juurikaan tuota iän tuomaa kokemusta, mutta puutumpa silti asiaan.
Kipsilevyä saa laittaa seiniin, jos haluaa. Sinulla "toimii" ilmeisesti sisäpuolisena höyrynsulkuna. Lainausmerkit siksi, kun en tiedä oletko liimannut saumat uretaanilla vai et. Jos et, silloin sisäilman kosteus pääsee rakenteisiin pistemäisesti. Siis toisin, kuin silloin kun käytetään myös sisällä hygroskooppisia materiaaleja. Silloin voisi kuvitella, että kosteus tiivistyy kylmää verhoilua vasten ja ekovilla imee itseensä kyseisen kosteuden.
Jos siellä ei ole eristeen ja tuulensuojapaperin lisäksi muuta kuin verhoilu, ei ole ihme, jos eristeet kostuu/kastuu. Vähän kuin pitäisi hesaria (tai muuta aviisia) sadetakkina. Verhoilu siirtää kosteuden suoraan eristeisiin. Eikä ne raot ainakaan vähennä sitä.
Itselläni on peiterimalaudoituksen alla ensin ristikoolaus, sitten vinolaudoitus ja sen alla vasta tervapaperi ja eristeet.
Jokatapauksessa, kyseessä lienee monen asian summa. Mahdolliset ilma/lämpövuodot sisältä ulos, märkä kesä/syksy, leuto alkutalvi ja lumisateet, tuuletusvälin puuttuminen verhoilun alla.
Nyt hieman ihmetyttää. Tiedän, että paljon on jälleenrakennuskaudella tehty taloja, joissa vaakalaudoitus on eristettä vasten, mutta että pystyverhoilu ilman jäykistävää rakennetta sen alla.....? Se vaakalaudoitus toki hoitaa sen asia, kun käytetään riittävästi nauloja, mutta ymmärsinkö oikein, että nyt se puuttuu kokonaan ulkopuolelta? Sisäpuolella kai kuitenkin on vaakalaudoitus.
Nyt pitää lukea viestit uudestaan, menikö jotain ohi?
-
Kait sen sisäeristyksen voi latasta suoraan vanhaan pintaa vasten kysymättä sen kummempia näitte harkko/
kipsimuurareitte kantaa. Sillä jokainenhan sitä omaansa tekee. Vaiko käyväänkö kysymässä rautakaupasta apuja tai
kunnan mestarilta...? Ei oo heleppoo ja rahatki pitäis piisata.
Mutta onko se tuo nykyihmisten niin sanottu vaatimustaso ihan perseestä tai tv kolomesta,
seuraava tärkee kysymys rakentamisesta. Ja niitä vastauksia?
-
Olisipa hyvä kun olisi aina kuva, poikkileikkaus, rakenteesta jota alkaa kommentoimaan. Luin ketjun läpi kerran ja loppupuolelle tullessa rakenteita oli vissiin kohta kymmenkunta erilaista.
Se materiaali ei sinänsä ratkaise mitään. Esimerkiksi kipsilevy toimii jossain rakenteessa ja vaikkapa puukuitulevy toisessa. Mutta jos sen levyn vaikkapa maalaa sulkevalla maalilla niin aivan sama onko se oikeaa/soveltuvaa levymateriaalia vai ei.
Oma kotimökkini eristettiin villalla sisäpuolelta hirren päälle seitkytluvulla. Siinä asutaan vieläkin ja merkkejä ongelmista ei ole. Kaikki ei ole aina ihan mustavalkoista rakennushommissa, jos muuallakaan.
-
Juu ja taannoin eräs asantuntija sanoi, että jos purueristys on kunnossa, niin turha sitä on vaihtaa.
Saas nähdä kuis käy ylipäätään noitten rakennusten, kun niistä on alettu tekeen tiiviitä pulloja.
Monikohan nykyään rakennettavista on asuinkunnossa vaikkapa 100 vuoden päästä.
Kaikkienhan pitäis olla, onhan materiaalien kehitys ja tietotaidon kehitys ollu sadassa vuodessa todella huimaa,
saati sitten vielä kauempaan aikaan.
