VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Harri Kauranen - Elokuu 25, 2012, 19:24:50 ip
-
Tossa vaimokullan kanssa ajeltiin pieni lenkki.No vastaan tuli muutama mielenkiintoinen paikka.Ensin pälkäneentiellä siinä liki,mistä mennään valkeakoskelle,vai sääksmäelle.en muista.Mutta siinä parit mahtavat siirtolohkareet.Jos vaimolla ei olis ollu sandaalit jalassa,seisois se tossa kivien edessä,eikä olis edes kolmasosaa korkeudesta,on meinaan ainakin kuus metriä korkeita muljuja.No seuraava kuva kans aika mielenkiintoinen,siinä minä ja huomaa tien nimi.Tää on jo hauholla 12 tiellä Joo ja oli sielä hauholla tällänenkin tie
Että sellanen oli reissu tänään.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Anoppi asuu tuollaisella tiellä
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Ainakin kahdesta paikasta löytyy Javanaisentie.
L&K.
-
Heti tunnistin omakseni kun oli kyltti "köyhänperä"
-
Köyhänperän läpi tulee ajeltua tuon tuostakin, mutta oottakos käyny Terskanperällä. Aikonaan Terskanperän Kesoil oli vakio pysähdyspaikka.
-
Meiltä 50 km pohjoiseen, Simpeleeltä löytyy paikka Kapkaupunki. Ja sieltä muutama kivenheitto länteenpäin on Villilänsi.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Venetsia (http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/vellamo/paikannimet/renkomaki.php)
Paikasta on kertoman mukaan käytetty ensimmäisen kerran nimeä Venetsia 1950-luvulla, jolloin Urho Ali-Mäkelä tokaisi aluetta katsellessaan: ”Sehän on kun Venetsia”.
-
Vanajalta virtaava "oja" on luultavasti antanut nimen pienelle kylälelle jonka läpi se virtaa; Vantaa.
-
Näissä vanhoissa satamakaupungeissa, kuten Oulu, on paljon maailmalta tuttuja paikannimiä muistona merenkulun kultavuosilta. Oulusta löytyy ainakin Seelanti, Madrid ja Liveri (Liverpool), sekä myöhemmältä historian vaiheelta Berliini.
Sitten pastori Luttiselle mieluisia paikkoja kuten Vallikuja. Semmonen löytyy toki Espoostakin.
-
Ylivieskan suunnalta löytyy kiimala :D tuli ajeltua useesti tien viitan ohi kun piikillä paineltiin ylivieskaa kohti burgerille
-
Susirajahan sijaitsee nykyisin Helsingissä.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Susirajahan sijaitsee nykyisin Helsingissä.
Tuossa kartallahan näkyy sekin, miten se susi reviirinsä merkkasi. Jos tuonne Susirajalle pitää joskus bändin lähteä rundille niin voi keikka alkaa Kusasta.
-
Nuorempana on tullu käytyä terskanperällä ja olen poikennu moskovassa,eikä tarvinnu viisumia.
-
Tervakoskelta löytyvät ainakin Moskova ja Pariisi.
-
"Jenkkilä" on lähempänä kuin arvaattekaan ;) Porissa...
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Ei se kaukana ole Afrikkakaan,Abessinia on Kuusankoskella!! :D
-
Tälä Lapinlahdelta löytyy Berliini ja Ararat.
-
Ameriikka löytyy myös Kiuruveden ja Vieremän väliltä ja Pyhäjärvellä voipi ajelle Suezintietä.
-
Ameriikkaan ajetaan tietysti Amerikantietä:
(http://www.kantti.info/images/amerikantie.jpg)
-
Sehän alkaa näyttää siltä, että Suomi on Euroopan Ameriikkalaisin maa. Kumma kun ei vielä Eteläpohojammaalta ole Ameriikka löytynyt.
No mutta siitä huolimatta Miekkoja löytyy Kälviältä.
-
On tuolla pohjoisissa Pervola,hmmm....
-
Petsamoitakin on vielä kolme kappaletta jäljellä vaikka se isoin takavuosina liitettiinkin suureen ystävällismieliseen ja rauhantahtoiseen naapuriimme.
t . iL
-
Hyypiö:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyypi%C3%B6_(Kemij%C3%A4rvi) (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyypi%C3%B6_(Kemij%C3%A4rvi))
Kerran kauan aikaa sitten esittäydyin eräälle herralle jossain seminaarissa: "Juntunen" (käsipäivät) "Hyypiö"....
minulta meni useita nanosekunteja tajuta että sukunimihän se!
-aju-
-
Minäpäs oon käyny Ameriikassa, talvi se on sielläkin.
(http://i8.aijaa.com/b/00752/10798621.jpg) (http://aijaa.com/0075210798621)
-
Tämä oli mielenkiintoinen paikka käyvä kahtomassa,
Jeesuksen hautojakkii siellä oli usseempia, ja löytyypä kivikii miltä se loikkasi taivaaseen!
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Jerusalemissa onnii tehnynnä mieli käyvä, kun äetivaenaan kotipaikka on ihan siinä vähän ylj saan kilometriloisen piässä. Voisia käyä samontein Tuupovaarassa, kun lapsuuven idoliloinen Ari Vatanen on sieljtä kotosin.
No kuitennii Oulunsalossa on kaksi isompaa kanavaa. Hulluoja ja Pasko-oja.
-
http://www.eniro.fi/s/fSg (http://www.eniro.fi/s/fSg)
Tuossa linkki myös aikamielenkiintoiseen osoitteeseen.On siellä muita raamatullisia paikkoja kuten tilojen nimet Jerusalem ja Betlehem
-
Potteristeja miellyttänee tieto siitä, että Kortejoelta löytyy Jästitie...
-
Sehän alkaa näyttää siltä, että Suomi on Euroopan Ameriikkalaisin maa. Kumma kun ei vielä Eteläpohojammaalta ole Ameriikka löytynyt.
