VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Vanhat moottoripyörät => Aiheen aloitti: Ari Nousiainen - Toukokuu 07, 2012, 18:00:55 ip
-
Vuosien jälkeenkään ei ole tullut vastaan ko. pyörän kampiakselia, pitää jatkaa suunnittelua/valmistusta.
Tarkoitus olis hyödyntää BSA C15 kampuraa. Eli siitä limput ja kk-laakerin tappi.
Pysyykö neulat ruodussa ilman häkkiä? (Kuvan pitemmät neulat tarkoitus lyhentää)
Mikä olisi sopiva välys kiertokangen ja sivulevyjen välissä?
Mahtaako BSA:n tappi olla karkaistu läpi, eli löytyykö riittävä kovuus vaikka hiotaan muutama milli pinnasta pois?
Sitten pitäis löytää/tehdä lohkoon huohotin. Lohkossa R1/4" sisäkierre. Varaosakuvan mukaan banjoliitin ja putki ensiöketjulle. Tähän väliin tulee kai takaiskulla varustettu osa? Löytyykö valmista tai mallia?
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Moi!
On mulla aika monessa vanhassa koneessa rullat ilman häkkiä-ja toimineet ovat.Ei noissa
paljon kierroksia ole-eikä tehojakaan.Kestää kyllä sen,minkä viitsii ajaa,kunhan laakeri
vaan öljyä saa.Tossa taitaa olla ihan perinteinen roiskevoitelu?Eli ei tapista tulevaa
voitelua vaan sieltä jostain välistä roiskien?
Millanen muuten tuon vehkeen öljypumppu on-onko jokin B&L tai Pilgrim siinä koneen
jakokopassa nokka-akselin pyöritettävänä?
BSA:n tapin kovuutta en ala arvaamaan-mutta jos tuon ohentaa,niin eipä varmaan
ole uudelleenkarkasukaan suuri vaiva-pitäähän se hioakin,jos rullat suoraan tappiin ilman sisäkoolia laitat-
ja jos tulee kooli,niin kovuus taitaa tapissa riittää sitten jo ihan hyvin.
Kiertokangessa voisi ehkä millikin päittäin väljää olla-ei nuo ikivanhat niin ronkeleita ole.Mutta
jos joudut simmejä laittamaan,niin riittävän tukevat sitten-ja varmistettava,että öljy pääsee
laakeriin ja poiskin jostain raosta.
Onko muuten tuo Pässin rauta kuinkakin lähellä oikeaa-akselien mitat ja muut jutut...ja limppujen
halkaisija yms...?
Se huohotinventtiili voi olla joko "vapaastilutkuttava" pieni lautasventtiili tai sitten rakentele
kuulasta ja löysästä vieteristä venttiilintapainen.Tosin mulla oli yhdessä Pässissä ihan pelkkä
putki siitä kampikammion yläosasta kettingille-eikä se sieltä mitään tainnut koneeseen imeä-
öljyräkä vaan putken nokasta roiski joka paikkaan.Ei tossa välttämättä ole ollut mitään takaiskua.
Yhessä toisessa koneessa huohotus ohjataan kampikammiosta semmoisten "kymmensenttisten" kokoisten
lautasventtiilien kautta nokkakoneistolle ja siellä on kopan kyljessä putki,josta ylimääräiset höyryt pääsevät
ulos roiskumaan.Brittikone sekin (JAP).
Onko sun kone näiden kuvien tapainen?
t. Markku
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Isällä oli aikoinaan 2 tahti Rojali vuosimalli oli 1950. Siinä oli myös tuollainen kampiakselin rakenne ilman neulahäkkiä.
Sillä minäkin ajamaan opettelin.
Tämä roikale oli yllättävän terhakka menijä. Päihitti saman ajan piikkisen Jawan. Sitten kerran korjatessa selvisi että se olikin 150cc vaikka papereissa pyörä oli 125cc.
Minulla oli romujeni joukossa vielä ihan uusi kampiakseli öljypaperissa tällaiseen härpättimeen.
Pitääpä hakea se esille.
Erikoinen paisuntakammio tuossa pakoputkessa.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Tuolla hyllyssä on semmoinen 20-luvun pieni (300cc) Japin kone
ja täytyy sanoa,ettei siitä paljoa kampirauta yksinkertaisempi voi olla.
Runkolaakerointi ihan vaan pronssiholkeilla ja tapissa tuo irtorullilla
tehty laakerointi-kiertokankikin on karkaistu alapäästään ja rullat
sovitettu suoraan sinne.
Toisessa vastaavassa koneessa kiertokankeen tehty kiertokankeen "karjaistu" hela
ja sitten sovitettu rullat tapille sopivaan välykseen-helppoa ja yksinkertaista sille,
jolla on tarvittavat välineet ja osaaminen...
Yksi hyvä tapa hoitaa tuo kampi kuntoon on lähestyä osaavaa tekijää ja antaa
homman valmistumisen jälkeen tekijälle virallista maksuvälinettä...Murheet
ovat silloin toisella henkilöllä.Yksi tämmöinen osaava kammenkorjaaja kerhossamme
on vaikkapa Hakamäen Ismo.Miehen kiireistä en tosin tiedä,mutta selvinnee
hältä kysymällä.