Taitaa olla, että niitä ainoan ja oikean tavan hallitsijoita ja tietäjiä on miltei yhtämonta, kuin rakentajiakin, omasta mielestään ainakin.
-
Kiitos kaikille valaisevista ja monipuolisista vastauksista. Palataan asiaan kun on tarkemmin tutkittu tilanne.
Ai niin, kyllä ne alupinaiset uretaanilevyt huolellisesti uretaanivaahdolla liimattiin.
Kyseinen tila ei vielä ole lämmin. Mitä nyt alakerrasta portaiden kautta.
-
No sitä pahvia viriteltiin kylmän ullakkotilan lautojen sisäpintaan tuulensuojaksi.
Purut korvattiin ekovillalla.
Annettaisko vain olla. Kevät kuivaa,
Että se kuivaisi niin kastuminen pitäisi estää ulkopuolelta? Uusin omassa torpassa laudoituksen ja lisäsin tuulensuojan purkamalla laudoituksen jossa oli alla vanha tervapahvi,paksua tavaraa,ja purueriste.Pahvi kesti hyvin purun painon eli repeämättä ja tuulensuja oli helppo laittaa.Päälle ristikoolaus ja pystyrimalaudoitus.Vaikka ekovilla ei homehdukkaan kovin helposti niin tervapaperi kyllä ja sen takana oleva ulkolaudoitus, joten suojaus pitäisi tehdä aika nopeasti.
-
Pitää heittää om lusikka tähänkin soppaan. Kun sekoitellaan erilaisia materiaaleja keskenään saadaan välillä aikaiseksi ns. riskirakententeita. Luodaan siis vasta riski vakavalle vauriolle, ei vielä vauriota. Lopputulos on yleensä monen tekijän summa, joten siksi jokin yhdistelmä toimii toisella moitteetta kymmeniä vuosia, toisella mökki kasvaa tatteja parin vuoden jälkeen. Itse olen pitänyt kiinni periaatteesta, että kuitu- ja mineraalipohjaisia materiaaleja ei koskaan sekoitella keskenään. Silti meidän 1952 rakennetuissa talossa on yläpohjan muhien päälle laitettu jo 1960-luvulla tervapaperipinnoitteista vuorivillaa, eikä se ole aiheuttanut minkäännäköisiä vaurioita mihinkään. Siksi en ole myöskään poistanut sitä, vaikka talosta on lentänyt neliökaupallla lastulevyä, kipsilevyä, villaa ym. ikkunasta pihalle. Meillä alkuperäinen seinärakenne on ulkoa sisälle: öljymaali, vaakapanelointi, tervapaperi, umpivinolaudoitus, rakennuspahvi, 5" muhakutterisekoite, rakennuspahvi, vaakaumpilaudoitus, Oulu/pinkopahvi tai huokolevy, tapetti. Sittemin on tehty myöhempiä muutoksia, kuten juuri lastulevyä, kipsilevyä, maalia (mm. ulkoverhouksen lateksi). Sitä mukaa kun sisäpintoja on uusittu on pintaan vedetty pinnoittamaton huokolevy ja päälle tapetti (paperia kyllä, mutta sitä pinnoittamatonta kun ei saa enää mistään). Keittiön vesipisteiden kohdalla on kipsilevyt laatoitusta ja vesieristystä varten. Ulkopintaa muutettiin niin, että pilalle lateksoitu panelointi ja tervapaperi poistettiin ja tilalle tuli 25mm tuulensuoja, pystykoolaus (20mm) ja vaakapanelointi öljymaalilla. Kylpyhuoneen kohdalla sisäseiniin jätettiin ilmasulkupahvin ja kipsilevytyksen väliin 30mm koolaus, Vesieristetty ja laatoitetut seinät (samoin kui n sisäkaton panelointi ja alumiinipaperointi ovat irti varsinaisista kuitupohjaisista rakenteista - huone huoneen sisällä periaate. Lattiallekin olisi tehty sama, mutta se oli korvattu kantavalla betonilaatalla jo 1972.