No mutta siitä huolimatta Miekkoja löytyy Kälviältä.
No onhan ameriikka myös eteläpohjanmaalla, jotenkin vaan ensimmäinen a-kirjain on tippunut pois, joten se on nyt pelkkä (A)merikaarto :-\
-
Pielaveden Kirkkosaaren metsuri menossa raivoomaan. Tuntematonta merkkiä tuo raivaussaha, onko peräti akkuraivaussaha.
(http://i6.aijaa.com/b/00161/10804546.jpg) (http://aijaa.com/0016110804546)
-
Pielaveden Kirkkosaaren metsuri menossa raivoomaan. Tuntematonta merkkiä tuo raivaussaha
Mutta fillari ainakin on laatumerkkiä... :)
-
Niin on, mullakin yks tunturi, kaura voima versio 60 luvulta ;D
-
Isonvihan aikoihin vuonna 1714 kulki Anna Juhontytär pitkin metsäpolkua kun pahaksi onneksi vastaan tuli venäläinen sotilaspartio. Siihen päättyi Annan maallinen matka, ja paikka on tunnettu tuolla nimellä siitä asti.
(http://i1.aijaa.com/b/00464/10807222.jpg) (http://aijaa.com/0046410807222)
-
Tältä kylältä löytyy merenrannasta Venäjänkari. Naapurikylällä on Kanada. Ja kirkonkylällä Kalifornia. Niijja Alavieskasta löytyy Arapiantie.
-
Löytyy sieltä Alavieskasta Paskanevakin. Ja on kait se Tynkäkin omanlaisensa paikannimi.
-
Pikkuteitä ajaessa kääntyi rajavyöhykkeelle päin tie, jonka nimeksi oli laitettu Etulinja. Näin täällä Lappeenrannassa (Entistä Joutsenoa)
-
Kuvassa näkyvä suo on nimeltään Häpeänsuo, ja keskellä suota on Vittulampi.
Noijen nimien synnystä saattaisi olla olemassa joku tarinakkii, vaan ei tullu aikoinaan vanahoilta ihmisiltä sitä kyseltyä. :-[
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Itä-suomessa ajellessa sitä tunti lieksaa kohti ajaessa olevansa ulkomailla ku ekana tuli viittaa Egyptinkorpeen ja sen jälkeen oli useampi Jamali eri etuliitteillä.
-
Iloisesta Itä-suomesta 6-tien varresta lähellä Hammaslahden risteystä löytyy
Isoelinlampi ja pienielinlampi. ;D ;D ;D Ja Elinmyllyntie!
Mitähän siellä on aikoinaan vertailtu ja jauhettu? ???
-
Iloisesta Itä-suomesta 6-tien varresta lähellä Hammaslahden risteystä löytyy
Isoelinlampi ja pienielinlampi. ;D ;D ;D Ja Elinmyllyntie!
Mitähän siellä on aikoinaan vertailtu ja jauhettu? ???
Pienielinlampi taitaa olla lähdepohjainen ja aikas kylmä ;D
-
Minäpä otin ja menin tänään Kuolemaan mutta en viihtynyt joten palasin takaisin.
-
Meillä päin tuolla erämaan puolella on alinen ja keskinen tuohisurma lammet/järvet. Lisäksi mainittakoon murhasaaren silta Nokialta Poriin päin mentäessä, Lisäksi Leukaluut niminen paikka oli jossain Nokian ja Siuron välimaastossa :)
-
Löytyy sieltä Alavieskasta Paskanevakin. Ja on kait se Tynkäkin omanlaisensa paikannimi.
Tynkä on kuulemani mukaan tullu ruotsinkielen sanasta Dynby, - Dyynikylä. Tyngällä ollut joskus joku hiekkaharjanne minkä mukaan sitten nimensä saanut.
Toisaalta Kalajoen-Alavieskan välimaastosta Mehtäkylä-Taluskylä-Tynkä alueelta löytyy tarpeeksi tarkalta kartalta paikannimi Paskakintas. Liekkö loppunu maanmittarilta paperi, vai mikä lie nimen keksimisen ahaa-elämyksen aiheuttanu.
-
Iso ja pieni runkkuu.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/koordinaattihaku.html?y=62.80223&x=26.43597&srsName=EPSG:4258 (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/koordinaattihaku.html?y=62.80223&x=26.43597&srsName=EPSG:4258)
-
Krapulasaari. Saaren vierellä on aina lokki kivellä.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=424189&n=7031332&scale=4000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi&map.x=395&map.y=197 (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=424189&n=7031332&scale=4000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi&map.x=395&map.y=197)
-
Myynnissä tori.fi sivustolla: Alkuperäinen Terskanperä- kyltti.
(http://94.246.113.70/image/images/22/2202953986.jpg)
http://www.tori.fi/pohjois-pohjanmaa/Alkuperainen_Terskanpera__kyltti_3915076.htm?ca=2&w=1 (http://www.tori.fi/pohjois-pohjanmaa/Alkuperainen_Terskanpera__kyltti_3915076.htm?ca=2&w=1)
-
Ellette tienneet, niin terskanperä on tuossa Vornan kupeessa keskellä oheista karttaa. Eivät ole vaan kehdanneet Google-karttaankaan nimeä laittaa.
https://maps.google.fi/maps?q=vorna,+pulkkila&hl=fi&ll=64.354028,25.918379&spn=0.031019,0.111494&geocode=+&hq=vorna,&hnear=Pulkkila&t=m&z=14 (https://maps.google.fi/maps?q=vorna,+pulkkila&hl=fi&ll=64.354028,25.918379&spn=0.031019,0.111494&geocode=+&hq=vorna,&hnear=Pulkkila&t=m&z=14)
Paikka on saanut nimensä siellä asuneista ihmisistä. Ei taida enää olla kellään sukunimenä?