Onhan tossa toki omat hankaluutensa,jos ei edes mallia kampiraudasta ole-joutuu
hiukan suunnittelemaan,koska jotain noissakin on ollut suunnittelemista aikoinaan-
eivät sentään ihan neitseestä ole syntyneet...
t. Markku
-
Moi!
On mulla aika monessa vanhassa koneessa rullat ilman häkkiä-ja toimineet ovat.Ei noissa
paljon kierroksia ole-eikä tehojakaan.Kestää kyllä sen,minkä viitsii ajaa,kunhan laakeri
vaan öljyä saa.Tossa taitaa olla ihan perinteinen roiskevoitelu?Eli ei tapista tulevaa
voitelua vaan sieltä jostain välistä roiskien?
Millanen muuten tuon vehkeen öljypumppu on-onko jokin B&L tai Pilgrim siinä koneen
jakokopassa nokka-akselin pyöritettävänä?
BSA:n tapin kovuutta en ala arvaamaan-mutta jos tuon ohentaa,niin eipä varmaan
ole uudelleenkarkasukaan suuri vaiva-pitäähän se hioakin,jos rullat suoraan tappiin ilman sisäkoolia laitat-
ja jos tulee kooli,niin kovuus taitaa tapissa riittää sitten jo ihan hyvin.
Kiertokangessa voisi ehkä millikin päittäin väljää olla-ei nuo ikivanhat niin ronkeleita ole.Mutta
jos joudut simmejä laittamaan,niin riittävän tukevat sitten-ja varmistettava,että öljy pääsee
laakeriin ja poiskin jostain raosta.
Onko muuten tuo Pässin rauta kuinkakin lähellä oikeaa-akselien mitat ja muut jutut...ja limppujen
halkaisija yms...?
Se huohotinventtiili voi olla joko "vapaastilutkuttava" pieni lautasventtiili tai sitten rakentele
kuulasta ja löysästä vieteristä venttiilintapainen.Tosin mulla oli yhdessä Pässissä ihan pelkkä
putki siitä kampikammion yläosasta kettingille-eikä se sieltä mitään tainnut koneeseen imeä-
öljyräkä vaan putken nokasta roiski joka paikkaan.Ei tossa välttämättä ole ollut mitään takaiskua.
Yhessä toisessa koneessa huohotus ohjataan kampikammiosta semmoisten "kymmensenttisten" kokoisten
lautasventtiilien kautta nokkakoneistolle ja siellä on kopan kyljessä putki,josta ylimääräiset höyryt pääsevät
ulos roiskumaan.Brittikone sekin (JAP).
Onko sun kone näiden kuvien tapainen?
t. Markku
Joo käytännössä roiskevoitelu, tosin pumpulta öljy tulee kampikammioon sisään, jonka sivua pitkin valuu alas runkolaakeritapille. Sieltä kanava kk-laakerille. Siis valumalla ja keskipakovoimalla, ei paineella.
Huohotin venttiilistä olis kai hyötyö tuohon öljyn kulkuun? Olis alipainetta männän noustessa ylös.
BSA:sta tarkoitus käyttää kk-tappi ja limput. Halkaisija melkein sama, isku sama 70 mm.
Mikäs malli toi kuvassa oleva on? Onko Suomesta? On meinaan ihan saman näköinen. Pumpusta ei tietoa, mutta kuva koneesta ohessa.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Minulla oli romujeni joukossa vielä ihan uusi kampiakseli öljypaperissa tällaiseen härpättimeen.
Pitääpä hakea se esille.
Onko kampi siis 2-tahtiseen?
-
Moi!
Kuva on tuolta kansainvälisiltä sivuilta lainassa.On luultavasti
250cc malli.
Mutta eipä taida voitelu tehostua venttiilillä-tuossa sun koneessasi
on likimain sama voitelu kuin Japissani-pumppu toki eri merkkiä
ja öljy menee siis suoraan kammioon-jotain porausta myöten.Jappilaisessa
öljy menee metalliputkella pytyn eteen josta valuu ja roiskuu pitkin
ja poikin...
Tuo pumppu on lähinnä siirtopumppu-ei siitä painetta paljoa tule.
Kuvassa Jap-koneen juttuja.
t. Markku
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Moi!
Kuva on tuolta kansainvälisiltä sivuilta lainassa.On luultavasti
250cc malli.
Mutta eipä taida voitelu tehostua venttiilillä-tuossa sun koneessasi
on likimain sama voitelu kuin Japissani-pumppu toki eri merkkiä
ja öljy menee siis suoraan kammioon-jotain porausta myöten.Jappilaisessa
öljy menee metalliputkella pytyn eteen josta valuu ja roiskuu pitkin
ja poikin...
Tuo pumppu on lähinnä siirtopumppu-ei siitä painetta paljoa tule.
Kuvassa Jap-koneen juttuja.
t. Markku
Joo ei ihan sama malli, koska näkyy olevan erillinen öljysäiliö. Omassa öljytankki bensatankin "sisällä".
