VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Mopopalsta => Aiheen aloitti: Lindström Ilkka - Maaliskuu 08, 2012, 18:26:09 ip
-
Kuinka testaan Tunturin sytytyspuolan ja konsaattorin kun en saa tulpalle kipinää?
Entä valopuolan testaus?
-
Kuinka testaan Tunturin sytytyspuolan ja konsaattorin kun en saa tulpalle kipinää?
Entä valopuolan testaus?
Sytytyspuolan toisiokäämi on se, joka yleensä hajoaa. Se on helppo testata: mittaat yleismittarilla vastuksen tulpan johdon ja moottorin rungon väliltä. Pitäisi olla muutamia kymmeniä EDIT: muutamia kilo-ohmeja. Jos on megaohmeja tai ääretön, on toisiokäämi poikki.
-
Kuinka testaan Tunturin sytytyspuolan ja konsaattorin kun en saa tulpalle kipinää?
Entä valopuolan testaus?
Sytytyspuolan toisiokäämi on se, joka yleensä hajoaa. Se on helppo testata: mittaat yleismittarilla vastuksen tulpan johdon ja moottorin rungon väliltä. Pitäisi olla muutamia kymmeniä kilo-ohmeja. Jos on megaohmeja tai ääretön, on toisiokäämi poikki.
Ei ihan noin paljoa kestä näyttää. 5k?-10k? haarukkaan pitäis lukema olla, jos toisiopuoli on kunnossa. Jos on isompi lukema, niin toisiopuolella on silloin jotain hämminkiä. Ompa kyllä kerran sattunut sellainen puolakin, jossa oli ensio poikki, mutta toisio kunnossa. Ensiokäämin vastusarvo on alle 5?.
Kondensaattorin testaus on hieman hankalampaa tai riippuu tietenkin mittavälineistä. Yleismittarilla ei saa varmaa lukemaa, mutta kyllä sekin suuntaa antaa. Irrota ensin kaikki johdot konkalta. Sen jälkeen mittaat vastusmittarilla moottorin rungosta ja konka keskinastan väliltä. Ensin mittari antaa jonkun vastuslukeman ja lukeman pitäisi nousta kokoajan. Lopulta lukema menee äärettömään. Käännä sitten mittajohdot toisinpäin, taas pitäisi tulla sama ilmiö, eli lukema lähtee nousemaan pienemmästä äärettömään. Joissain yleismittareissa on uF arvon mittaus mahdollisuus. Lukeman pitäis olla ajoneuvojen konkissa 0,15uF - 0,30uF luokkaa.
Itse testaan konkan varauksen pitokyvyn näin:
Kondensaattori testi (http://www.youtube.com/watch?v=pMBOWv0AauI#)
...ja sen jälkeen vielä uF mittarilla tarkempi lukema.
Onko kyseisellä magneetolla milloin saatu viimeksi kipinää ja mitä siihen on vaihdettu?
-
Kone on pyörinyt joskus n. 5 vuotta sitten, jolloin kiertokangen laakeri hajosi. Kunnostin koneen, mutta en ole täysin varma onko magneetto vaihtunut jostain toisesta koneesta, koska moottori oli purettuna hajoamisen jälkeen.
-
Sytytyspuolen johdotusten kanssa pitää olla todella huolellinen ettei esim katkojankärkien kytkentäjohtojen liittimet kosketa "maata" ja että tarvittavat eristeprikat on oikeissa väleissään. Kannatta tarkistaa huolella ja hyvässä valossa.
T: J-P
-
Myös vauhtipyörissä on eroja. Kannattaa kokeilla eri vauhtipyörää, jos sellainen mahdollisuus on, että ne olisivat vaihtuneet. Katkojan nokka voi olla eri kohdassa magneetteihin nähden eri vauhtipyörissä.
-
jos on esimerkiksi pyörimissuunta moottorilla ollut eri, niin vauhtipyörä tietysti erilainen ja voipi olla vaikeaa saaha siitä kipinää irtoamaan.
nimimerkillä kokemusta on ..
-
Eikös tuo 500v jännite ole jo vaarallinen kondensaattorin testauksessa. Saattaa saada tällin itse.
Itse ole testannut kondensaattoria siten, että olen 9v paristolla "ladannut" kondensaattorin.
Sitten digitaalisella yleismittarilla mittaan jännitteen kondensaattorista. Sen pitäisi olla useita voltteja mittauksen alussa ja laskee sitten mittauksen aikana.
-
Hai!
Tuo konkan jännittenkestokoe ihan asiallinen,onhan tuossa käytössäkin kovia jännitepiikkejä.Itse olen vielä lämmittänyt konkkaa-ja mitannut tuota jännitteensietoa,joskun lämmetessään menee kontensaattori vialle(oikariin)
KP.
-
Kyllä siitä kipinä irtoo vaikka olisi väärään suuntaan pyöriväkin, tosin syt.ennakkoa ei siinätapauksessa
saa oikeaksi.
