VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Vanhat moottoripyörät => Aiheen aloitti: Jack Korpijaakko - Elokuu 31, 2012, 14:53:54 ip
-
Kokeillaas täälläkin, josko tulis uusia ideoita.
Eli magneetto Splitdorf S-2. (sellainen amerikkalainen hevosenkenkämagneetilla varustettu)
Pyörä stumppasi lennosta kuin olis kipunat hävinnyt kokonaan ja siihen jäi.
lyhyesti tilanne: Tutkittaessa ei oikeastaan mitään silmillä havaittavaa vikaa, mankun jakajasta toisesta johdon lähdöstä tulee sellainen kipun, että sormi nytkähtää kun pitää kättä tulpan/johdon päässä. Toisesta lähdöstä saa arvailla, että olikohan toi nyt kipuna vai menikö muurahainen kämmentä pitkin, eli ei oikeastaan mitään tunnu.
Uusittu pyörijä ja jakajan"kansi" hiilineen, huonossa lähdössä kokeiltu myös uutta tulppaa.
Koitetaas näillä lähtötiedoilla, ja täydennetään tietoja jos tulee kysymyksiä.
Jack
-
Tuleeko kummastakaan tulpanjohdosta näkyvää kipinää?
Mittaappa yleismittarilla mitä näkyy puolan korkeajännitelähdöstä ja magneeton rungon väliltä. Jos ei näy mitään lukemaa tai lukema on huomattavasti suurempi kuin 10kohmia, niin puola on todennäköisesti kärähtänyt.
-
Ei tuu näkyvää kipinää, mä en ainakaan nähnyt..
Ei pysty mittaamaan (ymmärtääkseni) ennenkuin saa mankun käteen, ja se vaatii "puolen moottorin" purkamista...
Puolaa mäkin alan epäilemään.
-
Kuinka sähkötulee puolalta jakajalle? Onko jakajassa liukurengas vai pyörijä? Jakajassa täytyy olla jossain navassa suora yhteys puolaan, josta pystyy mittaamaan ohmiarvon.
-
pyörijä siinä on...sieltä reiästäkö mihin pyörijän hiili menee mitataan jotain? ja miten?
-
En asiasta mitään tiedä, mutta ihmettelen onko se niin erkoinen magneetto, että siinä on pienjännite- ja suurjännitepuolet erikseen?
Eli siinä olisi erillinen puola???
Tämännäköinenkö se on:
http://www.splitdorfreg.com/blancard/splitmag.html (http://www.splitdorfreg.com/blancard/splitmag.html)
Yleensä magneetto tuottaa suurjänitteen itse yhdellä käämillä.
Sitten siellä on kärjet, joka napsaa ensiövirran poikki sopivalla hetkellä.
No siellää vika ei liene, koska jotain kipinää tulee (voi kyllä lla säädön tarvetta, katso lopussa oleva kommentti).
Koska tulpan johdot ristiin vaihtamalla vika pysyy samassa johdosa, vika on joko tulpan hatussa tai johdossa.
Jos siinä on tosiaan viranjakajakin, voi vika olla myös siellä.
Siis jakajassa jokin halkeama, likaa tai pyörijän ja kannessa olevan koskettimen väli liian suuri.
Jos pyörijä tai se nasta ovat kuluneet.
Tai virranjakaja päässyt liikkumaan akselin suhteen, jolloin toinen virranjakajan ja pyörijän väli päässyt kasvamaan liian suureksi.
Tätä ilmaväliä ei voi mitata vastusmittarilla, koska yleensä virranjakajan pyörijä ei kosketa kannessa olevaa nastaa, vaan liikkuu sen ohi pienen välyksen turvin. Kipinä sitten hyppää siitä yli, kun pyörijä on nastan kohdalla ja jatkaa mataka tulppaan ypäten siellä toisen kärkiväin yli (hyppysähköä).
Toki voi olla myös niin, että magneeton sisäinen ajoitus on siirtynyt, jolloi kipinän teho on heikentynyt niin, että se ei enää jaksa hypellä kärkivälien yli (jakaja+ tulppa). Yleenä magnetolla on kaksi ajoitusta, sisäinen (kärkien ja magneeton akselin väinen ajoitus = kipinän teho) ja ulkoinen ( kipinän ajoitus kampiakseliin = sytytyksen ajoitus).