Pumpulta lähtee (ulkoinen)putki kampikammioon.
Pienen paineen/paine-eron siirtokin vaatii.
Ari
-
Hienoa Ari että oot kaivanu Roitsun taas työpöyrälle. Jään isoooolla mielenkiinnolla orottamahan ensisavuja. Multa ei valitettavasti apuja löyry.
T:Rojalisti Nokialta
-
No joo. Täytyy aina välillä innostua. Edellinen kampuran valmistus ei tuottanut kunnon tulosta (limppujen valaminen ja koneistus), tuli liikaa heittoa.
Onhan tää ollut reilun 20 vuotta vireillä.
-
Moi!
Onko niin,että tuo Roitsun kone on heidän omaa valmistetta-eikä mikään
lisenssikone tai peräti ostettu mylly?
No-oli hän mikä oli,niin tuo on varmaan hyväkin tapa käyttää tehdasosia ja
tehdä ehkä vaan sitten ne akselitapit uusiksi.Kovin kummoisia tasapainotuksia
tuossa tuskin tarvitaan-useinmitenhän noissa voimat ja kierrokset ovat pienet.
Ja aika harvassa myllyssä mäntäkään taitaa olla alkuperäinen,joten kompromissilla
mennään.Hyvä tosta tulee-laita tulille vaan!
Mutta mitenkä loppuprojekti-onko jo yhtä hienossa kuosissa kuin tuo kone?
t Markku
-
Muuten melko pitkällä (ollut jo n. 20 vuotta)
-tankki maalamatta
-pakoputki + vaimentaja puuttuu
-satula verhoilematta
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Moi!
Peräti nätti! Nyt vain kiivaasti kampirauta tekoon ja
laite kasaan...
Onko tuossa kuinkakin monimutkainen tuo pakosysteemi?
t. Maekku
-
Pari kuvaa samananlaasesta alakuperääskuntoosesta. Tämäkin suomessa ja suomipyörä. Täs vain astinlaurat Arin jalakappiversiosta vähän poikkeava.
T:Rojalisti
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Noh-eihän tuo pakorööri kovin pahanoloinen olekaan.
Jos rauta tottelee,niin syntyy nyt tuommoinen.
Muuten-pakokäyrän taivuttajaa voisi tässä itekkin
hiukan kaipailla-on semmoista n. 38mm rööriä ja melko loivat
mutkat...Kukahan vääntäisi korvausta vastaan?
t. Markku
-
Kyseleppä herraa nimeltä Martti Prosi, 0400 501 249.
L&K.
-
Kiitoket,Lauri,vinkistä!
Matin kanssa on nyt juteltu ja homma lähtee hiljalleen
rullaamaan....
t. Markku
-
Kiitos tarjouksesta. Mutta tarkoitus käyttää BSA:n limppuja ja sen tappia. Joutuu kyllä hiomaan neulojen kohdalta n. 3 mm pois, toivottavasti on karkaistu läpi asti.
Limppuun tulevat pinnat olis silloin alkuperäiset ja heitottomat.
Runkolaakereiden tapit tarkoitus tehdä hiiletysteräksestä ainakin ensiövetopuolelle. Limppuun tuleva mallia BSA ja ulkopuoli (laakerointi ja kartio) RE.
Saa nähdä mitä tulee.
-
No kampiakselihan siitä tulee! Keskitapin kovuus
saattaa tosiaankin olla ongelma-tuon tapin
ainetta tuskin kukaan tietää.Mutta voihan sen
laittaa jonnekin uudelleenkarkaisuun-tokko tuo
kuitenkaan mitään "avaruusmateriaalia" on.
Laita ihmeessä kuvia homman edistymisestä-voihan täällä joku muukin
tuskailla samanlaisissa ongelmissa.Saisivat vähän uskonvahvistusta.
t. Markku
-
Mutta voihan sen
laittaa jonnekin uudelleenkarkaisuun-tokko tuo
kuitenkaan mitään "avaruusmateriaalia" on.
t. Markku
En tiedä miten valmiiden pintojen käy uudessa karkaisussa? Hilseileekö ja muuttuuko sovite? Jos ei riittävän kovat, niin sitten uuden teko.
Joo täytyy ottaa kuvia. Nyt vasta suunnittelu ja selvittelyt käynnissä. Sten&Co löyty hiiletysteräs.
Oliko sulla Markku tietoa/kokemusta, että tollanen neulalaakeri pärjäis ilman voitekanavia pelkällä roiskevoitelulla? Helpottais ton ajoituspuolen runkolaakeritapin tekemistä.
-
Moi!
