VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Vanhat moottoripyörät => Aiheen aloitti: Leo Belik - Helmikuu 26, 2012, 10:46:00 ap
-
Terve,
Paljon kiinnostavaa asiaa huohotuksesta. http://bunnbreather.bigblog.com.au (http://bunnbreather.bigblog.com.au)
www.audioworld.net/BSA/oba.pdf (http://www.audioworld.net/BSA/oba.pdf)
http://www.bunn.co.nz/Products/triumph.html (http://www.bunn.co.nz/Products/triumph.html)
Googlettamalla löytyy paljon juttuja tästä asiasta "Bunn breather" eri moottoreille.
Minulta menee paljolti yli ymmäryksen, mutta asiantuntevat ehkä voivat syventyä enemmän.
Hommasin Bunn Breather-kitin ja asennan mielenkiinnolla ajokaudeksi Beezaan.
Olisi mukavaa jos tekniikkaan syventyneet kommentoisivat.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Terve,
Mun Golsussa ainakin on voitelu ollut hyvä tähän asti yläkerrassakin. Varsinkin kun viskasin originaali pumpun ja vaihdoin tilalle ABSAF:in pumpun.
Ymmärtääkseni tuon Bunn Breatherin pitäisi pienentää alakerran painetta ja siirtää huohotusta yläkertaan (kaippa sinne menee öljyhöyryä enemmän).
Ratkaisun kehutaan mm. pienetävän myös vuotoja jne.
-
Moi!Leksan pyörässä on semmonen pikkujuttu tuon venttiilin käyttöä vastaan kun lohkossa sylinterin alapäässä on vain noin 3mm reikä paluu öljylle jonka läpi nyt hengityksen pitäs kulkea?! Mikä tekee huohotuspaineen venttiilikoneistoon? Ei mikään jos ei lueta pako-ohjurin kautta tulevaa,aika pientä painetta! Laita Lexa venttiilikoppa tukkoon ja alkuperäisen jakokopassa olevan letkun nokkaan se venttiili niin homma toimii parhaiten!B50 taitaa olla varustettu väljemmällä kanavoinnilla ylhäältä alas jolloin sijoitus ei ole kovinkaan kriittinen?!
T:Vesku
-
Onkos se työntötankojen suojaputki niin kovin ahdas?
-
Moi!Leksan pyörässä on semmonen pikkujuttu tuon venttiilin käyttöä vastaan kun lohkossa sylinterin alapäässä on vain noin 3mm reikä paluu öljylle jonka läpi nyt hengityksen pitäs kulkea?! Mikä tekee huohotuspaineen venttiilikoneistoon? Ei mikään jos ei lueta pako-ohjurin kautta tulevaa,aika pientä painetta! Laita Lexa venttiilikoppa tukkoon ja alkuperäisen jakokopassa olevan letkun nokkaan se venttiili niin homma toimii parhaiten!B50 taitaa olla varustettu väljemmällä kanavoinnilla ylhäältä alas jolloin sijoitus ei ole kovinkaan kriittinen?!
T:Vesku
Terve.
Oleko ymmärtänyt oikein?
Alakerran paineet tulee ylös "työntötankotunnelia" pitkin.
Alhaalla on nokkapilli, jossa reikä ja pillin juuressa läppä. Eli sieltä paineet tulee nyt ulos.
Bunnin zydeemissä ilma sisään alhaalta ja ulos ylhäältä. Eli rokkerboxiin tehdään ulostulo.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
No juu,näyttää Lexan kolmos kuvassa olevankin että mainitsemani reikä on kairattu aikas reiluksi! Rautapässissä ja BB colsussa on mainitsemani pien reikä. Tunnelissa kyllä riittää hotua! Mutta tähän saakka silti riittänyt että koneessa on yksi toimiva yks'suuntaventtiili!
Mites Trumpassa,nostinpukissa kaks pientä porausta/pukki ja hengitys viedään rockerboxiin,jo vain vuotaa saumat! T:Vesku
-
Rautalammin Tapsan XB33:ssa painevoitelu yläkertaan, eikä paluukierrosta (jäähdytyksen vuoksi). Myös huohotus yläkerrasta yksisuuntaventtiilin kautta. Myös Jaten WR 45 cu" replica racer yksisuuntaventtiili, mutta kampikammiosta.
Nykypyöristä Ducati Panigale, pumppu alipaineistaa kampikammion, parantaa kierrosherkkyyttä.
Vanhuksissa pysyy öljyt paremmin oikealla puolella seinää.
