VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Kari Sillanpää - Elokuu 10, 2012, 00:00:16 ap
-
Gern-merkkinen 500W pikkurällärällä päästi sauhut ja poksahtavan äänen eikä pyöri enää :'( Minkäsmerkkistä 115-125mm / n.700W konetta suosittelette tilalle? Hinta maksimissaankin saisi olla alle satasen. Tai mitä merkkiä suosittelette välttämään?
Vai ostaisinko toisen halpiksen? Kestihän tuokin tietty monta vuotta minun vähäisessä käytössä, mutta ehkä silloin markka-aikaan halpikset eivät olleet niin halpoja ja huonoja kuin nykyään. Käyttö mulla enimmäkseen ruohonleikkurin teroittelua, grillin putsausta ja joskus jotain satunnaista ihan oikeaa kevyehköä metallityötäkin.
-
Moi!
Kyllä luulisi satasella jo saavan kelpo pelin!
Jokin tunnettu merkki on aina turvallinen valinta-vaikka
useimmilla taitaa olla jo tehtaat Kiinassa asti...
Yksi irvileuka sanoi taanoin,että semmoista sähkökalua ei
kannata ostaa,jossa on varahiilet mukana-ei niitä hiiliä
kummiskaan koskaan tarvitse,koska se vehe palaa sököksi jo niillä
alkuperäisilläkin.
Esimerkiksi:
Motonetista: Skil 750W/125mm 59,9 Euroo nro 78-9545
Bosch PSW750-125 69,9 Euroo nro 78-9112
Luulisi noilla jommallakummalla jo pärjäävän kotihommissa?
t. Markku
-
itse suosin noita halpisvehkeitä, Gernejä sun muuta. Sen jälkeen, kun 115-millisestä suli käämit alumiinia leikatessa ryhdyin ostamaan 125-millisiä: niissä on yleensä tehokkaampi moottori ja näyttävät kestävän paremmin. Ennätys oli, kun vuoden takuulla olevan koneen vaihdoin samana vuonna kaksi kertaa: noita ihan pienimpiä ei ilmeisesti ole tarkoitettu päivittäiseen käyttöön. Ekalla kertaa kärähti moottori, tilalle saamastani hajosi kulmavaihde jo muutaman päivän käytön jälkeen: kartioratas useana kappaleena
Ymmärrän kyllä ongelman ytimen: välillä itsekin mietin, pitäisikö hyllyssä seisottaa tuhansien euroje edestä kaiken maailman vehkeitä joita tarvitsee muutaman kerran vuodessa vai ostaako halpoja, joilla ei tarkassa työssä tee mitään ja jotka hajoavat. Rälläköissä olen päätynyt halpoihin: jos akselissa on puoli milliä klappia, niin se ei lopputulosta sotke kovin pahasti. Jiirisahat yms ovat asia erikseen
-
kaikkii on tullu käytettyä mutta vain halvat ovat kestäneet =)
5 euron porakonettakin jurruttanut kohta 10 vuotta. on käytetty tunteja yhteen putkeen kun hiottu jotakin..ym..
2 "laatu" rälläkkää ka yks "laatu" porakone palanut tässä ajassa. noi halvat vaa tuntuu toiivan vieläkin.
eli jos toi 5 euron porakone menee rikki ja haen uuden, niin ole n 20 vuotta porannut 10 eurolla!?
jos olisin maksanut siitä satasen niin sen tarttis sitte kestää 200 vuotta!
-
Minä ostin vuonna 1982 Hitachin rälläkän 500 markalla. Myyjä sanoi, että halpaa ei kannata ostaa, osta hyvä!
Harrastekäytössä - välillä kovassakin - kestänyt siis jo 30 vuotta.
Suunnilleen samoissa hinnoissa ovat nykyäänkin: 96€ tai 5,80/kk Työkalunetissä. (http://www.tyokalunetti.fi/epages/TP.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/10122006-988346/Products/G13SD)
(http://www.tyokalunetti.fi/WebRoot/TP/Shops/10122006-988346/48D5/01D8/758C/E013/3D18/59FA/3D21/1859/HITACHI-G13SD.jpg)
-
115-millisestä suli käämit alumiinia leikatessa
Justiinsa noin mulle kävi, vedin katkaisulaikalla 10mm alumiinilevystä siivua, onko tässä joku taika? Terästä varten tehdyllä laikalla tietysti, kun ei muuta ollut, nyt aattelin ostaa alumiinilaikkojakin...