Taisin vain sekoittaa koko pakan, kun en tunne tuota magneettoa.
-
Jep, juuri toullainen.
kärjet katsottu ja säädetty varmuuden vuoksi, aukeaa kummallakin nokalla about saman verran.
Pyörijä ja kansi upouudet, ei voi olla kulumaa...(vanhassa pyörijässä sanomista, mutta kun ei uusikaan auta)
Johdot ristiin vaihtamalla kannessa vika siirtyy, eli vika on koko ajan samalla "puolella". Tulpanjohdot uusittu n. 1000 km ja viitisen viikkoa sitten. Mitattu useaan otteeseen, ei vikaa johdoissa, tulpanhattuja ei ole. "Jakajan" kansi ei voi liikkua akselin suhteen. Ei ole hyppysähköä, kun on hiilet kannessa jotka laahaa pyörijään.
Periaatteessa sisäisen ajoituksen muuttuminen vaatisi magneeton kärkien nokan liikahtamista, ja nokkaa kiinni pitävä pultti on kyllä kiinni kuin se paska junttilan tuvan seinässä.
Kampuran ajoitus pitää tarkastaa, koska vanha pyörijä oli horo koloihinsa...(tämä ei kyllä liity tähän vikaan)
Pyörä stumppasi vauhdista ja koki totaalihalvaantumisen.
J
-
Puolan toisiopuolen vastusarvo pitäisi näkyä siitä pyöriää laahaavasta hiilestä. Laita yleismittarin toinen johto siihen hiileen ja toinen magneeton runkoon. Vastusarvo pitäisi olla n. 10 kO. Jos on huomattavasti suurempi, niin puola on sökö.
-
Periaatteessa sisäisen ajoituksen muuttuminen vaatisi magneeton kärkien nokan liikahtamista, ja nokkaa kiinni pitävä pultti on kyllä kiinni kuin se paska junttilan tuvan seinässä.
Kampuran ajoitus pitää tarkastaa, koska vanha pyörijä oli horo koloihinsa...(tämä ei kyllä liity tähän vikaan)
Eköhän se juuri liity:
Mielestäni sisäinen ajoitus tehdään kääntämällä magneettoa kokonaisuudessaan.
Siis jos magneeton kiinnityspulteissa on säätömahdollisuus.
Tällä asetetaan mageetto sellaiseen asentoon, että ankkuri ja kenttä keskenään antavat tehokkaimman kipinän juuri sytytyskohdassa!
Amerikkalaiset puhuvat EC-kohdasta (effectice cap) ja saksalsiet abrizz-kohdasta.
Tämä pitäisi olla merkitty magneettoon jollain tavalla.
Silloin mangeeton ankkurin läpi menevä magneettivuo katkeaa ja kääntyy päinvastaiseksi. Juuri silloin käämin indusoituu suurin virta => suurin energia.
Tuo maksimikohta on hieman erikoinen, koska siinä kohdassa ankkuri on jo kääntynyt hieman yli fyysisen optimipisteensä. Eli on jo hieman yli hevosenkenkämagneeton pystyakselin.
Tämä johtuu ankkurivirran aiheuttamasta lisävuosta ja siksi tuo fyysinen viivästys.
Siis ENSIKSI säädetään magnetinen energia maksimiinsa magneeton sisäisellä ajoituksella.
TOISEKSI säädetään sytytyksen ajoitus kärkiä kääntämällä.
Kärjet lienevät jonkinlaisessa levyssä kiinni. Se kääntyy heiman nokka-akselin ympäri.
Tällä säädetään sytytys kohdalleen!
Yleensä sekoitetaan nämä kaksi asiaa keskenään ja sytytyksen ajoitus tehdään magnettoa kääntämällä.
Jopa BMW 60/2 manuaalisa käsketään tekemään niin.
Tällöin kuitenkin vähenentään sytytyskipinän tehoa ja lopputukokksena on moottoripyörän potkiminen käyntiin!
Lentokonehuolloissa tämä asia täytyy tehdä oikein. Ja siihen on vain yksi tapa.