-
Terve,
Jos ymmärrän oikein, niin tuoretta ja viilempää ilmaa huohotukseen ja pakokaasupitoinen ilma (ylipaine) ulos. Alakertaan mahdollisimman tasainen paine, joka vastaa ulkoilmapainetta. Menikö oikein?
Tuo Rex Bunn näyttää olevan asialleen vihkiytynyt. Hän vastaa mieluusti merkkikohtaisiin asennuskysymyksiin meilitse. Minulle tuli hyvin selkeät ohjeet kun kysyin. Kyllä Trumpaakin löytyy ratkaisu.
-
Terve,
Yritän opiskella.
Jos jotakuta kiinnostaa, niin tässä artikkelia http://www.britcycle.com/products/bunnbreatherkit/Bunn_Breather_Article.pdf (http://www.britcycle.com/products/bunnbreatherkit/Bunn_Breather_Article.pdf)
-
sillonhan männän liikkuessa alas ei pitäs olla vastusta niin paljoa.
Mä en näistä mitään tajua, mutta eikö sitten ylöspäin mennessä se hirmualipaine vastusta sitä mäntää ?
-
sillonhan männän liikkuessa alas ei pitäs olla vastusta niin paljoa.
Mä en näistä mitään tajua, mutta eikö sitten ylöspäin mennessä se hirmualipaine vastusta sitä mäntää ?
No, mulla on oppimista, mutta samaa minäkin ajattelin ;)
Eli onko ihanne se, että ylösmennessä olisi ylipaine ja alasmennessä alipaine.
Selittäkää insinöörit ym. megatsut tälläiselle mites tämä menee ja pitäisi mennä. ::)
PS. Fysiikan tunnit jäi vähiin. Joten se huomioiden selitys.
-
Minäkin mielellään kuuntelisin asiantuntijoiden mielipidettä siihen miten öljy käyttäytyy melkein vacuumissa?
Kun ei kukaan asiantuntija ole tullut vastanneeksi, niin kerronpa minä mitä tiedän ja luulen koulupohjalta: Paineen laskiessa kiehumispiste laskee myös. Esim vesihän kiehuu vakuumissa jo kämmenen päällä, alta 40 asteessa. Pumput ovat joskus herkkiä kavitoimaan jos imupuolella on liian alhainen paine. Näissä kyseisissä pyörissähän on kuivasumput, joten lähinnä kai öljypohjan tyhjennyspumppu voisi sitten toimia vähän heikommin, joutuessaan pumppaamaan öljyä vakuumista hienoisen ylipaineen omaavaan öljytankkiin. Varsinainen voitelupumppuhan "näkee" saman paineen sekä imu- että painepuolen päässä, joten sen toimintaan ei luulisi tämän vaikuttavan.
Öljy höyrystyy alipaineessa herkemmin, ja öljysumu saattaa hieman parantaa roiskevoitelua. Taitaa olla kyllä melko marginaalinen vaikutus sillä.
Tässä vähän offtopikkia autoalalta, englantilainen laite kuitenkin kyseessä:
MGB:n moottorissa oli alunperin vapaa huohotus, pelkkä öljynerotin venttiilikopan kannessa. Jossain vaiheessa (1967 tms) tuli PCV eli positive cranckcase ventilation, siinä oli kampikammiossa ylipaine, jota säädeltiin venttiilillä, joka päästi liiat paineet imusarjaan. Kolmas versio, (alkaen n. 1972 tjsp) oli sellainen että huohotus oli suoraan yhteydessä imusarjaan, ilman venttiiliä (vai olisko ollut takaisku linjassa). Venttiilikopassa oli umpikorkki ja putkennysä jossa oli pienenpieni reikä. Tämän kautta imettiin ulkoilmasta aktiivihiilisuodattimen läpi korvausilmaa moottoriin, imusarjan imemän ilman tilalle. Kampikammiossa oli siis alipaine tässä systeemissä. Aktiivihiilipurkkiin oli sitten yhdistetty SU-kaasuttimien kohokammioiden ja polttoainesäiliön huohotus. Kaikissa kolmessa versiossa itse moottori oli oleellisilta osiltaan identtinen. Selostin nämä ulkomuistista, siitä on 10 vuotta kun näiden kanssa viimeksi touhusin, joten voi olla että muistin jotain väärinkin. Etenkin tämä viimeisin versio, joka minunkin autossa oli, oli aika monimutkainen mutta kuitenkin käsitettävissä.