Kiitokset kaikille vinkeistä ja näkemyksistä, lisääkin saa tulla :) Parilla kympillähän saa tosiaan jo soivan pelin, ja jos sen menee vaikka pudottamaan niin ei pahasti kirpaise, ja kalliit koneet ovat kai "aina" hyviä, mutta just tämä väliin jäävä alue mietityttää, eli onko kuudenkympin kone "automaattisesti" kolme kertaa parempi kuin halpis, vai vain hieman parempi? Vai onko ollenkaan parempi?
Koneen pitäisi kuitenkin kestää yhtäjaksoistakin käyttöä jonkinlaisella kuormituksella, olisiko siinä puolessa halvalla ja vielä halvemmalla jotain eroa?
-
Hitlerinliiterissä näyttää tulevana maanantaina (13.8.) olevan tarjolla 125-millinen rälläkkä (http://www.lidl.fi/cps/rde/xchg/SID-6131EAF7-01C1B203/lidl_fi/hs.xsl/index_19474.htm) kolmen kympin hintaan. Hyvyydestään en osaa sanoa mutta yleensä nämä Litskun kampanjatuotteet ovat olleet asiallisia ja niillä on takuu.
-
Liidelin "rällämestarissa" on nopeudensäätökin, samoin jossain Bosch-mallissa. Onko kuinkakin tarpeellinen varuste? Peijooni kun tarjoukset alkaa vasta 13. päivä, kones tarvittaisiin ny :-\
Kaisse tarttee mennä tuohon lähi-rautiaan kattelemaan ja tinkaamaan, siellä on ainakin paria eri väriä Boschia, jotain DeWalt-vehkeitä ja muistaakseni Makitaa. Ja aina välillä halpiksia tai pläppämplekkeriä kampanjatuotteina.
Ja jos ei rautiasta löydy laatupeliä niin sitten Tokmannille ;D
-
Elämäni rälläkät. Kuvasta puuttuu jo 80-luvun lopussa parissa kesässä loppuun ajettu iso Makita ja kakstuhattaluvulla Veljekset Keskisen maahantuoma Gern laatupeli. Makitasta särkyi kulmavaihde ja Gernistä karkasi savu.
Ennenvanhaan kulmahiomakoneet olivat niin kalliita että kaikilla niitä ei ollut, haettiin lainaan. Niin tein minäkin, lainakampe tietysti meni rikki. Piti ostaa lainatun tilalla uusi ja itelle samanlainen.
Tuossa AEG merkkisessä pikkupelissä on nopeudensäätö. Siinä on yleensä kiinni kavion vuolentaan sopiva somali- tai rättilaikka. Kavion vuolennassa laikan on syytä pyöriä juuri oikealla nopeudella.
(http://i7.aijaa.com/b/00895/10687476.jpg) (http://aijaa.com/0089510687476)
-
Niinjuu, onhan se hyvä että on useampi kone, niin ei tarvitse yhtämittaa laikanvaihtojen kanssa pulata. Ja voi sitten lainata kavereille :) Pitää kattoa semmoinen säädettävä sitten jos hommaa joskus hevosen ;)
Mää ny menin ja ostin 125 millin ja 840W Makitan tosta lähi-rautiasta. Siellä ei ollut varsinaisesti mitään halpiksia, Ryobi olisi ollut 59e, Makita maksoi vähän enemmän mutta oli joteskin käteen sopivampi. Ryobin mukana olisi tullut tiilensahauslaikka ja kantokassi. Boschin siniset maksoivat pitkälle toista sataa, ja Panasonicilla olisi ollut akkumalleja, mutta melko kalliita olivat. Olen vähän huono kiertelemään ja vertailemaan, en käynyt muualla, vaan otin sitten ton Makitan. Varmaan jossain olisi voinut olla sama tai vastaava halvemmallakin. On vissiin kai ihan Japanissa tehty laite ja rekisteröimällä saa 3v takuun.
Saa nyt nähdä miten se sitten pyörii, varovaisempi saa olla kun on tehoa kaks kolmasosaa enemmän kuin vanhassa. Niin ja hommasin nyt sitten oikein niitä alumiinille tarkoitettuja laikkojakin.
-
Eräs vanhempi putkimies muisteli kun 70-luvulla osti ensimmäisen rälläkän. Kone maksoi 800mk ja tuntipalkka oli 2mk. Ostos oli pitkän harkinnan tulos.