-
Meillä rakenne ulkoa sisälle:
Vaakapaneli (lateksimaalilla), pystykoolaus, tuulileijona (25mm) vinolauta, muha/pystyrunko 100mm, vinolauta, tuulensuojapaperi (ekovillan), lämpöleijona, liisteröity makulatuuripaperi ja hengittävä maali.
Alunperin rakenne oli, vaakapaneli (alunperin öljymaalattu sittemmin lateksilla), panelin alla ei tuuletusrakoa, tervapahvi, vinolauta, muha, vinolauta, tervapaperi, pinkopahvi, kymmenkunta tapettikerrosta ja maalia.
Oikeastaan ainoa sisäilmaongelma on liika kuivuus talviaikaan. Tuota makulatuuripaperia sai vielä muuan vuosi sitten kaupasta. Ilman PVA liimasekoitusta olevaa tapettiliisteriä löytyi valmiina yhtä merkkiä ja se löytyi Jukolankujan kaupasta. Sisämaali on lateksi, mutta hyvin huokoinen ja läpäisevyys suunnilleen sama kuin ilman maalaamistakin.
Ei pullokaan välttämättä huono ratkaisu ole, mutta jos siellä asutaan pitää myöskin huolehtia ilmanvaihdosta ja liian kosteuden poistamisesta. Aikoinaan alettiin tehdä pullotaloja ja nuukina (kalliin energian takia) sitten väänneltiin nekin vähäiset korvausilmaventtiilit ja painovoimaisen ilmanvaihdon luukut kiinni...
-
Oikeastaan ainoa sisäilmaongelma on liika kuivuus talviaikaan....
...Ei pullokaan välttämättä huono ratkaisu ole, mutta jos siellä asutaan pitää myöskin huolehtia ilmanvaihdosta ja liian kosteuden poistamisesta.
Vaikiahan se on saada kosteaa sisäilmaa talvella. Ei mahdotonta, mutta vaikiaa. Ilmanvaihdon pyörivällä lämmönsiirtimellä saa pidettyä jonkin verran korkeampaa ilmankosteutta. Kovalla pakkasella kosteutta palautuu sauna-aikaan liiankin paljon.
En määkään mitään erityisen huonoa ole pulloratkaisuista löytänyt. Jos vielä satun rakentamaan, niin luultavasti teen edelleen muovitetun talon. Muovin voisi ehkä korvata uretaanilevyllä. Muovitettu rakenne vaati vain huolellista rakentamista ja koneellista ilmanvaihtoa. Kosteus tosiaan nousee aika vauhdilla, jos ei ole riittävää ilmanvaihtoa.
Toisaalta mää oon sitä mieltä, että ylimääräinen kosteus pitää poistaa ilmavaihdolla rakenteesta riippumatta. Mun mielestä rakenteet on tarkoitettu olemaan kuivina, mutta tää nyt on vaan mun mielipide.
-
No niin Tero onko sullaki patterit tois puolla jokkee.
Tekasin neljätumasesta höylähirrestä pakettimökin alle parikymppisenä, semmose talaviasuttavan tais
olla vuonna 1982. No sinnekkin sisälle liukuva pysty sisäkoolaus ja karhuntaljat höylähirttä vasten , sit sisäpuolle ulkoseiniin lovettu hirsipaneeli. Talvisinkin olen vuosien saatossa lämmitelly ja makkaroitakin käristelly
ja ihan lämpöne on ja vieläpä jotensakki pystyssäkin.
Tuossa eriste ulkopuolella.
-
Oikeastaan ainoa sisäilmaongelma on liika kuivuus talviaikaan.
Ei pullokaan välttämättä huono ratkaisu ole, mutta jos siellä asutaan pitää myöskin huolehtia ilmanvaihdosta ja liian kosteuden poistamisesta. Aikoinaan alettiin tehdä pullotaloja ja nuukina (kalliin energian takia) sitten väänneltiin nekin vähäiset korvausilmaventtiilit ja painovoimaisen ilmanvaihdon luukut kiinni...