Mulla on parikin vanhaa (20-luvun) brittiä,jossa voitelu
keskitapille tulee ihan vaan roiskeina ja kampikammion "pohjaöljyjen"
läpi sukeltamalla-rakenne semmoinen,että laakerirullat ovat suoraan
keskitapilla ja kangen alapäässä-no toisessa on laakerikooli kammessa,mutta
se on jälkituotantoa.Mutta ne laakeroinni sivuille tulevat levyt/prikat pitää olla
riittävän väljästi,että öljy pääsee laakereille-ja pien päittäisvälys alapäässä kuuluu
asiaan-tarkoitan kiertokangen alapäässä.Ei nuo ole kovin ronkeleita siitä.Mieluummin liikaa
väljää.Milli ei ole paljoa tuossa paikassa.
ja toki sitten myös riittävä päittäisvälys myös koko kampiakselille sinne kammioonsa.
Jos tapin koneistaa liki oikeaa mittaan,tarkistaa kovuuden ja jos on epävarmaa,niin
karkasuttaa ton tapin ja hiooo sitten lopullisen mittaan?Se on kai oikein tapa.Niin-
ja kiertokangen alapään pyöreys kannattaa tarkistaa kanssa-menneet usein hiukan
soikeaksi ajan myötä.
Kyllä nuo kasassa kestävät oman aikansa,jos vaan öljyä koneessa on.Nuo käsi-
öljypumppuvoitelut ovat varhaisempi versio roiskevoitelun öljyn lisäämiseen-koneeseen
tulee tipoittain öljyä tankilta,kun muistaa välillä pumpun mäntää kämmenellä painella.
Tämä sun "moderni" homma lisää niitä tippoja koneellisesti,mutta voitelutapahtuma on
samankaltainen.Vähän kuin ruohonleikkurin koneita.
Japin koneessa mainitaan,että öljyä on sopivasti,kun "kone ajossa hiukan savuttaa ja
hukkaputkesta tulee sillointällöin tippa öljyä"-muutama tippa (3...5kpl) minuutissa mulla on
perussäätönä hiukan reilulla tyhjäkäynnillä.Hyvin on kone pelannut-joskaan kovin
hirveästi en ole ajellut.Mutta kumminkin.
t. Markku
-
Jos Ari meinaat 3 mm hioa pois niin ei hyvä, kuulemma tappi on ja saa olla vain pinnasta karkaastu ja sisältä"pehemiää" niin silloon se kestää tappina olemisen sielä kammen alapääs. Olikohan materiaalina MOC 206, kannattanee varmistaa, just nimittäin kaverille teetetihin tappia ja materiaali tais olla MOC 210 ja se voi olla väärää kamaa, eli menöö jo kasattaes poikki jengasta kun se on läpi "karaistunu". Tälläästä kuulopuhetta asiantuntijalta kuultuna täälä Tampereella.
T:Rojalisti Nokialta ja komiasti taas tänään -37 mallisella tuli päristeltyä.
-
JAPin moottorissa on ainakin läpi kovaa karkaisua. Tuli testattua, kun kammen aukaisuvaiheessa kuului naksahdus ja mutteri lähti kerrasta irti kierteineen. Uusi tappi on nyt koneistamolla teetätyksellä ja tarkastavat samalla kiertokangen silmätkin.
Jänskättää, että kuinka tiukkaan sen uuden tapin uskaltaa kiristää, ettei taas katkea kierteestä ??? Paha sekin, jos irtoaa koneen käydessä.
-
Jos Ari meinaat 3 mm hioa pois niin ei hyvä, kuulemma tappi on ja saa olla vain pinnasta karkaastu ja sisältä"pehemiää" niin silloon se kestää tappina olemisen sielä kammen alapääs. Olikohan materiaalina MOC 206, kannattanee varmistaa, just nimittäin kaverille teetetihin tappia ja materiaali tais olla MOC 210 ja se voi olla väärää kamaa, eli menöö jo kasattaes poikki jengasta kun se on läpi "karaistunu". Tälläästä kuulopuhetta asiantuntijalta kuultuna täälä Tampereella.
T:Rojalisti Nokialta ja komiasti taas tänään -37 mallisella tuli päristeltyä.
Joo näinhän se nykytietämyksellä tehtäisiin. Mutta miten oli BSA C15 tai Keräsen JAPin tekoaikana. Oliko silloin tapana käyttää hiiletysteräksiä vai työkaluteräksiä, jotka karkenee läpi.
Stenillä suosittelivat hiiletyssyvyydeksi 1,2 mm minimissä, eli sinne saakka olis kovaa (HRC 60) ja loppu sitten sitkeempää.
Vielä linkki sivuille. Mitähän MOCia tämä vastaa?
http://www.sten.fi/sten_fin/tuotteet/hiiletysterakset/ (http://www.sten.fi/sten_fin/tuotteet/hiiletysterakset/)
-
Kone-Ollilta saattaisi löytyä apua asiaan.
L&K.
-
Moi!
Luultavasti tuo pässinkin tappi on pintakarkaistavissa-eihän se ole
kuin aikakautensa hiukan parempaa terästä.
Tappi taitaa olla 50-luvulta?...No kyllä silloin jo aika monimutkaisia
seoksia osattiin tehdä-yksi suunta,mistä kannataisi ehkä karkaisupaikkoja
kysellä on Hakamäen Ismo. Sieltä olen tappiongelmiin (siis kammentappi) apuja
saanut.
t. Markku
-
Moi!