-
Eräs vanhempi putkimies muisteli kun 70-luvulla osti ensimmäisen rälläkän. Kone maksoi 800mk ja tuntipalkka oli 2mk. Ostos oli pitkän harkinnan tulos.
Joskus oon miettiny, kun eikös ennen vanhaan kaikissa konepajoissa ja vastaavissa varastot ole olleet kansoitettuna työntekijöistä, ja työkalut on pitänyt varastoluukulta varastomiehen ojentamana käydä hakemassa, että lieköhän tästä systeemistä luovuttu juuri siksi kun työkalut on nykyisin niin halpoja. Edullisemmaksi tulee kustantaa se pieni hävikki mikä varastelun kautta syntyy, kuin palkata esim. viisi kappaletta varastomiehiä ?
Nykyäänhän varastamista ei taida harrastaa enää kuin itämaiset vahvistukset, vai onko se vaan liian helppo niiden syyksi kaikki epärehellisyydet laittaa...
-
Panee pikkuisen epäilyttämääm kahden markan tuntipalkka -70 luvulla.
Varsinkin putkimiehellä.
L&K.
-
Eräs vanhempi putkimies muisteli kun 70-luvulla osti ensimmäisen rälläkän. Kone maksoi 800mk ja tuntipalkka oli 2mk. Ostos oli pitkän harkinnan tulos.
Huono on ollut putkimiehellä palkka kun mullakin (heti amiksen jälkeen) -76 oli kesäduunissa 7,20 mk/tunti :D
ja jos en ihan väärin muista niin -74 (eka kesäduuni) niin palkka oli 4,?? mk/ tunti ja kaverit tienas risusavotassakin 3,?? mk/tunti
-
Nykyäänhän varastamista ei taida harrastaa enää kuin itämaiset vahvistukset, vai onko se vaan liian helppo niiden syyksi kaikki epärehellisyydet laittaa...
On tässä tullu koettua, että kyllä se peruskotimainenkin osaa varastaa yhtä hyvin.
Multa on pöllitty / otettu pitkäaikaiseen lainaan muutamakin työkalupakki työkaluineen, ihan kotimaisin voimin.
-
Kärkisorvin ääressä 1976 sain 11,50 mk/tunti.
L&K.
-
Eräs vanhempi putkimies muisteli kun 70-luvulla osti ensimmäisen rälläkän. Kone maksoi 800mk ja tuntipalkka oli 2mk. Ostos oli pitkän harkinnan tulos.
Huono on ollut putkimiehellä palkka kun mullakin (heti amiksen jälkeen) -76 oli kesäduunissa 7,20 mk/tunti :D
ja jos en ihan väärin muista niin -74 (eka kesäduuni) niin palkka oli 4,?? mk/ tunti ja kaverit tienas risusavotassakin 3,?? mk/tunti
Saattaa olla että kyse oli 60-luvun puolelta tai hän muisti tuntipalkan väärin. Joka tapauksessa sähkötyökalut ei ollu mitään heräteostoksia silloin.
-
Eikös ne palkat lähteneet silloin -70 luvun alun energiakriisin jälkimainingeissa inflaation takia melkoiseen nousuun? Muistelen appiukon puhelleen alle 3 mk tuntipalkasta joskus 60-luvun lopulla. Sanoi että seitkytluvulla palkat nousi moninkertaisiksi ja asuntoa varten otettu arava hupeni silmissä ja tuli maksettua paljon nopeammin kuin alkuperäinen aikataulu oli.
Ite en tuosta ajasta paljoa muista. Eipä tainnut pientilalla tarvia tuntipalkkoja ynnäillä...
-
Itte olen syntynyt vasta -76, mutta 70-luvun inflaatiolukemia on tullut joskus mielenkiinnosta kateltua. Olikos se niin, että 73-75 välillä inflaatio huiteli jopa 17% vuositasolla. Vuoden 70 ja 76 välillä voi siis olla tosi iso ero hinta- ja palkkatasossa. Meidän nykyinen polkukorkotasolla asuntolainaa maksava sukupolvi jaksaa edelleen marista sitä, että vuonna 1968 asuntolainan ottaneiden ei ole tarvinnut varsinaisesti lainaansa maksaa.
-
Sitten oli nämä kynnysrahatalot ja kymmenen vuotta halvalla vuokralla ja sai nimelliseen hintaan lunastaa omaksi osakkeeksi.