Esko Lähteenmäen lentokoneen huolto-opas antaa erittäin seikkaperäiset ohjeet magneeton säätämiseen!
Joten tarkista nuo ensin.
Jos on huomattavasti suurempi, niin puola on sökö.
Voisko puola (=magneeton käämi) olla sökö, jos antaa toiselle puolle kunnon kipinän?
Vai onko siinä tosiaan jokin erillinen puola?? ::)
-
Jos on huomattavasti suurempi, niin puola on sökö.
Voisko puola (=magneeton käämi) olla sökö, jos antaa toiselle puolle kunnon kipinän?
Vai onko siinä tosiaan jokin erillinen puola?? ::)
Tuolla aikaisemmin Jack kirjoitti, että ei tule näkyvää kipinää kummastakaan tulpasta, jos oikein ymmärsin.
-
Puolan toisiopuolen vastusarvo pitäisi näkyä siitä pyöriää laahaavasta hiilestä. Laita yleismittarin toinen johto siihen hiileen ja toinen magneeton runkoon. Vastusarvo pitäisi olla n. 10 kO. Jos on huomattavasti suurempi, niin puola on sökö.
Magneettoa ei voi liikuttaa. Se on kiinni lohkoissa olevassa "hyllyssä" neljällä pultilla, ja ottaa vedon rattaalla jakopäästä. (fillari on siis Inkkari)
OK, mittauksia tehty
mittasin kärkien ollessa auki, suoraan sieltä mihin pyörijän hiili hankaa...
Eka nokka antoi 2.63 Kohmia, ja toinen nokka antoi vaeltelevaa tulosta, joka oli koko ajan yli sen 10Kohmia.
Voidaanko nyt päätellä, että puola on sökö?
J
-
Minä en vieläkään tiedä missä se puola on? :(
Luulen, että tarkoitatte magneeton suurjännitekäämiä?
Edelleen luulen, että siellä on vain yksi suurjänitekäämi.
Kun se kuitenkin toisellä jakajan asennolla antaa järkevänvarvon, luulen (!) että käämi on ok.
Joten vika olisi josain sentoisen jakajan hiiliharjan ja käämin välissä.
Mutta arvailua tämä on, kun en ole koskaan nähnyt ko mgneettoa.
Odotellaan mitä Tatu sanoo.
PS: Miten se magneeton sisäinen ajoitus sitten tapahtuu, jos mageettoa ei voi kääntää?
-
joo, kyllä se on osaluettelon mukaan suurjännitekäämi. Jossain ko. osaa kutsutaan sanalla COIL = puola, ja sitten siellä on sellan osa jonka nimi on rotor tai rotating pole...
Mä kun en näistä hirveesti ymmärrä, muutakun että ne yleensä toimii, tai sitten ei...
Älä kysy multa miten se sisäinen ajoitus tehdään. Jostain sen luin, mutta siinä oli maininta, ettei sitä ihan kotioloissa näille tehdä..saatan muistaa väärinkin.
-
Moi! Taittaa olla vika uusissa osissa?! Vaikuttaa siltä että uudet hiilet jakajassa aiheutaa hiilirenkaan pyörijään,jonka vuoksi ei kumpikaan pytty saa kelvollista kipinää! Vaihda vanha pyörijä ja siinä olleet hiilet takaisin,uskon että kipinä palautuu,tai sitten puola vaatii päivityksen! Unohtu kysyä miksi vaihdoit nuo osat,taomiko kone vanhoilla palikoilla? T:Vesku
-
Siis uudet osat on vaihdettu vian ilmettyä, eli kun tuli totaalinen motoros stop satasen vauhdissa.
Ei oo kerenny hiilipölyä muodostumaan, kun ei suostu sanomaan mitään...on intiaani ihan hiljaa nurkassaan, väijyy varmaan jotain.
Toi "puola vaatii päivityksen", on se mihin tässä alkaa päätyä.
J
-
Moi! Tuo vastus on kyllä ihan kelvollinen Splittiläiseks,hmm. Se banjon muotonen fiber/pakeliitti/mikälie kappale josta korkeajännite siirtyy pyörijään on ennenkin tuottanu harmia,josko nytkin? Puolityhmä kysymys,onko pyörijän sektori hiilen alueella kun kärjet aukeaa?