Sama vika rahikaisella. Suorasähkölämmitys ei yhtään parantanut kuivuusongelmaa. Nyt kun kaikki elementit on vaihdettu öljytäytteisiin on tilanne parempi. Meillä oli energiakriisissä muurattu mm. kellarin ilmanvaihtohormi umpeen ja yläkerran perhospelti oli hakattu vasaralla sisään ja rapattu yli. Kellarin sokkeliin piti puhkoa uus reikä ilmanvaihtoputkelle ja perhospellin oikomiseen meni jokunen tunti. Huoneiden välisiä ilmanvaihtoräppänöitä löytyy väliseinistä sitä mukaa kun lastulevyjä purkaa pois.
-
Tossa muutama kuva, jotta asia mutkistuisi:
http://www.ekovilla.com/tuotteet/ekovillalevy/ekovillalevy-korjausrakentamisessa/ (http://www.ekovilla.com/tuotteet/ekovillalevy/ekovillalevy-korjausrakentamisessa/)
-
Meikäläisen talossa ( v. -46 ) on ulkovuoraus tehty kantillaan olevasta tiilestä, ja ulkopinta rapattu.
Remontissa sisäpuolelle laitoin koolauksen 5-10 cm ja harmaata villaa + bitumipaperi + Gyproc kipsilevy + lasikuitutapetti.
Sisäpuolelle en uskaltanut muovia laittaa, kun seinässä on niin monenlaisia rakenteita.
Rakenne nyt:
Rappaus + tiili kantillaan + vinolaudoitus + kutteripuru + vinolaudoitus + harmaa villa + bitumipaperi + gyproc kipsilevy + lasikuitutapetti.
Uuden autotallin ulkoseinien panelointi on homepilkkuja täynnä, kun on maalattu pellavaöljymaalilla ( s...tana).
-
Kannattaa vetää väritön kalvoa muodostamaton puunsuoja uudelle puupinnalle ennen pellavaöljymaalausta niin homeenkasvu estyy.Joskus olen sekoittanut puunsuojan suoraan maaliinkin ohenteeksi ja kerran tuli kokeiltua kuumaan keittomaaliin sekoitettuna.Toimi siinäkin
-
Ainakin osassa pellavaöljymaaleista se home tulee siihen pellavaöljyyn, koska pellavaöljylle se homehtuminen on ominaisuus. Kaverilla meni valkoiseksi maalattu talo harmaaksi muutamassa viikossa ja maalifirmasta kerrottiin eo. Pellavaöljymaaleissa kannataa suosia tummia värejä. Homehtuu se silloinkin, muttei näy kuin ihan läheltä. :)
-
Ne on haastavia nämä rakennusasiat. Kuten kaikessa, mahdollisuus on keskustelussa helposti livetä uskonasioista kiistelyyn. Kukin olkoon uskossaan vahva...
Kuten joku jo mainitsi, ei riskirakenne jokapaikassa kostaudu. Mutta kyseisen rakenteen suosittelu vain siksi, että "ei meillä mitään ongelmia ole" -perusteluilla on vaarallista. Syy siihen miksi joku rakenne toimii jossain ja jossain ei, voi olla hyvin pienestä kiinni. Omassa mörskässä julkisivua uusiessa huomasi, että rakenne oli toiminut hyvin, kun sisäpuolella ei ollut tiivistä muovikalvoa. Rakenne oli mahdollistanut sisääpäin kuivumisen. Ulkopuolella olikin sitten bitumikermi vastassa. Oli siis toiminut niin, että talo ei ollut homeessa, mutta vinolaudoitus tiensä päässä. Hyvin oli siis toiminut 60 vuotta. Oliko nyt sitten kyseessä korjaaminen vai huolto, on mielipide kysymys. Naapurilla rakenne on sama, mutta ei ole uusimassa. Varmasti kestää vielä vuosia, eikä talo luhistu. Ja jos ei ole muovipintaa sisällä, ei myöskään välttämättä homehdu.