-
Aloin tuossa miettimään erästä kahdeksisen vuotta sitten tekemääni reissua. Muistin onneksi reitin hyvin ja paikka löytyi kartasta.
http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?zoomLevel=9&coord=354236_6992646&mapLayers=base_2+100+%2C73+0+%2C68+0+%2C72+0+&showMarker=true&forceCache=true&noSavedState=true (http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?zoomLevel=9&coord=354236_6992646&mapLayers=base_2+100+%2C73+0+%2C68+0+%2C72+0+&showMarker=true&forceCache=true&noSavedState=true)
On siinä varmaan paikalla iloluontoinen historia ollut... Muutaman kilometrin sisällä löytyy vielä mm. Pikkuhaudankangas, Härkähaudankangas, Nälkämäenkangas, Hoiskon hautakangas, Hautakangas, toinenkin Hautakangas ja vähän yllättäen Ilomäki.
-
Paikannimissä on joku ihme viehätys. Oisko osansa sillä, että ne saattavat tulla niin tavattoman kaukaa historiasta.
Jostain luin, että usein hauta paikannimessä viittaisi pyyntikuoppiin ja kalmot sekä kalmat varsinaisiin hautapaikkoihin.
Vaan jos naapurissa sijaitsevat sekä Nälkämäki että Kuolema, niin asiaan vihkiytymättömänä veikkaisin mainitussa tapauksessa tarkoitettavan hautoja ihan siinä merkityksessä kuin me sanan tunnemme...
-
Paikannimissä on joku ihme viehätys. Oisko osansa sillä, että ne saattavat tulla niin tavattoman kaukaa historiasta.
Jostain luin, että usein hauta paikannimessä viittaisi pyyntikuoppiin ja kalmot sekä kalmat varsinaisiin hautapaikkoihin.
Vaan jos naapurissa sijaitsevat sekä Nälkämäki että Kuolema, niin asiaan vihkiytymättömänä veikkaisin mainitussa tapauksessa tarkoitettavan hautoja ihan siinä merkityksessä kuin me sanan tunnemme...
Niin on. Siis nuo paikannimet jänniä. Ja historiastahan ne kertovat, uudemmasta ja vanhemmasta. Kirjoitin tähän muutaman lauseen siitä, jos vaikka joku asiasta innostuisi. Opintoihin on kuulunut näitä juttuja ja muutenkin historian lukeminen ympäristöstä kiinnostaa kovasti.
Koko hautaamisruljanssi muuttui kristinuskon myötä hyvin vahvasti, ei tosin kertarysäyksellä. Paikannimissä usein esiintyvä "pyhä" on ollut muinaisina aikoina eräänlainen raja. Esimerkiksi karhunmetsästykseen ja ruumiiden viemiseen hautapaikoille on liittynyt rituaaleja juuri näissä pyhissä paikoissa. Jos paikannimessä on "pyhä" tai "hiisi" niin siinä on todennäköisesti joskus ollut ihmisten elinalueen ja ns. ulkomaailman raja. Näissä paikoissa on pitänyt tehdä tiettyjä rituaaleja joilla on esimerkiksi estetty vainajaa palaamasta kummittelemaan ja tekemään hallaa eläville. Rituaaleista esimerkkinä mainittakoon karsikkopuut. Puun pintaan on esimerkiksi raapustettu tekstiä jonka on tarkoitus estää vainajan hengen palaaminen ihmisten ilmoille. Tämä tapa on käsittääkseni jatkunut jopa 1900-luvulle saakka paikoittain, ja voipihan tuo hyvinkin olla että esimerkiksi Karjalassa kuuluu nykyaikaankin. Ajan myötä kristinuskon vaikutus on muuttanut tapoja, ja hautapaikat ovat siirtyneet lähemmäs asutusta. Loppujen lopuksihan ruumiita alettiin säilyttää jopa omassa pihapiirissä olevissa ruumisaitoissa. Vielä 1900-luvulla on ollut pihapiireissä, ainakin itäisessä Suomessa, erityisiä puihin ripustettuja tauluja muistona karsikkopuuperinteestä. Näihin tauluihin on merkitty vainajien nimiä ja kuolinaikoja. Harvinaiseksi ovat käyneet nykyään. Jos tällaisen tapaatte jossain niin harvinaista kulttuuriperintöä olette löytäneet.
Ihan mustaa valkoisella piti vielä hyllystä käydä kaivamassa tuosta Kalma-asiasta. Ilmar Talven Suomalainen kansanusko -kirjassa kerrotaan, että "vainajien asuinpaikka oli hautausmaa, esikristillisenä aikana talon tai kylän kalmisto (vrt. kalma)." Hänen mukaansa myös Hiisi paikannimessä viittaa hautapaikkoihin. Taitaa siis Kalma olla hyvin vanhaa perinnettä. Harvoin muistan siihen paikkojen nimissä törmänneeni.
Arvelisin, että nuo "hauta" -nimet tuossa paikassa (kun ottaa huomioon, niin kuin Pauli tuossa jo mainitsikin, Kuoleman ja Nälkämäen) ovat uudempaa kerrostumaa. Toivon mukaan en puhu läpiä päähäni, mutta näin niinkuin pikaisesti asiaa analysoiden arvelisin tuon nimistön olevan esimerkiksi 1800-luvun katovuosilta. Silloinhan sitä nälkää ja kuolemaa riitti ja tuo "Hoiskon hautakangas" vaikuttaa viittaavan jopa johonkin tiettyyn henkilöön. Muutenkin tuntuisi hyvin järkeen käyvältä, että näin paljon tämän tyyppisiä nimiä säilyneenä yhdessä sumpussa kielisi melko vast'ikäisestä historiasta. Paikannimiperinnekin kyllä sinänsä kuuluu pätevyyteni piiriin ammatillisessa mielessä, mutta en näihin ole varsinaisesti erikoistunut enkä noihin nimenomaisiin paikkoihin tutustunut, eli en kuitenkaan viitsi liian varmana näkemystäni esittää.