Luultavasti tuo pässinkin tappi on pintakarkaistavissa-eihän se ole
kuin aikakautensa hiukan parempaa terästä.
Tappi taitaa olla 50-luvulta?...No kyllä silloin jo aika monimutkaisia
seoksia osattiin tehdä-yksi suunta,mistä kannataisi ehkä karkaisupaikkoja
kysellä on Hakamäen Ismo. Sieltä olen tappiongelmiin (siis kammentappi) apuja
saanut.
t. Markku
Tuli aikanaan linsattua noita tunteja, eikä Miekk-ojan opuksiakaan ole käsillä.
Eli ei tietoa voiko mitä tahansa terästä pintakarkaista? Mutta luulen että ei. Pintaan pitäisi saada jostain lisää hiiltä ja sen sitominen vaatii myös jotain perusaineelta. Ja jos aine korkeahiilinen, niin se karkenee myös sisältä.
Verisuolaa kai aikoinaan käytetty pinnan kovettamisessa? Sillä saavutetaan vain ihan ohut paksuus.
Tässä projektissa tarkoitus hio toi kammen alapään tappi ja tutkia kovuus. Jos ei riitä niin pitänee tehdä uusi.
PS. Ovakon kauppanimiä noi MOCit. MoCN 216 vastaa Stenin ylläolevaa ja on hiiletysteräs.
Liukulaakerissa ei toi pinta tarvii olla yhtä kovaa kuin vierintälaakerin. Niissä käy myös nuorrutusteräkset.
-
Limput sorvattu. Eli kavennettu 4 mm, halkaisija olikin alunperin pari milliä pienempi kuin RE:n oma.
Samallatuli tehtyä huohotinventtiili. Mikähän olisi sopiva kuula tonne? Muovi vai teräs, onko väliä. Halkaisija?
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Moi!
Aijaaijai...Ei silloin sopinut nukkua kun Miekkojan opuksen oppeja päähän taottiin-
tulee muuten se "Kottrellin pilvi" tuonne sun tappiisi!
Oletus siitä,että Pässin tapin voi pintakarkaista,riippuu siitä,että jos se jo nytkin
on pintakarkaistu,niin voihan sen sitten uudestaankin pintakarkaista?
Metallien lämpäkäsittelyt ovat kyllä korkealentoista puuhaa eikä siinä juuri oiko-
teitä ole.Mutta nuo limput ovat komeat!
Mie laittaisin teräskuulan tonne huohottimeen-kyllä se paine senkin tieltään sysää.
t. Markku
-
Tutkiskelin tota BSA:n jakopään puoleista limppua, jos sais kuitenkin järjestettyä öljyn kulun (helposti) runkotapilta kk:n alapäähän. Tuli sitten avattua tuo tulppa limpun kehältä. Öljykanava koko matkalta täynnä kuvan mukaista töhnää. Vaikka olis pumpussa painettakin ei öljy kovin hyvin virtaa.
BSA(C15 ) -miesten kannattaisi varmaan tuo huomioida. Vai onko noin muissakin.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Moi!
Tommosia "kakkakuppeja" on monen koneen kampuroissa-ja joskus
niin tiukka töhnä,ettei lähde kuin poraamalla.Kyllä nuo pitäisi joskus
putsata-uskon,että aika iso osa kammenlaakerin paukahtamisista on
johtunut siitä,että tuo "keskipakoisputsari" on tulvinut viimein yli ja
öljyreikä tapille on mennyt tukkoon.
On vain kelju homma,kun koneen joutuu avaamaan ja joskus koko kampuran,
että töhnän saa varmasti pois tuolta ja myös sieltä tapin porauksesta.Hyvillä nyky-
öljyillä ja näillä ajoilla kestääkin taas melkein 50 vuotta saada tuo reikä samaan kuntoon
kun kuvissa....
Mutta jos teet painevoitelun tappiin,niin huolehdi,että runkolaakeritkin saavat
öljyä-no,onhan siellä kammiossa aika hulina kun kampi pyörii-öljyä lentää
kyllä joka paikkaan.Oliko tossa kampikammion yläpuolessa semmoinen valumaura,
johon öljyä kertyy ja valuu kanavia myöten runkolaakereille? Siis siinä pytyn
alalaipan kiinnityskohdassa?Silloin saapi öljyä runkolaakerit kyllä.
t. Markku
-
Mutta jos teet painevoitelun tappiin,niin huolehdi,että runkolaakeritkin saavat
öljyä-no,onhan siellä kammiossa aika hulina kun kampi pyörii-öljyä lentää
kyllä joka paikkaan.Oliko tossa kampikammion yläpuolessa semmoinen valumaura,
johon öljyä kertyy ja valuu kanavia myöten runkolaakereille? Siis siinä pytyn
alalaipan kiinnityskohdassa?Silloin saapi öljyä runkolaakerit kyllä.
t. Markku
Lohkon molemmissa puolikkaissa on tollaset valumasyvennykset, josta öljy valuu laakereille.
http://kuvablogi.com/nayta/3538839/ (http://kuvablogi.com/nayta/3538839/)
Jakopään puolella öljy valuu runkolaakeritapin liukulaakerille ja tapin porausta pitkin limpulle -> kanavaa pitkin kk alapäähän. Ei pumpun painetta vaan keskipakovoiman pitäisi siirtää öljyä? Näin siis RE:ssä alkujaan.