Sehän näissä rakenteissa pitää muistaa, ettei jätä esim. eristeitä kahden tiivin kalvon väliin. Kun kalvoon tulee jossain kohtaa reikä tai repeämä, pääsee kosteus siitä pistemmäisesti rakenteisiin ja kuormittaa sitä kohtaa enemmän. Kun hygroskooppisia materiaaleja käytetään, pääsee kosteus siirtymään sisältä ulos (joskus ulkoa sisälle) tasaisemmin, ja rakenteet kestää kuormituksen. Nämä "vanhan" tyyppiset rakenteet on siitä kivoja, että antavat virheitä anteeksi paremmin, kuin vesitiiviksi (yritetty) tehty rakenne. Ja kuten oli jo puhetta, niin "pullotalo" vaatii koneellisen ilmanvaihdon. Juurikin siksi, että vältetään ne mahdolliset kosteuden pistekuormitukset ja saadaan ilmaa vaihdettua, kun sitä ei rakenteista valskaa.
No, kyllähän te nämä tiedätte, mutta kirjotimpa silti.
-
Lasikuitutapettihan laitetaan muoviliimalla, se on sitten vähän niinkuin höyrynsulku.
Ja se pellavaöljymaalin homehtuminen sitten, siitä saamme kiittää tahoja jotka kielsivät lyijyn ym "homemyrkkyjen" lisäämisen maaleihin. Niiden kun pitää olla lähes juomakelpoisia nykyään ::)
-
Ja eikös se normaali liisterikin ole lantrattua erikeepperiä? Itse on puuronsa keitettävä, jos meinaa muovitonta tapetointia harrastaa.
Loputon suo tämä muovin välttely on. Eikä tietenkään mustavalkoinen. Osa paperitapeteista hengittää huonommin kun jotku "muovitapetit". Melkein pitää näyte pyytää ja itse testata veden kanssa, jos haluaa varmuuden. Sama maaleilla. Öljymaali toimii vain oikein käytettynä. Tuo pilkkuutuminen on toki eri asia. Itselläni tuli verhoilun päälle keltainen kaurapuuro. Eli keltamulta.
-
Jaa, eikö se liisteri ookkaan tärkkelystä? Aika äkkiä se ainakin ottaa hometta, kun sen puuron on sekoittanut.
Niin sitä mää vielä mietiskelin, että kuinka "hengittäviä" ne rakenteet oli ennen. Hirren päällä pinkopahvi ja sen päällä viiden vuosikymmenen tapettikerrokset. Mikä sellaisen rakenteen höyrynläpäisevyys on verrattuna tämän päivän "hengittävään" rakenteeseen. Onko noita kukaan tutkinut?
-
Varmaan niitä on joku tutkinutkin.
Silloin muinoin tapetit oli vähän erilaisia kuin tänäpäivänä. Eihän tuo nyt niin vaarallista ole, kun on vain puukuitua puukuidun päällä. Ei se ero varmaan merkittävä ole, että onko siinä kymmenen kerrosta vanhaa paperitapettia vai esim. 12mm puukuitulevyä. Voihan siihen pintaan vielä teoriassa laittaa muovitapetin tai jopa muovin ja kyprokkia tms. Ongelmaksi muuttuu vasta mahdollisen muun rakenteellisen virheen tai esim. vesivuodon yhteydessä. Rakenteen pitää harventua ulospäin. Eli sisälle voi halutessaan (kun tietyt rajallisuudet ymmärtää) laittaa vaikka sen vintti-iitan saumat liimattuna, mutta silloin olisi jo hyvä laittaa koneellinen ilmanvaihto. Vanha talo on vain haastava saada niin tiiviiksi, että riskejä ei tule. Ja tiivistäminen tosiaan vaatii sitten niitä muitakin muutoksia. Ja kuten jo mainittiin, niin jokin riskirakenne voi jossain toimia. Silloin on kyse kokonaisuudesta. Mutta siihen kun menet sitten tekemään muutoksen, voi lopputulos olla ikävä.
Edelleen vain arvailen. Ei ole rakennusalan koulutusta mulla.