Kyllä se taitaa olla niin, että joutuu taas paikannimiasioihin enemmän syventymään. Prätkäreissuilla kelpaa sitten kartan kanssa tuumailla että mitäs kaikkea täälläkin on muinoin tapahtunut.
-
Koko hautaamisruljanssi muuttui kristinuskon myötä hyvin vahvasti, ei tosin kertarysäyksellä.
On se hienoa, että saatiin kristinuskon myötä kaikki taikausko ja muu höpö pois hautaamisruljanssista. Tai vähemmäksi. Enää ei ole kuvioissa kuin mm. ruumiin peseminen, hautaaminen aidalla rajatun alueen taakse (joka erittelee elävät ja kuolleet), painava kivi ruumiin päälle, papin lukemat loitsut, ruumis hautaan kasvot ylöspäin ja jalat tiettyyn suuntaan... ym. "pientä".
-
Koko hautaamisruljanssi muuttui kristinuskon myötä hyvin vahvasti, ei tosin kertarysäyksellä.
On se hienoa, että saatiin kristinuskon myötä kaikki taikausko ja muu höpö pois hautaamisruljanssista. Tai vähemmäksi. Enää ei ole kuvioissa kuin mm. ruumiin peseminen, hautaaminen aidalla rajatun alueen taakse (joka erittelee elävät ja kuolleet), painava kivi ruumiin päälle, papin lukemat loitsut, ruumis hautaan kasvot ylöspäin ja jalat tiettyyn suuntaan... ym. "pientä".
No joo, tottapa turiset. Ei ole tainnut "hyvin vahvasti" muuttua nuo hommat kun asiaa ajattelee.
-
Saahan sen vaikka kotopihan kompostiin tänäpäivänä.Se on sama minne ne tuhkat ripottelet.
-
61.73389752363275,23.124001759246983,koordinaateilla löytyy monelle lailla mielenkiintoinen paikka kun vitunniska.
Googlen kartassa ei paikannimeä ole mutta jossain kartassa se on kehdattu mainita.
GoogleMapissa kun vie sen ukon tolle kohtaa niin siinä on sellainen lampare joka on varmaan osittain jäänyt tien alle.
Täällä (http://hiki.pedia.ws/wiki/Luettelo_kummallisista_paikannimist%C3%A4) listaa kummallisista nimistä.
-
HAUTAKANGAS.
Näitä paikannimiä on ainakin parikappaletta entisen Oulun läänin alueella.
Tässä on kyseessä tietenkin Tervahauta, joita on ollut kyseisillä kankailla useampiakin.
-
Täällä meidän kylällä Ilomäki on hautausmaa.
Että sillä lailla.
-
Itte oottelen vesi kielellä pian ilmestyvää erään täkäläisen nuoren tekemää (olikohan gradustaan muokannut) paikallista nimihistoriaa käsittelevää opusta. Meillä täällä maamme maarajojen mukaan lasketun keskipisteen tienoilla on kuulemma viljalti saamelaista nimistöä. Muun muassa järven nimi Uljua kuulemma on sitä perua. Moni nelostien kulkija lienee käynyt Uljuan kioskilla padon vieressä kaffilla (pari kilsaa em. Terskanperän eteläpuolella).
Yksi lähiseudun veikeimmistä nimistä on mielestäni Tavastkenkä. Tavastehusiin Tavastkengästä on ainakin 450 km, mutta ilmeisesti nimi kuitenkin on hämäläisistä peräisin. Peruja kuulemma muinaisista erä- ja kauppapoluista – hämäläisten käytävä tavast gänge...
Semmoista mukavan tiivistä nimietymologiaa löytyy Karttakeskuksen vuonna 2007 kustantamasta teoksesta Suomalainen paikannimikirja (Mikkonen, Paikkala, Pitkänen).
-
Toki löytyy erikoisempiakin paikan nimiä täältä, mutta monet on sukujen nimiä. Karsimus, luusa, Autti, Kelloniemi, Luusua, Puikko, Halonen, Pöyliö... Toki niillä sukunimillä on sitten omat tarinansa ja merkityksensä. Ja taas se ongelma, että kumpi tuli ennen. Paikan nimi vai sukunimi? Muinoinhan sukunimi muuttui asuintalon mukana. Nykyäänhän osoitetta vaihdettaessa pakataan sukunimi mukaan.
-
Ja taas se ongelma, että kumpi tuli ennen. Paikan nimi vai sukunimi? Muinoinhan sukunimi muuttui asuintalon mukana. Nykyäänhän osoitetta vaihdettaessa pakataan sukunimi mukaan.
Nyt lipsun aiheesta – ja tästä Martti toivottavasti kertoo enemmän – mutta maassamme on kovin erilaisia kulttuureja tässäkin asiassa. Itä-Suomen käytännöt ovat olleet aivan erilaisia kuin Länsi-Suomessa. Kun asiaa on oikein haluttu kärjistää, on todettu, että raja voisi olla jossain Jyväskylän kieppeillä pystyssä, niin erilaista perinnettä eri puolilla on. ...kaukana kuin itä lännestä...
Periytyvä sukunimi lienee itäsuomalainen keksintö. Siellä myös vanhan perinteen mukaan nainen saattoi pitää avioon mennessä oman sukunimensä. Eikä nainen ollut muutenkaan siihen malliin isänsä/miehensä omaisuutta kuin lännessä. Esim. perimysasioissa naisellakin oli sijansa.
-
En nyt mistään lötäny kuvaa,mutta viimekesänä käytiin vaimon kanssa tuola turun yläpuolella.Sielä oli tosi komee pikkanen koski ja sinne johti pieni santatie,jonka päässä oli kääntöpaikka.Siihen joku olikin askarrellut makkaragrillit ja katoksen.Paikka oli tosi nätti.En muista nyt äkkiseltään edes paikkakuntaa,missä kys.paikka oli.