-
Juu-tuota tarkoitin.
Jotain kosmeettisia eroovuuksia riippuen koneen valmistajasta näyttää
toteutuksissa olevan.
Pääasia on,että öljyä on laakereissa kaiken aikaa.Tuossa sun koneessasi saattaa olla
jopa yli kymmenen hepovoimaa? Kyllä se nipussa noilla konsteilla kestää!
Kun kone on kunnossa,tarttee olla virtahevon nahkaa pepun,että sen (koneen) jaksaa loppuun ajaa...
t. Markku
-
Raaka-aineet saatu. Oli tultava maille sorvin ääreen.
Tein varuiksi tapin myös kk:n alapäähän.
Kiilaura, kierre ja vähän jyrsittävää vielä. Sen jälkeen hiiletykseen ja karkaisuun.Sitten hiottavaksi.
Lisää kuvia http://kuvablogi.com/nayta/3554755/ (http://kuvablogi.com/nayta/3554755/)
PS. Jakopään tappia en tehnyt, mutta siihen pitää kehitellä "adapteri" tohon BSA:n limpun ja tapin väliin. RE:n liitos alun perin kartiolla+mutterilla.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Mutta ne laakeroinni sivuille tulevat levyt/prikat pitää olla
riittävän väljästi,että öljy pääsee laakereille-ja pien päittäisvälys alapäässä kuuluu
asiaan-tarkoitan kiertokangen alapäässä.Ei nuo ole kovin ronkeleita siitä.Mieluummin liikaa
väljää.Milli ei ole paljoa tuossa paikassa.
ja toki sitten myös riittävä päittäisvälys myös koko kampiakselille sinne kammioonsa.
t. Markku
Sorvailin päittäislevyjä tänään ja kk:n alapäähän tulossa n. 1 mm välys päittäin. Mutta mikähän mahtaa olla sopiva välys koko kampiraudalle?
Uusimpia kuvia kuvablogissa http://kuvablogi.com/nayta/3555961/ (http://kuvablogi.com/nayta/3555961/)
-
Terve!
Mulla on noissa tommosissa koneissa ainakin sen millin
myös koko härdellille!
t. Markku
-
Osat saatu hiiletyksestä, lämpökäsittelystä ja hiojalta.
Kampura kasattu (ei mennyt kuin vajaa 25 v) ja rihdattu. Täytyy vielä runkolaakeroinnin päittäis levyt vielä mitoittaa ja hioa.
Vähän kuvia. Onkohan kuvablogi kokonaan nurin?
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Kone-Olli kertoi että minimi päittäisvälys on 0,3 mm kiertokangen alapäässä.
Mistä raaka-aineesta tapit on tehty ja missä olet lämpökäsitellyt?
Olisi tarvetta tehdä muutama erikoisempi kampiakseli, sorvaus ja hionta onnistuu.
Kyselee L&K.
-
Huomenta!
Kun sitten vuonna 2070 joku taas yrittää tuota Roitsua
entisöidä,niin on se ihmeissään-ihan niinkuin Roitsu,mutta BSA:n osilla?
Onnea Ari-tuosta tulee todella hieno mylly! Ei edes uutena ole noin hieno ollut...
t. Markku
-
Kone-Olli kertoi että minimi päittäisvälys on 0,3 mm kiertokangen alapäässä.
Mistä raaka-aineesta tapit on tehty ja missä olet lämpökäsitellyt?
Olisi tarvetta tehdä muutama erikoisempi kampiakseli, sorvaus ja hionta onnistuu.
Kyselee L&K.
Tässä jäi välystä n. 0,75 mm.
Tapit on Steniltä hiiletysterästä 18CrNiMo7-6 eli Moc 216 Ovakolla. Hiiletys ja lämpökäsittely Muuramessa (Sten&Co).
-
Mitenhän näissä vanhoissa koneissa noi öljyrenkaat? Alkuperäisessä ei ole yhtään, projektin mukana tulleessa olisi mahdollista laittaa peräti 2 kpl. Kannattaako laittaa ja kuinka monta?
Männästä johonkin kadonneet tapin pidätinrenkaat. Mistä löytyisi 5/8" kokoa? Alkuperäisessä oli alumiiniset liukupalat tapin päissä.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Moi!
Sanoisin,että kaksi riittää! Hieman on syytä
öljyäkin päästä renkaista ohitse,koska ovat hanakoita
leikkaamaan nuo ikärakkineet.Kokemusta on.
Ainakaan älä laita helmarengasta.Ja varsinkaan öljyrengasta.
Mulla on nuo lukkotatit koneessa-hyvin toimii semmoinenkin
ratkaisu.Mutta eiköhän jostain uudemmasta-16mm tapilla olevasta-löydy
lukot,jos semmoiset haluaa laittaa.