-
No-onhan tässä nykyinflaatiossa ja maailmanmenossa
sekin hyvä puoli,kun ei tarvitse murehtia mihin palkan-
korotusrahat sijoittaa-niitä palkankorotuksia kun ei "kenttäväki"
juurikaan saa.
Nehän kohdennnetaan yleensä "paremmin tarvitseville"....
t. Markku
-
Itte olen syntynyt vasta -76, mutta 70-luvun inflaatiolukemia on tullut joskus mielenkiinnosta kateltua. Olikos se niin, että 73-75 välillä inflaatio huiteli jopa 17% vuositasolla. Vuoden 70 ja 76 välillä voi siis olla tosi iso ero hinta- ja palkkatasossa. Meidän nykyinen polkukorkotasolla asuntolainaa maksava sukupolvi jaksaa edelleen marista sitä, että vuonna 1968 asuntolainan ottaneiden ei ole tarvinnut varsinaisesti lainaansa maksaa.
Oliko korko noihin aikoihin sitten yli inflaation, eli 17% tai enemmän? Jos korko oli sen saman 5-8 mitä normaalisti, ja mitä se oli esin 2004 kun pankin torppariksi ryhdyin, niin kyllähän tuossa inflaatio (jos palkat yhtään seurasi mukana) "maksoi" sen loput 9-12% lainasta vuosittain. Nyt on korot jotain 1-2% riippuen marginaalista ja viitekorosta, inflaatio kai 3%, joten inflaation varaan ei kannata lainan hupenemista laskea. Arvonnousutkin ovat lähinnä kuplaa, joten vaikka korot ovat matalat, niin kyllä tässä nykyään ollaan epävarmemmalla pohjalla kuin 70-luvulla, sanoisin. No, syntynyt olen v 71, joten ei mullakaan ensi käden tietoa ole.
-
Jokkaisella (sukupolvella) omat ongelmansa. Jos nyt lähtökohtaisesti sais töitä, niin vois sitten alkaa murehtia (saamattomia) palkankorotuksia.
Jottei menis ihan offtopiciksi, niin kerrotaan, että hain eilen Motonetistra Skilin 18 voltin akkuporakoneen. Melko lelulta kädessä tuntuu verrattuna edelliseen Makitan halppismalliin. On se vain kumma kuinka inflaatio syö myös laatua. Lueskelen iltalukemisena vuoden 1966 Tekniikan maailman vuosikerta, ja siellä Skilin porakonemainokset antavat ymmärtää, että Skil on arvokas laatumerkki.
-
Oliko korko noihin aikoihin sitten yli inflaation, eli 17% tai enemmän? Jos korko oli sen saman 5-8 mitä normaalisti, ja mitä se oli esin 2004 kun pankin torppariksi ryhdyin, niin kyllähän tuossa inflaatio (jos palkat yhtään seurasi mukana) "maksoi" sen loput 9-12% lainasta vuosittain. Nyt on korot jotain 1-2% riippuen marginaalista ja viitekorosta, inflaatio kai 3%, joten inflaation varaan ei kannata lainan hupenemista laskea. Arvonnousutkin ovat lähinnä kuplaa, joten vaikka korot ovat matalat, niin kyllä tässä nykyään ollaan epävarmemmalla pohjalla kuin 70-luvulla, sanoisin. No, syntynyt olen v 71, joten ei mullakaan ensi käden tietoa ole.
[/quote]
Tuossa suuntaa antava tilasto
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/korot/pages/tilastot_markkina-_ja_hallinnolliset_korot_peruskoron_muutokset_fi.aspx (http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/korot/pages/tilastot_markkina-_ja_hallinnolliset_korot_peruskoron_muutokset_fi.aspx)
-
Luulisin, että ainakin aravassa olisi ollut kiinteä, valtion määrittelemä korko koko laina-ajalle. Aluksi pieni korko ja sitten lopuksi vähän (tai paljon)isompi, eli lainaa kannatti yrittää maksaa pois pienen koron aikana(?).
Muistelen myös omassa ekassa autolainassani (-85) olleen kiinteän koron, jotain 7...8% luokkaa. Sitten vähän myöhemmin taisi kulutusluottojen korot käväistä parissa kymmenessä ja liekö olleet päällekin.
-
Oliko korko noihin aikoihin sitten yli inflaation, eli 17% tai enemmän? Jos korko oli sen saman 5-8 mitä normaalisti, ja mitä se oli esin 2004 kun pankin torppariksi ryhdyin, ...