-
Toki löytyy erikoisempiakin paikan nimiä täältä, mutta monet on sukujen nimiä. Karsimus, luusa, Autti, Kelloniemi, Luusua, Puikko, Halonen, Pöyliö... Toki niillä sukunimillä on sitten omat tarinansa ja merkityksensä. Ja taas se ongelma, että kumpi tuli ennen. Paikan nimi vai sukunimi? Muinoinhan sukunimi muuttui asuintalon mukana. Nykyäänhän osoitetta vaihdettaessa pakataan sukunimi mukaan.
Sukunimeksi tuli yleensä talonnimi täällä läntisessä systeemissä, esimerkiksi kotikylällä Pulkkilassa. Meikäläisen suku taas on itäistä perua, joten sukunimi on ollut sama muutamia satoja vuosia. Niin kyllä on ollut kotipaikkakin minun tapauksessani, mutta eivät nimiään ole kaikki kotivävyiksi menneetkään muuttaneet.
Uljua on myös sukunimi ja lienee nimenä paljon vanhempi kuin tekoallas. :) Uljuan tila sinne altaan alle lienee jäänyt. Suku on tainnut jo sammua, vai oliko niin, että muuttivat Amerikkaan tjtn.
-
Tuosta perinnerajasta lyhyesti voisin vielä naputella vaikka jo aiheen ohi meneekin. Näitä kun on mukava miettiä ja pyöritellä. No, ehkä näistä jutuista voi saada sivuteillä ajelemiseen ja vanhojen hylättyjen rohjojen bongailuun jotain lisäsisältöä.
Tämä niin sanottu kulttuurialueraja menee suunnilleen Oulu-Jyväskylä-Kotka -linjalla. Keski-Suomihan oli 1500-luvulle saakka lähinnä hämäläisten metsästysmaita. Alue erotti Lounais- ja Itä-Suomen toisistaan aika hyvin. Tietysti tässä on ollut vielä se, kun koko nykyinen Suomen maa on jaettu 1323-1595 Ruotsin ja Venäjän kesken. Tämä raja tosin meni idemmästä, ei ihan kulttuurialuerajan mukaisesti.
Joka tapauksessa itäisessä Suomessa kulttuurivaikutteet ovat tulleet paljolti Venäjän suunnalta, kun taas Lounaisessa Ruotsista ja Keski-Euroopasta. Lapissahan on sitten taas omat juttunsa joista en itse paljoakaan tiedä. Saamelaisia on asunut, kuten Pauli jo noista paikannimistä mainitsikin, Keski-Suomessakin muistaakseni joskus tuossa 1600-luvulla, ja toisaalta Savolaisia on pyörinyt nykyisen Kainuun alueella samoihin aikoihin.
Keski-Suomen asutus alkoi 1500-luvun aikana Kustaa Vaasan käskystä. Savolaisinvaasion myötä alueelle siirtyi ihmisiä ja tästähän eivät hämäläiset ihan eniten tykänneet. Ei tuommoiset kulttuurierot hetkessä häviä ja ovatpa vieläkin nähtävillä monissa tavoissa ja murteessa. Ja paikan nimissä myös. Keski-Suomea pidettiin 1800-luvulla erityisenä osana Suomea, siellä kun ajateltiin olevan tasaisesti sekä läntistä että itäistä kulttuuria. Keuruulla puhuttavaa murretta pidettiin kaikista puhtaimpana ja parhaimpana suomen kielenä. Mitenkähän se menikään, tuo vasta vs. vihta -juttu. Savossa varmaan on vasta, ainakin itse olen tottunut Suonenjoelta lähtöisin olevana sitä sanaa käyttämään. Keuruulla ovat varmaan sitten mätkineet toisiaan vitsalla.
Muutamia semmoisia ihan käytännön eroja, jotka taas ovat vaikuttaneet tapoihin ja muuhun kulttuuriin, on esimerkiksi rakennusperinnössä. Lounaassa alettiin rakentaa ulospäin lämpiäviä uuneja yleisesti jo 1700-luvulla, kun taas Savossa nämä yleistyivät myöhemmin. Viimeiset vakituisessa asuinkäytössä olleet savupirtit ovat olleet Savon ja Keski-Suomen alueilla minun tietämyksen mukaan 1960-luvun puolivälistä. Kun ajelee Savossa niin maisemassa voi huomata Rautalammin ammoisen merkityksen kauppapaikkana: siellä on suhteellisen paljon pohjalaistyyppisiä vanhoja taloja, vaikka Savon kauniissa maassa sijaitseekin. Rautalampi on varmasti houkutellut lännestä ihmisiä ja näiden mukana myös uusia kulttuuripiirteitä alueelle. Uunin tyypillä on tietysti ollut vaikutusta moneen asiaan. Savupirtissä eläminen on käytännössä aikalailla erilaista kuin ulospäin lämpiävässä. Puoliso on tekstiilialalla ja sanoi, ettei idässä ole syntynyt niin voimakasta kansanomaista tekstiilikulttuuria koska pimeissä savupirteissä ei ole paljoa hyödyttänyt komeita ryijyjä seinille ripustella mustumaan.
-
Eikös se hirviglobeliini ole savolaisten ja kainuulaisten kansallistaulu tappelevien mehtojen ohella? :)
-
Eikös se hirviglobeliini ole savolaisten ja kainuulaisten kansallistaulu tappelevien mehtojen ohella? :)
Teknologisilla edistysaskeleilla on väistämättä vaikutuksensa myös tapakulttuuriin: maanviljelyksen myötä Savolainen pääsi hirsirakenteiseen asumukseen entisen nahkaisen telttansa ja väliaikaisluonteisten turvekammiensa sijaan. Tämän seurauksena sosiaalinen ja yhteiskunnallinen elämä sai uusia olomuotoja.