Mutta jos jollakulla on muuta tietoa,saapi oikaisita!
t. Markku
-
Moi!
Sanoisin,että kaksi riittää! Hieman on syytä
öljyäkin päästä renkaista ohitse,koska ovat hanakoita
leikkaamaan nuo ikärakkineet.Kokemusta on.
Ainakaan älä laita helmarengasta.Ja varsinkaan öljyrengasta.
Mulla on nuo lukkotatit koneessa-hyvin toimii semmoinenkin
ratkaisu.Mutta eiköhän jostain uudemmasta-16mm tapilla olevasta-löydy
lukot,jos semmoiset haluaa laittaa.
Mutta jos jollakulla on muuta tietoa,saapi oikaisita!
t. Markku
Siis tarkoitatko 2 puristus- ja 1 öljyrengas?
Vanhan männän "tatit" ei käy, kun tapin halkaisija on eri tässä uudessa.
-
Moi!
Mulla ei ole missään noissa koneissa öljyrengasta!
Pelkät puristusrenkaat vaan,koska muuten nappaa heti kiinni!
Ovat näin myös alkuperäisillä männillä-on mulla myös varakoneita,joissa missään
ei ole ollut öljyrengasta.
Savutus kuuluu noissa asiaan!
Jos sattuu sorvari vastaan,niin äkkiä nuo tulee-tässä yhdessä moottorissa
on holkit teflonia,joka sekin kuuluu käyvän tatin aineeksi.
t. Markku
-
No voishan noi tatit sitten vaikka tehdä. Minkähän takia nykyään siirrytty noihin lukitusrenkaisiin?
-
Nyt olis tarve kampiakselin päittäis/säätölevyille. Kaupoista löytyy sovitelevyjä (DIN 988), mutta ulkohalkaisija noissa liian pieni.
Mitat olis d19/42 s=1,0 - 1,5 ja toinen d22/35 s=1,0 - 1,5 mm.
(Tein yhdet, mutta paksuuteen jäi reilusti hiontavaraa, eikä viittis hio yli miilliä pois.)
-
Levyt tehty ja kone kasattu. Asensin koneen tänään runkoon ja laittelin ensiöketjun paikalleen. Kone pyörii ja puristuksiakin löytyi. Magneeton ketjua täytyy huomenna metsästellä.
Mikähän olis tälläisen sopiva sytytysennakko? Kansiventtiili J2:ssa oli muistaakseni luokkaa 3/8".
JN3 takavaloon pitäisi saada polttimon alle muovin pala niitattua. Millaiset niitit tässä alunperin? Putki-, reikä- vai tavallinen kupuniitti? MS vai kupari?
Vielä pitäisi löytää punainen linssi. Onko alunperin sileä vai tyyppiä kissansilmä.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Moi!
Hyvältä näyttää!
Vaan jos oikein muistan,niin semmoinen ihan hiukan kupera,miltei
tasainen peruslinssi tossa lampussa taitaa olla-olisiko pari "ympyräistä" jälkeä linssin piilopuolella ollut...tai
sitten ei.Kyllä tohon sopii laittaa vaikka mimmoinen (lasi)linssi.Mikä muuten on
linssin isoin halkaisija-voin katsella aarrelootastani.Jotain linssejä siellä on.
Ja ne niitit-jäävätkö näkyviin? jos eivät,niin laita ne,jotka helpoiten saat.Mulla
on rautaisia,pieniä kupuniittejä.Ja muutama alumiininenkin.
Jos mankun rattaat ovat ohkaiset,niin koita polkupyörän kettinkiä-mulla on
semmoiset sekä Japiissa että tossa toisessa säkättimessä.
Mulla on Japissa perusennakko luokkaa 6-7mm-voi olla aika hyvä tuohonkin.
t. Markku
-
Niitit jää näkyviin. Löytyykö jostain messinkiruuveja ja muttereita luokkaa 1,5-2 mm?
Linssin halkaisija max 26 mm. Jos löytyy sopivaa, niin ilmoittele. Pitää sitten yrittää painosorvata sopiva rengas kiinnitykseen.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Tervehdys,
Multa vois olla kupukantaisia 2mm kupariniittejä, pituus noin 8mm jos tarvetta?
// Frank
-
Ketju löytyi. Oli ihan tavallista fillarin ketjua (1/2"x1/8"). Säätö vaikutti loppuvan kyllä kesken, eli pitäis löytää liitoslenkki jolla sai lyhennettyä ketjua 1/2 tuumaa = 1 lenkki.
Löytyikö Markulta linssiä? Putken sisähalk. 22 mm. Eli sopiva mitta olis 23-26 mm.
-
Moi!
Ne lasit!
Ja kävin kattomassa juuri ja isoja ovat runsaasti.Eli taitaa mennä tekohommiksi?
Väliaikaisesti punasesta muovista?
t. markku
-
Kävin kysymässä mökkipaikan koneliikkeestä jotain sopivaa aihiota linssiksi. Sieltä löytyi varmaan jostain 80-luvulta olevia fillarin ohjaustangon kahvoja joissa oli päissä kissansilmät. Kaikki olivat kylläkin keltaisia, mutta mulla olis muistikuva, että niitä oli myös punaisia.