-
Liisterihän on tärkkelystä, mutta useimpiin nykyisiin ns. valmisliistereihin on laitettu PVA:a sekaan ja läpäisevyys menee sitten sen tien murto-osaan pelkkään tärkkelysliisteriin verrattuna. Ja kyllä ne homehtuu nekin PVA-liisterit kun onhan siellä tärkkelystä seassa. Helppohan se on liisteri tehdä itsekin, mutta valmiista pakettiliisteristä se on laiskalle vähän helpompi homma. :)
-
Mentiin noin 15 vuotta sitten väriliikkeeseen kysymään, millä hirsimökin voisi käsitellä että pysyis mahdollisimman pitkään vaaleana, ettei tarvitsisi värjätä. Suosittelivat pellavaölypohjaista puunsuojaa joka sitten laitettiinkin. Seuraavana kesänä oli seinät tummia homepilkkuja taynnä ja kun menimme asiasta kertomaan kyseiseen puunkäsittelyn ammattiliikkeeseen, sanoivat että pellävapohjaisella puunsuojalla on sellainen taipumus että homehtuu (Onpas varsinainen puunsuoja). Sitten ostettiin homeenpoistoainetta ja jynssättiin koko mokki juuriharjalla (hevetinmoinen homma), mutta eihän ne kokonaan lähteneet joten mökki piti värjätä. Opetus oli että aina ei kannata kysyä ammattimieheltä.
-
Ollutkin varmaan valeammattimies. Meidän pihasauna rötvättiin heti tuoreeltaan tumman ruskeella pinotexillä. Hyvin on pysynyt tumman ruskeena. Hämähäkit vaan yrittävät seitittää saunan.
-
Jos haluaa luomumenetelmällä tummaa ruskeaa pintaa, niin antaa puun ensin harmaantua muutaman vuoden ja sitten lutraa pinnat pellavaöljyllä. Jos on kiire niin tummumista voi nopeuttaa vernissalla. :) Se tummuminenhan ei kai sitä puuta itseään vahingoita, sen enempää kuin harmaantuminenkaan. Ulkonäköjuttu on vaan.
-
Juu, mää oon sekottanut liisterit jauhosta. Paitsi kerran mulla oli semmosta monikäyttöliimaa, jolla sai liimata mitä tahansa seinälle. Pikkusen koitin sillä tapetoida, mutta melkein piti alkaa noitumaan, kun se oli niin paksua tököttiä.
-
Kosteusvauriot taitaa yleensä tulla kun katto on vuotanut, kylpyhuoneen puolella pitkäaikainen vuoto rakenteissa, tai sitten vielä maakosteus päässyt seiniin tai lattioihin. Näistä on purkukokemuksia itselläkin, omassa ja muiden taloissa.
Empä ole kuullut tai lukenut, että kosteusvaurio olisi alkanut keskeltä seinää.
Omakotitaloissa on paremminkin alipaine, kostea ilma menee hormistoon, ei ulkoseinän läpi ulos.
Kerrostaloissa ei muoveja ole betonielementeissä. Ulkoseinä- ja sisäseinäbetonin välissä vain lämpöeriste.
Kun esim. luokkahuoneessa on 20-30 oppilasta hengittämässä on ilmankosteus melkoinen, ja aivan liian pieni ilmanvaihto, ei ole ihmekkään jos betoniseinien sisään alkaa kasvaa homeitiöitä.
Koulut puretaan ja uudet samanlaiset rakennetaan tilalle, ainakin tässä kaupungissa.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Jos joku aikoo tervahautaa tehdä niin täällä on yksi valmis talkoisiin.Aihe kiinnostaa kovasti.Niin onhan tervamaaliakin käytetty iät ajat,meinaan pigmenteillä sävytettyä.Olikohan se musta rekiterva kimröökillä sävytettyä?
-
Kyllä tervan kusellakin saa kauniin ruskean pinnan ja edullisesti, pariin höylähirsiliiteriin olen laittanut. Tervanvalmistajalta suoraan ostettuna 20€. 50 litraa.