Sitte tota konkkaa, sehän on Elko eli elektrolyyyttikondensaattori en menis kovin lämmittelemään
siellä sisällä olevan nesteen vuoksi. Samaten konkkaa vaihtaessa on oltava huolellinen ettei
riko sen päällysosan liitosta mekaanisesti.
Olen sitämieltä että kun virtavehkeitten pohjalevy on hyppysissä niin pienin vaiva on vaihtaa siihen uudet palikat
eli konkan ,kärjet ja puolat. Sillä taas sitte ajelee pitkät pätkät.
-
Kiitos kaikille pulman ratkaisua auttaneille! Mittasin puolan, kunnossa, samoin kondensaattori ja magneetto pyöri oikeaan suuntaan. Purin koko vekottimen, tarkastin johdot, olisin vahtanut uudet käretkin, mutta varaosalaatikosta ei löytynyt soipivia kuuden kärkisarjan joukosta, joten tyydyin hiomaan entiset. Pekatti kasaan ja säädöt. Kipinä tulee!?
-
Huomenta!
Tuossa aikaisemmassa jutussani konkan lämmityxsestä,se koski brittimaneetojen konkkia/käämityxsiäkin.Kyllä niitä ainakin voi/pitää lämpökokeilla,onhan ne käytössäkin aika kuumina ankkurin sisällä.
Kp
-
Lämpötila vaikuttaa sähkölaitteiden toimintaan. Muistan kun nuorena miehemä ongelmaa tuotti Boschin sytytyspuola joka kylmänä toimi mutta kun mopon ajoi lämpämäksi niin kipinä hukkui.
Ja sitten vielä kommenttina siihen onko 500 volttia vaarallista niin se ei ole jos se tulee eristysvastusmittarin kautta kun virta on siinä rajoitettu. Sama juttu esim. sähköpaimenessa josta tulee 10 000 volttia, sekään ei tapa, kun virta on minimaalisen pieni.
T: J-P
-
Ei tuo konkka ole elko, on jokin muovifoliokonkka. Vahoissa paperikonkka, nykyään polyesteri, tai polypropyleeni tms.
Joten kyllä se lämpöä kestää jotain + 60C.
Ensiöön indusoituu Lenzin lain mukaan myös isohko jännite, n 200....300V.
Kipinähän syntyy itseinduktion, mutta ensiöön syntyvä jännite keskinäisinduktion avulla.
Mielestäni "helpoin" tapa testata sytytysjärjestelmä on, kytkeä sen ensiöön hetkelliseti 6V jännite (kärjet auki + tulppa kiinni rungossa).
Kun katakisee virtapiirin, pitäsi tulpalle syntyä kipinä.
Virtaa ei tarvitse pitää kauaa päällä, riittää vain "hipaisu".
Näin pytyy testaamaan koko järjestelmän, ml konkan
-
Jos magneettoa pyritetään väärään suuntaan niin kärkien avautumishetki
ei ole suhteessa magneettien asentoon. Kokeiltu on, kipinän voimakkuus ei ole sama.
On tämän todistanut kapitalistinenkin tiedemies. :laugh: :laugh:
L&K.
-
Kuules nyt Laturi ja Kipinä alunperin kyse oli magneetosta joka olisi saattanut ollakkin myötäpäivään
pyöriväksi tehty.Silloin nokka olisi ollu eriasemassa ykk nähden, kipinän olisi tosin antanut mutta mäntähä
olisi sillo jo menossa alaspäin.Tunturin Puch motin pyörimissuunta on vastapäivään niinkuin monessa muussakin
mopon moottorissa.Tosin on niitä sit myötäpäiväänkin pyöriviä.
Konkka-asiaan, sahasin jus yhe uuden mopon konkan halki ja katoppas kyllä siellä nestettä on.
Sitte jos ihminen kytkeytyy pysyvästi säkövirtaan niin kuulemma alle amppeerin virta riittää hengen lähtöön.
Taitaa olla jotain 700mA luokkaa, näin sen on lääketiede todennut.
Että nyt ulos välillä ottamaan raitista ilmaa, mut elekee mänkö pihalle paimenpoika kainalossa ;)
Mutta konkat voi hyvinnii ottaa saunanlauteelle mukkaan, tuskin ne siellä tirisee ruppee.
-
Testailin joskus noita puolan jänitteitä.
Magneetto on periaatteessa samanlainen, siinä on vain yhdistetty generaattori ja puola samaan laitteeseen.
Tuosta näkyy, että konkalla on vaihtojännite, joten siinä pitää käyttää kondensaattoria, joka kestää vähintään 250 V vaihtojännitteen.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Samoihin aikaoihin lähetin allaolevan kuvan eräälle kirjan kirjoittajalle, kun se elvisteli, että heikäläinen (amerikkalainen) Kettering keksi puolasytyksen joskus 1908 (edit).
No tuossa on induktanssi ja muuntaja tehty erillisiksi, mutta sama periaate.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Tarkoitin lähinnä sitä että makneettikentän vaihtumishetki toisinpäin pyöritettäessä
ei ole sama. Joten kipinä on heikompi.
Minä mittään sähköstä tiijä.