Nyt näyttäisi siltä, että myös kansanomainen tekstiilitaide on saanut jalansijaa Savom mualla. Tämän on tehnyt mahdolliseksi uudenlainen sisäänlämpiävä, mutta savuttamaton uuni. Nyt tehdään savolaisista puhtaita! Pappilat ovat jo ottaneet sydämen asiakseen tämän sivistystä edistävän uuden keksinnön levittämisen tämän jalon, mutta raakalaismaisen kansan keskuuteen, ja näillä näkymin ei ole ollenkaan yltiömäisen toiveikasta sanoa: sivistys on saavuttanut Savon maan!
http://www.ilkka.fi/arki-ja-el%C3%A4m%C3%A4/koti-ja-asuminen/etanolitakka-ei-hormia-kaipaa-1.1163690 (http://www.ilkka.fi/arki-ja-el%C3%A4m%C3%A4/koti-ja-asuminen/etanolitakka-ei-hormia-kaipaa-1.1163690)
-
;D
-
Jaaha, huomenna taas lauantai. Josko tärppäis paremmin, kun kävis jättämässä lottolapun Ristijärvelle Seitenoikean ärrälle.
Nimi tosin kuulemma tulee mutkaisesta koskesta, jossa on seittemän suoraa. Vaan josko nomen est omen kuiteski...
-
Jaaha, huomenna taas lauantai. Josko tärppäis paremmin, kun kävis jättämässä lottolapun Ristijärvelle Seitenoikean ärrälle.
Nimi tosin kuulemma tulee mutkaisesta koskesta, jossa on seittemän suoraa. Vaan josko nomen est omen kuiteski...
Tuliko rahaa?
Aloin jo kevät-innostuksessani karttoja tutkimaan keväiset moporetket mielessä ja tuossa "Keski-Suomen Kolin" kupeessahan onkin kiinnostava paikannimi:
www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?zoomLevel=9&coord=454702_6905470&mapLayers=base_2+100+,73+0+,68+0+,72+0+&showMarker=true&forceCache=true&noSavedState=true (http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?zoomLevel=9&coord=454702_6905470&mapLayers=base_2+100+,73+0+,68+0+,72+0+&showMarker=true&forceCache=true&noSavedState=true)
Löytyi muuten karttaa ihmetellessä tuosta lähistöltä Paanalanniemen lossi. Enpäs tiennytkään että tässä on lähistöllä semmoinenkin, kunhan jäät sulaa niin eiköhän sinne joudu reissun tekemään.
-
;D Siellä ei ole tipoteltu, vaan tavaraa on tullut oikeen rännistä. Jos ei sentään höyryävänä kymenä, niin norona nyt kuitenkin...
p.s. eihän ne rastit sattuneet...
-
Aika mielenkiintoinen paikka se on tämäkin ranskalainen pieni urheiluvälinepuoti. Montako hassua juttua sieltä löydät? Myös ulkopuolella...
https://maps.google.fr/maps?q=Krakatoa&hl=fr&ll=44.882871,6.625126&spn=0.001251,0.00284&sll=44.883004,6.625085&layer=c&cid=5250865211998137208&panoid=uvzxz5gcpUvejlo68yh1ZQ&cbp=13,254.96,,0,21.69&gl=FR&hq=Krakatoa&t=m&cbll=44.883017,6.624978&z=19
-
Nonniin! Tuli taas karttoja tuijoteltua retkihommat mielessä ja kylläpä löytyi hieno paikannimi. Tuon nimen taustat kun tietäisi. Voisi kuvitella, että aika kiintoisa tyyppi ollut tämän taustalla.
Nuuska-Riikan mäki (http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?zoomLevel=10&coord=404778.5_6892514.5&mapLayers=base_2+100+,73+0+,68+0+,72+0+&&showMarker=true)
-
Olin kanssa kesällä vaimon kanssa kaverini isän mökillä tuola multialla.Siinä vähän matkan päässä oli sellanen kumpare,mitä ainakin paikalliset sano mulkunmäeksi.Sitä en sitten tiedä,liekö oikea nimi kyseiselle paikalle.
-
Äkkiä lukien tässä karttalehdessä esiintyy ainakin Arabia, Kööpenhamina, Raatola, Paskalanneva, Resuhaka, Ahasneva, Vääräneva ja Raukkalankangas. Ihan vasemmassa alanurkassa on kiikkukivi. Ainakin 60-luvun lopulla se vielä kiikkuikin.
http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?zoomLevel=8&coord=377020.5_7118588.5&mapLayers=base_2+100+,73+0+,68+0+,72+0+&&showMarker=true (http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?zoomLevel=8&coord=377020.5_7118588.5&mapLayers=base_2+100+,73+0+,68+0+,72+0+&&showMarker=true)
-
Suomen keskipisteessä Piippolassa on semmonen paikan nimi kuin Tavastkenkä. Jäi nimi mieleen kun siitä kerran ohi ajoin ja tuli semmonen aatos päähän että voi olla vanhakin paikannimi. Wikipediasta löytyi aihetta koskevaa tietoa: "Myös kylän nimi Tavastkenkä on peräisin muinaisilta eränkävijöiltä: se tulee muinaisruotsin sanoista tavast ’häme’ ja gänge ’käytävä, kulkutie’. Kylä on ilmeisesti sijainnut ruotsalaisten ja hämäläisten eräalueiden rajalla rautakauden lopulla." http://fi.wikipedia.org/wiki/Tavastkenk%C3%A4 (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tavastkenk%C3%A4)
-
Ei ihan liity aiheeseen, mutta missä ja milloin kuvattu?
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Ei ihan liity aiheeseen, mutta missä ja milloin kuvattu?
Kuortane - Alajärvi tien (lapuantien ja alajärven tien) risteyksessä, ehkä vuonna 1978. Ei ?
-
(http://i11.aijaa.com/t/00429/12821149.t.jpg) (http://aijaa.com/cQv8EQ)
Liekö paikka yhtä erikoinen kuin nimensä.