Joukolle: Puola,ensiö- ja toisiokäämin sisältävä yksikkö on hienokseltaan hevosenkengän muotoinen kimpale akselin suuntaisesti ankkurin yläpuolella.Ankkuri taasen on jaettu epäsymmetrisiin rautaisiin oasiin jotka leikkailevat magneettikenttää V-koneen edellyttämään kulmaan.Tämän kaiken peittää iso hevosenkenkä magneetti joka taas on kiinnitetty messinki-pannalla jota varmasti ei pysty irrottamaan ,kuten Jack jo mainitsikin ,likimain konentta irrottamatta. Mutta tuo että räkimättä,nykimättä ja mitenkään paukkumatta hyytyminen ei kyllä aseta puolaa syytteeseen,pelkästään! (Juu,en ehtinyt lukea välissä olleita kommentteja,saattaa olla siis kertaustakin joltain osin?!)T:Vesku
-
Onkohan kondensaattoria vaihdettu koskaan? Konkka on kytketty puolan rinnalle ja jo se menee täysin oikosulkuun, niin kipinä loppuu myös siinä tapauksessa. Konkka voi myös "katketa" ja silloin alkaa kärjissä kipinöinti ja tulpassa kipinä mene heikoksi.
Tuo 2,6kohm vastusarvo pitäisi näkyä kokoajan pyöriässä, riippumatta kärkien tai roottorin asennosta
-
Se vastus pitää mitata pitkällä tikulla,siis pyörijä pois mittarin johtimeen ohkanen ruuvari ja työnnettävä se pyörijän reikään(Kohtaa mainitsemani banjossa olevan kontaktipinnan) ja toinen karva mankun runkoon niin lukema tulee melkein suoraan puolan ulostulosta,joten vieläkään ei tulos ole pomminvarma! Tatun ajatukseen konkan kunnosta,voiko se vaijentaa kerralla koko laitteen? Jack,onko konkka kärkien päällä vai puolan kupeella(siis näkymättömissä) ?
-
Vesa
Mittasin just tolleen kun sanoit, pyörijän reiästä. arvot, kuten mainitsin kärjet auki mitattuna.
Konkkaa en oo vaihtanu, tietenkään...tyhmä minä. Se nimittäin tuli vaihdettua tossa heinäkuun puolessa välissä tien päällä, kun vekotin kiukutteli silloinkin. Kärjet oli jotenkin kummasti koko ajan auki....oli syy silloin. Tai siltä se vaikutti, kärkien säädön jälkeen pamahti silloin laakista käyntiin.
Eli sen konkan saan vaihdettua helposti. se on mankun ulkopuolella...mulla on sellasia elektronisia lutikoita joista meinaan tehdä sinne kärkien päälle kunhan tää homma selviää ensin.
Ei ollut tyhmä kysymys tuo pyörijän asento. Se nimittäin on mun mielestä hieman kummallinen, mutta en oo kerennyt verifioimaan asiaa, koska sen säätäminen ei ole ihan helpoimmasta päästä.
Mun tarvii vartmaan Vesa soittaa sulle jossain välissä.
-
... Tatun ajatukseen konkan kunnosta,voiko se vaijentaa kerralla koko laitteen? Jack,onko konkka kärkien päällä vai puolan kupeella(siis näkymättömissä) ?
Kyllä se konkkan särkyminen voi viedä magneetosta tehot niin heikoksi, ettei kipinää näy. Omassa pappatunturissa oli aikoinaan juuri tällainen vika ja sitä ihmeteltiin mopo ikäisenä pitkään. Kipinä tuntui sormeen, mutta ei näkynyt tulpassa. Konkan vaihdolla vika korjaantui heti.
Joskus näkee virityksiä, jossa uusi konkka on kytketty magneeton ulkopuolelle ja vanha on jätetty paikalleen. Tämä ei tietenkään poista vikaa, koska se vanha viallinen konkka pitää koko systeemiä edelleen oikosulussa. Konkan sisäinen oikosulku on sama asia, kuin kärjet olisivat kiinni kokoajan.