L&K.
-
Joo, se magneettikentän "repeämiskohta " (Abriss) on tarkka, koska virta on hyvin piikkimäistä.
Ja sytytysenergia on suhteessa virtaan.
Siis kärkien pitäisi avautua juuri tuossa suurimman virtapiikin kohdalla!
Kuten teidämme, magneetto säädetään kahdessa vaiheessa:
1. mangeettinen ajoitus (max energia)
2. sytytyksen ajoitus (kipinä syntyy oikella kohdalla)
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Ja vielä yksi kuva selventämään mitä sakut tarkoittavt sanalla "abriss" (revetä).
Siis mangeettikenttä "repeää" poikki ja kääntyy roottorissa nopeasti toisensuuntaiseksi.
Nopea magneettikentän muutos indusoi jännitteen.
Ettei menisi liian selkeäksi, sanotaan vielä, että magneeton oma virta aiheuttaa myös magneettikentän, joka viivästyttää tuota abriss-kohtaa. Siksi tehokkaimman kipinän kohta on hieman yli tuon allaolevan kuvan, jossa roottori on pystyssä.
Tuo abriss-kohta on yleensä merkattu magneettoon.
Ketä magneetto kiinnostaa, kannattaa ostaa ao kirja.
On hieman suttuinen kopio, mutta painovuosi on 1938!
Siinä on kaikki mangeetosta, n 350 sivua saksalaisella patenttitoimiston insinöörin täsmällisyydellä.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Asian vierestä..
Piti testailla yhden perämoottorin konkkia ja puolia näillä ohjeilla ja siinä samassa huomasin tällaisen jutun.
Yleismittari PIIP-asentoon, toinen pää tulpanjohtoon ja toinen pää tulpanjohdon puolan puoleiseen päähän....ei mitää??
Alko askarruttaa kun kipinän kuitenkin antaa.
Testasin kahteen eri moottoripyörään (toimivia) , sama juttu!
Eli pelkkä tulpanhattu+johto joka puolassa kiinni.
Otin sitte vielä pätkän irrallista tulpanjohtoa ilman hattua ja se piippas. Onko tuossa hatussa joku juttu mikä "estää" yhteyden? ..häiriönpoistaja???
-
Asian vierestä..
Piti testailla yhden perämoottorin konkkia ja puolia näillä ohjeilla ja siinä samassa huomasin tällaisen jutun.
Yleismittari PIIP-asentoon, toinen pää tulpanjohtoon ja toinen pää tulpanjohdon puolan puoleiseen päähän....ei mitää??
Alko askarruttaa kun kipinän kuitenkin antaa.
Testasin kahteen eri moottoripyörään (toimivia) , sama juttu!
Eli pelkkä tulpanhattu+johto joka puolassa kiinni.
Otin sitte vielä pätkän irrallista tulpanjohtoa ilman hattua ja se piippas. Onko tuossa hatussa joku juttu mikä "estää" yhteyden? ..häiriönpoistaja???
Saattaapa olla hyvinkin häiriönpoistovastus tulpanhatussa, joka lisää senverran vastusta, että piipparille ei riitä virtaa.
-
Tulpanhatut oli alkuperältään venäläisvalmisteiset joten epäilin että mahtaako niissä mitään häiriönpoistajia ollakaan...
Mutta mites sitte mitataan vastus tulpanhatun ja moottorinrungon väliltä niinkuin tuolla ohjeissa oli. Sehän näyttää ääretöntä eikös, jos ei kerran piippaakaan??
-
Piipparihan ei ole vastusmittari ja yleensö se piippaustoiminta on rajoitettu satoihin ohmeihin. Jos mitattavassa kohteessa on vaikkapa 500 ohmia, niin piippari tulkitsee johtimen olevan poikki ja ei anna äänimerkkiä.
Häiriönpoistajallinen tulpanhattu pitää ottaa pois, ennenkuin mittaat vastusarvoja puolan toisiokäämistä. Tai sitten pitää tietää se häiriönpoistaja vastusarvo ja vähentää se mittaustuloksesta.
Laita yleismittarista valintavipu kilo-ohmi alueelle ja mittaa sitten lukema uudelleen.
-
Täytyy testailla vielä uudestaan. Kokeilin kyllä tuon mittarin 20K asentoa mutta näytti vaa ääretöntä. Siitä tulikin mieleeni testata suoraan siitä tulpanhatusta ja johdon toisesta päästä piipillä että onko ylipäätään yhteyksissä.
-
Näikö testataan sytytyspuolan ensiökäämi ja tulos pitäisi olla noin 5k ohmia
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Juu ja ei. Toisiokäämille arvo on suunnilleen oikea. Ensiökäämin tuossa testasit samalla siltä osin ettei ole katkosta. Sarjassa näyttivät olevan?
-
Ei , vaan tuossa mitataan toisiokäämin vastus . Siirrä tulpanjohtoon tuleva yleismittarin johto puolan runkoon , niin saat ensiökäämin vastuksen . Ennen sitä valitse alueeksi 200 ohmia .