Tuossa suuntaa antava tilasto
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/korot/pages/tilastot_markkina-_ja_hallinnolliset_korot_peruskoron_muutokset_fi.aspx (http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/korot/pages/tilastot_markkina-_ja_hallinnolliset_korot_peruskoron_muutokset_fi.aspx)
[/quote]
Jaa näemmä muistin väärin. 2004 korko oli kohtuullinen, mutta käväisi tuossa joku vuosi sitten aika korkealla. Mutta näköjään korot ovatn nyt historiallisen matalalla. Taitaa olla rahasta ylituotantoa ??? Nyt kun Kreikkakin meinaa painattaa taas muutaman miljaardin seteliautomaatillaan, niin varmaan taas korot putoaa ja inflaatio kiihtyy :-\
-
On se vain kumma kuinka inflaatio syö myös laatua.
Tuo on ah niin totta. Ittekin joskus ostin Bahcon vasaran ja metrimitan kun olivat halavalla tarjouksessa, ei juuri eroa perushalpiksista, ja tuskin on ikitakuukaan enää olemassa. Joskus Bahco oli sentään työkalujen aatelia. Nyt on sitten kiinalaista monitoimipihtiä ja vaikka mitä rompetta silläkin nimellä.
-
Yksi ero niissä laadukkaissa laitteissa niihin "leluihin" verrattuna on, että ne laatu vehkeet kestää pikkusen paremmin tälläisen amatööritumpelon väärinkäyttöä. Kyllä nekin rikki saa. Metabon rälläkkä toimii vielä, vaikka olen yrittänyt betonipölyllä tukkia ja väkisin työntää vastaan. Metabon iskuporakoneesta sain istukan rikki. öljyt valu ulos ja lukitus vaeltaa. Boschilta ostin akkukäyttöiset (ne siniset 18V) iskevän vääntimen ja käsipyörösahan. Niitä on ilo Käyttää. Lidlin taltat riitää sormien vuoleskeluun ja lidlin sähkösaha lautojen pätkimiseen.
-
Omassa enemmän ja vähemmän epäsäännöllisessä käytössä ollut 125 mm laikalla varustettu Einhell-rälläkkä on kestänyt jo 8 vuotta, se maksoi aikoinaan noin 50 €,
Samanmerkkiset 100 mm laikalla varustetut 15 € hintaiset pikkurälläkät ovat rikkoutuneet alle kuukaudessa, vimeisestä hajonneesta pyysinkin rahat pois kun ei se vaihtamalla parantunut...
-
Sori kun taisin viedä tämän palstan keskustelun hieman hakoteille. Ostin pari vuotta sitten tarjouksesta DeWaltin 125mm 850w pikkurälläkän joka maksoi muistaakseni 69 €. Yhden käden käyttö onnistuu ohuen rungon ansiosta. Käyttö ollut vähäistä, joten kestävyydestä vaikee antaa lausuntoa.
-
Bläkanddekkerini on tainnut jo täyttää 30 vuotta (kirjoitinkohan nyt tuon nimen oikein).
Jo viime talvena avasin kulmavaihteen ensimmäistä kertaa ja vähän lisäsin vaseliinia. Vaihdoin myös toisen hiilen,
vaikka entistäkin oli vähän jäljellä.
Muuten, n. vuonna 1978 meillä oli asuntolainan korko 10,75 %.
Saimme asumistukea joka korvasi suunnilleen tuon koron. Ei tarvinnut muuta kuin lyhentää.
-
Jos ostaa "kiinalaisen" rälläkän kannattaa ennen ensimmäistä käyttökertaa
aukaista kulmavaihde, kaapia musta mönjä pois ja laittaa tilalle vaseliinia.
-
Jos ostaa "minkämaalaisenvaan" rälläkän, kannattaa ennen ensimmäistä käyttökertaa käyvä parturissa. ::)
http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=BXjwJ_1kmm4#t=5s (http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=BXjwJ_1kmm4#t=5s)
-
Tulee mieleen viisu "Warrelle virtaa":
"Sain vehkeet kaikki juntturiin kun tukka tarttui laturiin,
kun kerran antaa koitettiin, Warrelle virtaa.
Jouduin sitten parturiin, se parturimme sanoi niin,
miks annoit ilman ponnarii, Warrelle virtaa."
Turo's Hevi G on puhdasta neroutta, tuo rälläkkäkääkkä ei ;D Onneks on henkityssuojainkin, mutta nenää ei tietenkään kannata peittää kun on sitten hankala hengittää ::)