Joku aika sitten värkkäsin Splitdorf AERO C46 magneettoa ja siinä konkka on puolan päällä, ruuvilla kiinnitettynä. Miten se on tässä S2 mallissa?
-
Alunperin konkka on kärkien päällä ja johdolla toisessa puolessa kärkiä.
Tota joskus toistakymmentä vuotta sitten kun huollettiin, niin laitettiin se konkka ulkopuolelle, kun ei tollanen pötkylä mahdu sinne kärkien ja kopan väliin.
Tietysti on vanha konkka kytketty irti kun uus pantiin paikoilleen. Pitääpä kokeilla uudella konkalla jos vaan huomenna on aikaa.
Sitten kun on oikeesti aikaa nakerran tommosesta universaalimallista sinne kärkien päälle oikeelle paikalle.
http://www.brightsparkmagnetos.com/ (http://www.brightsparkmagnetos.com/)
-
Moi! Vaikuttaa aika avuttomalta tuo Brightien konkka konversio,muistaaksein Independent Ignition tarjos aikanaan samaa magdynoihin ja muihin vastaaviin.Kokeilin asiakkaan toivomuksesta yhtä ja niinhän siinä kävi että #tuiks meni,tokihan oon voinu ryssiä asennuksen ja sitäkautta mieleni pahoitin,mutta vuosia muita käyttäneenä aion jatkaa valitsemallani tiellä.
Jack,parhaiten tavoitat maanantaisin 8-20,muina aikoina vastaaja,mutta sille kannattaa jätää viestiä niin otan yhteyttä kun se on mahdollista.
Siis 050 5451 800 . T:Vesku
-
joo, katotaan saanko mäkin ryssittyä asennukasen ;D
Varminhan toi olis vetää kahdella pihalla, ja unohtaa reikien poraaminen. Katotaan kuin mun käy. Sain kaks kappaletta ilmaseks, kun lupasin laittaa takasin päin palautetta kuin onnistu, ja jonkunlaisen piirustuksen ja kuvia toteutuksesta.
Brittipoika ite ehdotti moista.
Kokeilen kumminkin ensin tavallisella konkalla, mulla on tuolla yks, mikä muistaakseni on rautapään orkkismankkuun käypänen.
Kunhan jos huomenna kerkeisin koittamaan, tää päivä meni pojan syttäreissä ja sukulaisten kanssa.
Soittelen, jos toi konkan vaihto ei tuota tulosta.
Jack
-
Pitäkää meidätkin ajan tasalla!
Kiinostaa kuulla missä vika oli.
Kun poraat noihin SMD-konkkien printteihin uusia reikiä tai laajennat vanhoja, katso onko niissä läpikuparointi.
Siis onko reijän sisäpinnassa kuparointi, josta sähkön pitäsi siirtyä printin toiselle puolelle.
Jos reikää laajentaa, poistuu kuparointi ja printti on kaputt!
-
Ohjeissa luki, jotta reikä pitää senkata siltä puolelta josta ei haluta kontaktia...
Ja juu, kunhan kerkeen tonne talliin, eilen ei kerennyt, tänään muuta harrastustoimintaa 1730-1900 ja 2000-2130, eli ei sinne tänäänkään kerkee.
Syksy kun tulee alkaa kaikenmaailman liikuntaharrastukset taas...
Huomenna, ehkä, sais kokeiltua sillä toisella konkalla. Jos se ei auta, ni se on sitten mankun irrotusta...
J
-
Mielestäni se mittausjutun anlysointi jäi vielä kesken.
Eka nokka antoi 2.63 Kohmia, ja toinen nokka antoi vaeltelevaa tulosta, joka oli koko ajan yli sen 10Kohmia
Tässä on jotain hämärää.
Siis toisen hiiiliharjan kautta ei synny kunnon kontaktia "puolalle" eli magneeton suurjännitekäämille?
Eikä tähän asiaan vaikuta konkka mitään!
Mitä mieltä ovat magneettomies Vesa ja Tatu?
-
Ainakin sieltä toisesta lähdöstä, josta tuo 2,6kohm lukema näkyy, pitäisi tulla näkyvää kipinää, jos kaikki on kunnossa. Toki tuo toinen jakajan lähtö täytyy myös tutkia, miksi yhteys ei näy käämille asti.