Löytyiskö keneltäkään tällaisia tuppeja (tai ainakin laseja)? Halkaisija olis sopiva.
Edit: Eli tällainen olisi sopivan kokoinen, mutta pitäisi olla punainen. Onko punaisia ollut? Pystyisikö maalilla tmv värjäämään?
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Lasi tehty (reikäsahattu ja sorvattu) sekä rengas painosorvattu. Asennuskin onnistui aika hyvin puristustyökalulla.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Moro
Minulla on työnalla vastaava kampiaksein tappien teko J.A.P:in 250 cc koneeseen.
Kuinka Ari määritit tapin koon kun tappi ilmeisesti hiottiin kokoonsa viimeisenä.
Mulla kiertokangen silmukka jää pitelemättömäksi kun on hyvä mutta runkolaakerin
ulkokooli hiotaan "ylikokoon" ja sen jälkeen pitäisi mitoittaa tapit rullien mukaan.
MJ
-
Moi
Ihan yhteen- ja vähennyslaskulla. Mulla oli ulkokooli paikoillaan ja siitä reikämikrolla mitta, josta rullan halk. x2 pois.
Tapin halkaisija +0 -0,02, jonka hioja näytti hioneen tohon ylärajalle.
-
Moro
Kiitos,tollasta itsekkin ajattelin mutta kysäisin kun olet juuri vastaavan homman tehnyt.
Löysitkö sopivia sovitelevyjä vai teitkö itse ja jos teit niin mistä aineesta,rullien pääthän
vastaavat sovitelevyihin ja saisi kai olla vähän kovempaa ainesta.
Kiertokangella ja petilaakerilla on kaksi rullariviä,mahtaako rullarivien väliin tulla levy?
Moottori oli "valmiiksi" purettu kun ostin projektin siksi kyselen tällaisia kun ei itse päässyt
purkuhommiin.
-
Moi
Tein sovitelevyt nuorrutusteräksestä 34CrNiMo6, lämpökäsittely taisi olla HRC50. Ja hionta oikeaan paksuuteen.
Omassa kk alapään tein täyspitkillä neuloilla. Alkujaan ollut häkki vain toisella reunalla ja 1 rivi rullia. Eli mulla ei tietoa miten noi yleensä on toteutettu. (RE J2:ssa tapissa olakkeet molemmilla reunoilla ja 2 riviä rullia ilman välilevyä)
Ari
-
Kiitos,näillä eväillä jatketaan puuhastelua.
JAPissa "suora" tappi ja rullat vastaavat limpuissa oleviin levyihin.
-
Tuolla toisaalla oli juttua inspiraatiosta. Itse kahden vaiheilla kummalla jatkaa, satulan- vai tankin teolla.
Satula vei voiton.
Kannattaako verhoiluun laittaa aitoa- vai keinonahkaa? Alkujaan varmaan ollut aitoa. Miten toi kosteuseristys? Onko järkeä laittaa muovi tuohon huovan ja pinnan väliin?
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Moi!
Olen jokusen noita satuloita purkanut ja nahkajakkaroissa on
nahka suoraan huovan päällä ilman höyry-ja kaasusulkua.
Nahka on venytetty aivan litimärkänä huovan päälle ja surrattu
kaikenlaisilla apuvälineillä kireäksi ja annettu muotoutua ja kuivua
muotoonsa paikallaan siihen rungon/huovan päälle.
Sitten on kuivattu "emmeet" ja ommeltu nahka kiinni pohjapellin
nahkasiivuun,joka on niitattu satulan runkopeltiin ja lopuksi tasattu
ylimääräinen pois.
Jos on ollut irtopäälinen vieteripohjan päällä,niin sitten on tietysti ensin
niitattu kiinnitysklipsit jne...
Kyllä siitä hyvä tulee-nahka pitää olla semmoista keskivahvaa-ehkä saapasvarsi-
nahkan paksuista.
Kuvassa Humberin satulan restaurointia...
t. Markku
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
...Ja vielä kuva siitä irrotetusta
jouhipehmike/nahkapäälisestä-ne kiinnityslipareet
näkyvät tässä myös.
Lipareet pitää kiinnittää
siihen peltipohjaan ihan ensin,koska sinne pehmikkeen ja pellin
väliin ei enää sitten lopppuhommissa pääse niittailemaan...Päälyste on
ommeltava siinä "kokoonpanossa".
t. MK
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Tässä ei ole peltipohjaa, vaan sellainen ohuista lattajousista tehty runko (vähän kuin rautasahan terät) niittaamalla.
Päällinen on "irtonainen" ja kiinnitetty 4 nauhalla takaa ja edestä ruuvi/mutterilla. Päällinen ommeltu reunoilta pemusteeseen, ajattelin käyttää pohjassa konehuopaa. Ja väliin muovikalvo. Alkuperäinen pehmuste lienee meriheinää?
Kuvassa samanlaisen pyörän alkuperäinen satula.
[ylläpito on poistanut liitteen]