-
Sen täytyy olla tämä paikka 50 vuotta sitten:
Street View - Google Maps
https://maps.google.fi/maps?q=alaj%C3%A4rvi&hl=fi&ie=UTF8&ll=62.841672,23.503876&spn=0.08666,0.297318&sll=60.353041,26.228716&sspn=0.751312,2.37854&t=m&hnear=Alaj%C3%A4rvi&z=12&layer=c&cbll=62.841228,23.502572&panoid=0AHRX2nCe5p2OofMH0I1Vw&cbp=12,33.69,,0,10.58&source=gplus-ogsb
Tosin silloin se näytti leveämmältä, eikä tienreunat olleet ruohottuneet. Sähköjohdotkin liian moderneja tässä kuvassa. Hmm...
-
Tuosta 200m Alajärven suuntaan!
Hyvä on muistisi, jos sen perusteella löysit risteyksen!
Tuo on kuvattu viimekesänä.
Ajelin mökiltä Luopioisista Orivedelle, sieltä 66:ta ylös ja sitten Kaustisten kautta Kannukseen.
Oli kaunis kesäpäivä eikä ollut kiirettä minnekkään.
Tuossa piti pysähtyä kuvaamaan; oli kuin olisi siirtynyt 50 v ajassa taaksepäin!
Googlen kuvassa ei vaan näytä olevan noita vanhanaikaisia tienviittoja.
He lienevät kuvanneet kuvansa aikaisemmin.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Tuo oli aikoinaan hauska tapa ilmoittaa välimatkat justiinsa eikä melkein.
-
Tuota tietä kun lähtee alajärven suuntaan niin siinä on kaikenmoista nähtävää matkan varrella....
Jotain juoksuhautoja ainkain. Mitä varten ne sinne on kyhätty ?
-
Pohojalaaset hariootteloo..... :P
-
Erehdyin maastokarttoja tutkailemaan ja siitähän se kesänodotus sitten alkoikin. Pitäisi päästä moottorpyöräreissua ajelemaan. Kyllä se on niin, että kartat on parhaita ja paikannimet toiseksi parhaita.
Paikkatietoikkuna (http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?ver=1.17&zoomLevel=12&coord=204642.547_6855482.841&mapLayers=base_2+100+default&&showMarker=false)
-
Erehdyin maastokarttoja tutkailemaan ja siitähän se kesänodotus sitten alkoikin. Pitäisi päästä moottorpyöräreissua ajelemaan. Kyllä se on niin, että kartat on parhaita ja paikannimet toiseksi parhaita.
Paikkatietoikkuna (http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?ver=1.17&zoomLevel=12&coord=204642.547_6855482.841&mapLayers=base_2+100+default&&showMarker=false)
Parhaat pyöräreissut oon tehnyt sillein että ei suunnittele liikaa. Kartta matkaan ja suunta johokin päin. Aina sitä kesä aikaan jostain onnistunut majapaikan löytämään.
Teltta ei oikein ole enää viime vuosina oikein tarttunut matkaan. On sitä pystyttämisen ja purkamisen vaivaa, ja sitten vielä tuo mukavuuden haluisuus. :-[
-
Erehdyin maastokarttoja tutkailemaan ja siitähän se kesänodotus sitten alkoikin. Pitäisi päästä moottorpyöräreissua ajelemaan. Kyllä se on niin, että kartat on parhaita ja paikannimet toiseksi parhaita.
Paikkatietoikkuna (http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?ver=1.17&zoomLevel=12&coord=204642.547_6855482.841&mapLayers=base_2+100+default&&showMarker=false)
Parhaat pyöräreissut oon tehnyt sillein että ei suunnittele liikaa. Kartta matkaan ja suunta johokin päin. Aina sitä kesä aikaan jostain onnistunut majapaikan löytämään.
Teltta ei oikein ole enää viime vuosina oikein tarttunut matkaan. On sitä pystyttämisen ja purkamisen vaivaa, ja sitten vielä tuo mukavuuden haluisuus. :-[
Näinhän se on. Ei ole itselläkään tapana mennä tiukkojen suunnitelmien mukaan. Karttojen katselu ja retkien suunnittelu on hauskaa, vaikkei niitä toteuttaisikaan.
-
Itsekkin noita vanhoja maantiekarttoja tässä talven aikana tulee vähän pöyhittyä ja reissuja suunniteltua.En tosin sananmukaisesti koskaan sillai toteuta,kuin kartasta sen olen katsonut,mutta päämäärä tosin aina on pysynyt.
Eilen tossa pyörähdin mantereenlinnalla ja lumesta oli muodostunut todella hieno taideteos,otin kännyllä siitä kuvankin,mutta kuvassa ei näkyny kuin valkoista.Eli ei valo riittänyt,olis pitäny olla oikea kamera.Kyllä vaan niitä hienoja juttuja ihan kotinurkillakin on,kun vaan ne hokaa.
-
Tuota tietä kun lähtee alajärven suuntaan niin siinä on kaikenmoista nähtävää matkan varrella....
Jotain juoksuhautoja ainkain. Mitä varten ne sinne on kyhätty ?
Tarkoitatko Menkijärven juoksuhautoja ja korsuja? Kai ne on tehty muistoksi sota-ajan oloista rintamalla. Minäkin olin niitä kaivamassa vuonna '87 kun yövyttiin Menkijärven kentän maastossa matkalla sotilasvalatilaisuuteen Seinäjoelle.
Siinä kentän laidalla oli kauan vanha panssarivaunu muta katosi vuosia sitten. Näytti pelastuskelpoiselta.
-
Erehdyin maastokarttoja tutkailemaan ja siitähän se kesänodotus sitten alkoikin. Pitäisi päästä moottorpyöräreissua ajelemaan. Kyllä se on niin, että kartat on parhaita ja paikannimet toiseksi parhaita.