-
Se että mä en näe, ei tosita sitä, ettei sitä kipinää tulis näkyvästi.
Tallissa valot, kiksi vasemmalla, koita siinä sitten pidellä oikeella kädellä tulppaa kunnolla kantta vasten ja vielä nähdä jotain.
Noista mittaustuloksista, ne on mitattu siis suoraan sieltä puolan nastasta mihin pyörijän hiili (1 kpl) hankaa ja kärjiltä nokka kerrallaan kärkien ollessa auki.
Ei siis ole mitattu jakajan kannesta.
J
-
noniin, kerkesin talliin tuijottamaan mankkua.
päätin sitten mitata uudelleen ja kyllä uusintamittaus näytti melempien nokkien kohdalla sen 2,67Kohmia.
Pyörijän päästä mitattuna vähän enemmän.
Pyörittelin konetta ja katselin pyörijän liikettä, sekä uudella, että vanhalla pyörijällä. Aika rasti arpoa,, että osuuko pyörijän lätkä hiilille kun kärjet aukeaa, vai meneekö ohi.
Jos ei osu, tarkoittanee se sitä, että toisessa päässä on kiila antautunut ja ratas liikahtanut ja sytkä pielessä. Tosin Luulisin, että olis pitänyt jonkinmoista elämää ennen sammumista, eukä sammunut kuin olis katkaisijasta kääntänyt.
Edelleen ihan pihalla
J
-
Moi! Ei se vetopää siihen juurikaan liity,vaan se välitys pyörijän ja mag.akselin välillä. Eikä sekään ole tietenkään muuttunu vaan että onko lukkokolot pyörijässä oikealla paikalla? Sehän on kokolailla hupa se kohdistus,saatikka mehikolaisten uustuotanto nikale... :-\ Mittamaisi vastus on edelleen hyvä ja kohdallaan! Olisko ankkurin väliin ajautunu jotain partikkeleita jotka sekottaa kentän katkontaa,se selittäisi epätasaisuuden kipinän laadussa? Veikkaan että olet ajanu pyörällä aika paljon ja huoltoa se vaatii Splittorhvikin?! Tutkaillan! T:Vesku
-
Vesa
Kun mä tota pyörittelin niin kyllä se vanha horo pyörijä ja tää uus käyttäyty samalla lailla. Eli ei se uus ainakaan niin pahasti pielessä ole etteikö sillä toimisi. Kattelin niitten pyörijän "tappien " jotka niihin hahloihin menee ja kyllä se Tsekin poika sen saanu aika hyväks, eli tarkaksi. Ja sovitus on tosi jämpti.
Tota paskaa ja partikkeleita ankkurin välissä sietää miettiä. Ainakaan 6 vuoteen ei oo toi allut auki.
Yks nettituttu Uudesta Seelannista sano, että sillä oli pyörijän hiilestä lohjennu pala ja se oli jumittanu johonkin väärään paikkaan. Oli saanut sen neulalla kaivettua ulos, ja taas pelittää. Eli voihan siellä paskaa olla. Ja varmaan jonkun verran onkin.
Mä luulen, että seuraava vaihe on kone auki ja mankku irti. Mietin, että rengastaisko ton yläkerran samalla...pikkusen väljältä tuntuu, muttei savuta, vielä.
-
Noniin, kerkesin talliin....on tää hubaa...Jos nyt keväällä vähän useemmin.
Jakopään avasin, ja kaikki siellä puolella hyvin.
Mankku on edelleen kiinni, mutta irrottelen sen tarkempaa tutkailua varten vielä viikolla.
Vesku, mä soittelen/tekstaan kun oon saanu mankun irti ja kurkattua sinne sisään, joskos sitä sitten huoltaisi.
Jack
-
Mankku irti, kurkkasin sisäänkin, mitään silmällä havaittavaa suurempaa vikaa ei ollut näkösällä. (ainakaan sellaista josta minä olisin jotain ymmärtänyt)
Mankku lähtee hoitoon.
-
Magneetosta oli puola antautunut.
Saatiin päätös tällekkin tarinalle.