-
Kosteusvauriot taitaa yleensä tulla kun katto on vuotanut, kylpyhuoneen puolella pitkäaikainen vuoto rakenteissa, tai sitten vielä maakosteus päässyt seiniin tai lattioihin. Näistä on purkukokemuksia itselläkin, omassa ja muiden taloissa.
Empä ole kuullut tai lukenut, että kosteusvaurio olisi alkanut keskeltä seinää.
Omakotitaloissa on paremminkin alipaine, kostea ilma menee hormistoon, ei ulkoseinän läpi ulos.
Kerrostaloissa ei muoveja ole betonielementeissä. Ulkoseinä- ja sisäseinäbetonin välissä vain lämpöeriste.
Kun esim. luokkahuoneessa on 20-30 oppilasta hengittämässä on ilmankosteus melkoinen, ja aivan liian pieni ilmanvaihto, ei ole ihmekkään jos betoniseinien sisään alkaa kasvaa homeitiöitä.
Koulut puretaan ja uudet samanlaiset rakennetaan tilalle, ainakin tässä kaupungissa.
Joo, ei varmaankaan seinät ole kovin herkkiä kastumaan sisäilman kosteudesta, mutta yläpohjan kanssa on eri asia. Jos siellä ei ole riittävää tuuletusta ja sisäpinnassa ei ole höyrysulkua, niin helposti saa yläpohjan rakenteet homeeseen. Tämä vielä korostuu kaksi- tai useampikerroksisissa rakennuksissa. Mitä korkeampi rakennus, niin sitä suurempi paine on yläkerrassa.
Velipoika teki remonttia sellaisen viimeisen päälle riskirakenteeseen, eli perslankku oli 10 cm maan alla betonilaatan päällä. Perslankun vierestä lähtee "sokkeli" jonka päältä lähtee tiilivuoraus. Perslankun toisella puolella oli 10 cm styroksia ja 10 cm betonilaatta, eli koko seinän alaosa oli 20 cm poterossa. Höyrysulku oli mitä sattuu muovia ja seinässä mineraalivilla. Talossa ei ole koskaan ollut minkäänlaista ilmanvaihtoa.
Koko talossa oli parin kolmen metrin mitalta perslankku lahonut ja samasta kohdasta pystöjen alapäät olivat lahonneet. Tämäkin luultavasti ulkoapäin tulleen veden aiheuttamaa. Kaikki villat olivat vielä uutta vastaavassa kunnossa. No enää ei pystöt lahoa, korkeintaan ruostuvat. Kaikki pystöt pistettiin poikki ja alapäihin laitettiin teräsjalat. Lisäksi seinän alaosan eristys on nyt uretaania vaikka villatkaan ei olleet menneet miksikään.
-
Se tuo Uulan viittaama mainita riskirakenteen riskiluonteesta oli mun kommentti. Olen Uulan kanssa hyvin pitkälle samoilla linjoilla vanha talon kanssa elämisestä. En siis suosi riskrakenteita, vaan päin vastoin pyrin välttämään niitä periaatteeseen asti. Riskiluonne on vain se pohjimmainen syy sille väittelylle miksi jokin toimii toisella ja toisella ei ensinkään. Rakenne saattaa tosiaan toimia pitkään kunnes jokin muutos "laukaisee" riskirakenteen. Laukaiseva muutos saattaa tulla joskus kauempaakin. Meidän talossakin on ollut täysin toimiva lattian alainen perunakellari vuosien 1952-1991 välillä. Vuosina 1989-91 taloa ympäröivät pellot kaavoitettiin ja rakennettiin täyteen omakotitaloja. Samalla rakennettiin uudet tiet, viemärit ym. kunnallistekniikka. Keväällä 1991 kellarissa oli sitten nokian kontio-saappaan varren verran vettä ja sama on toistunut käytännössä joka kevät jossain muodossa. Alueen rakentaminen muutti vissiin ympäröivän maaperän vesitasapainoa siten, että eteläseinän sokkelin alta virtaa nyt korkean pohjaveden aikana vesisuoni suoraan kellariin. Viemäröintikään ei auta, sillä saostuskaivo on tuohon aikaan melkein kantta myöten täynnä vettä.