Paikkatietoikkuna (http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?ver=1.17&zoomLevel=12&coord=204642.547_6855482.841&mapLayers=base_2+100+default&&showMarker=false)
Parhaat pyöräreissut oon tehnyt sillein että ei suunnittele liikaa. Kartta matkaan ja suunta johokin päin. Aina sitä kesä aikaan jostain onnistunut majapaikan löytämään.
Teltta ei oikein ole enää viime vuosina oikein tarttunut matkaan. On sitä pystyttämisen ja purkamisen vaivaa, ja sitten vielä tuo mukavuuden haluisuus. :-[
Näinhän se on. Ei ole itselläkään tapana mennä tiukkojen suunnitelmien mukaan. Karttojen katselu ja retkien suunnittelu on hauskaa, vaikkei niitä toteuttaisikaan.
Juu, ja matkan varrella voi säveltää sitä reittiä mielitekojen mukaan. Lisäksi olen koittanut pysytellä poissa noilta yksi ja kaksinumeroisilta teiltä, sekä pysähdellä riittävän usein. Voi nauttia pikku kyläkahvioiden antimista ja maisemista, eikä ole ruuhkia. Suurien järvien kiertomatkat niitä pienempiä asfalttiteitä mukaillen ja hieman säveltäen on ihan mukavia reissuja.
Keskisestä suomesta katsellen: Otappas joskus vaikka tuo saimaan kierto ohjelmaan. Puumala, oravi, savonranta, savonlinna yms. maisemat kierrellen. Päijänteen reitti sieltä rutalahti, tammiharju, luhanka kautta, vääksystä takasin päin ja paluu länsipuolelta noita jämsänkoski, koskenpään, uurainen reittejä. Pielisen kierto kolin kautta. yms.. yms...
Kartta käteen, onhan näitä. Suosittelen esim. noita järvien kiertoja ihan lämpimästi. Löytyy todella hienoja maisemia.
Eihän sitä voi olla sen tylsempää mp-retkeilyä kuin ajaa noita isoimpia ja moottoriteitä, ja stopata sen 250 km välein sinne abc:lle tankkaamaan ja kahville. Se on taatusti nopein keino saada mp-harrastus loppumaan.
-
Olen täysin samaa mieltä edellisen kirjoittelian kanssa.Noi tiet mitkä ovat nelinumeroisia,ovat aivan mahtavia pätkiä,eikä tarvi viilettää rystyset valkosena.Upeita paikkoja olen matkoillani nähnyt ja useasti jopa ihan sorateitä päästellyt.
-
Keski-Suomessa on kyllä niin hienot soratiet, että eihän siellä pysty ajamaan asfalttiteillä. Jos sattuu oikein pienelle Keski-Suomalaiselle kylätielle, niin niissä on mutkaa ja mäkeä niin paljon, että tie menee solmuun itsensä kanssa muutamaan kertaan. Etelässä on kyllä vastaavia teitä pinnan kanssa, kuten vaikkapa tie Porvoosta Myrskylään. Sillä tiellä ei tarvitse kovin paljon yli kuudenkympin ajella.
Yleensä pyrin tekemään ajelureitit siten, että soraa on mahdollisimman paljon. Ei pääse leipääntymään ajamiseen ja saa ajella monenlaisen pikkukylän läpi. Aikaahan se ottaa tuplasti pikiteihin verrattuna, mutta sitähän riittää loppuun asti.
Kun ostaa enduron, niin ei tarvitse katua. ::)
-
Pienet tiet on kyllä parasta, ja niistä löytyy parhaat sekä yllätyksellisimmät jutut. Auton romut, vanhat sillat, autiotalot, vanhat komeat metsät ja sen sellaiset ovat nähtävyyksiä jotka jäävät monilta matkaajilta kokematta.
-
Pienet tiet on kyllä parasta, ja niistä löytyy parhaat sekä yllätyksellisimmät jutut. Auton romut, vanhat sillat, autiotalot, vanhat komeat metsät ja sen sellaiset ovat nähtävyyksiä jotka jäävät monilta matkaajilta kokematta.
Totta. Ja kun noilta pikkuteiltä poikkeaa vielä pienemmille teille (lähinnä poluille) niin sieltä sitä metsäautokalustoa yleensä alkaa löytyä. Tähän tarkoitukseen mopo on pirskatin näppärä; menee melkein mistä vaan eikä riko maastoa.
-
Pienet tiet on kyllä parasta, ja niistä löytyy parhaat sekä yllätyksellisimmät jutut. Auton romut, vanhat sillat, autiotalot, vanhat komeat metsät ja sen sellaiset ovat nähtävyyksiä jotka jäävät monilta matkaajilta kokematta.
Totta. Ja kun noilta pikkuteiltä poikkeaa vielä pienemmille teille (lähinnä poluille) niin sieltä sitä metsäautokalustoa yleensä alkaa löytyä. Tähän tarkoitukseen mopo on pirskatin näppärä; menee melkein mistä vaan eikä riko maastoa.
Totta ja totta, tosin noilla poluilla mopolla ajellessa pitää huomioida se että lain mukaan pitää olla maanomistajan lupa sille ajelulle.....polulla ollaan nimittäin maastoliikennelain puolella :-\
-
Toissakesänä kaverin kanssa ajeltiin pikkuteitä skootterilla.Oli sitten sellanen vanha kivisilta,oikein nätti semmosen noin viis -kuusmetrisen puron yli.Siin oli toisessa päässä oikein paikka,johon voi vaikka parikin autoa pysäköidä ja puron vateen joku oli väsänny krillipaikan kivisine istuimineen.Mekin juur siinä taukoiltiin,ei tosin grillailtu,mutta termarikahvit ja parit tupakat.Kyllä tämmösiä löytyy pilvin pimein,kunhan liikkuu silmät auki ja ne on todella upeita paikkoja.