Melko mystisiä ongelmia sai aikaan jos sekoitti eri järjestelmien osia tai tulppaili letkuja kuten minun yksilössä oli tehty. Esim öljynkulutus putosi muutamasta litrasta / 1000km lähes nollaan kun rakensi systeemin alkuperäiseen kuntoon.
Tämä siis ohi varsinaisen aiheen, mutta tarkoitus oli vaan havainnollistaa sitä että monella eri tavalla voi huohotuksen hoitaa. Ja helppo on kämmätä jos lähtee muuttamaan.
Takaisin topikkiin:
Väittäisin kyllä että alipaineistetun kampikammion vaikutus kierrosherkkyyteen on lähes marginaalinen :) Varmasti vakuumi auttaa öljyjen sisälläpysymiseen, mutta jos jonkun paikan voitelu on "hallitun vuodon" varassa (enskaketju joissain pyörissä?), niin ne toki täytyy hoitaa jotenkin muuten.
-
Kiitos Kari.
Olenko jäljillä?
Siis kyse vanhoista esim. yksipyttyisistä nelitahtisista.
Työtahdissa kun mäntä menee alas niin ohivirtauksen vuoksi kampikammioon syntyy lisäpainetta, joka sisältää runsaasti mm. epäpuhtauksia palamisesta. Mitä väljempi kone, niin sitä suurempi lisäpaineen synty.
Paine + kaasut alasmennessä vikkelään ulos huohotuksella ja männän mennessä ylös synnytetään tarkoituksella pieni alipaine (tasapainottamaan tulevaa ylipainetta) kun huohotus suljetaan. Eli mäntä joutuu puristus ja poistotahdin aikana myös hieman töihin synnyttäessään pienen alipaineen kampikammioon. Eli alipaineinen korvausilma on pieni ja perustuu siihen kaasu-ilmasekoitukseen, jota sinne vähän jää sekä sihen mitä huohotuksesta ehtii vähän tulla ennenkuin sulkeutuu.
-
Minä en tierä.
Lisä ajateltavaa..
Tyhjiössä ilmanvastuksetkin on pienempiä, kampi yms liikkuu hereemmin. Tuahan vois kompensoida ylös matkaavan männän?
Jotku sanoo että myös männänrenkaitten tiiviys on parempi, oisko tässä syy miksi esim f1 autoissa käytetään tyhjiöimuria?
http://www.circletrack.com/techfaq/ctrp_0608_power_in_the_pump/viewall.html (http://www.circletrack.com/techfaq/ctrp_0608_power_in_the_pump/viewall.html)
En minäkään ;)
Alipaineen synnyttäninen vaatii aikalailla poweria. Voi kokeilla vaikka fillaripumpulla kun sulkee ventiilin ja vetää "mäntää" ylös.
Tuskin 50-luvun prätkissä alipainetta suuremmin syntyy. Enemmänkin ollaan siellä ylipainepuolella ja öljyn- ja kaasunsekaiset paineet puskee sieltä-sun-täältä.
-
Veikkaisin että tässä pyritään kummiskin pitämään suht tasainen paine kampikammiossa, ja mielellään alipaine, niin että ilmaa liikkuisi huohottimen läpi mahdollisimman vähän. Kai siitä eestaas pumppaamisesta voi pumppaushäviöitäkin tulla. Jos kampikammiossa on reilu alipaine, paineen vaihtelut ovat pienemmät eikä tehoa huku. Kun se alipaine voi olla maksimissaan vain sen -1 bar. Emmätiä ::)
Ittellä ei sen kummempaa kokemusta ole kuin tosta piikkihonda-twinistä. Siinä menee männät brittityyliin ylös ja alas samaan tahtiin, huohotus on venttiilikopasta jonkun n puolimetrisen 10mm letkun kautta ulkoilmaan. Aika puhina käy eestaas, vaikka kone olisi kunnossakin.
-
Terve, aihetta sivuten...löysin muutama viikko sitten eräästä vanhasta aviisista artikkelin joka koski kampikammio-ahtamista, lukaisin nopeasti mutta mieleen jäi että Weslake ja BMW omaavat jonkin sortin patentit aiheeseen...aihe on ainankin minulle aika tuntematon.
onko kukaan perehtynyt asiaan?
voin etsiä lehden uudestaan käsiini ja vaikka skannata sen?
-
Täs on yx.
http://thekneeslider.com/archives/2009/02/03/ellwood-hybrid-single-cylinder-reed-valve-intercooled-4-stroke-engine/ (http://thekneeslider.com/archives/2009/02/03/ellwood-hybrid-single-cylinder-reed-valve-intercooled-4-stroke-engine/)
-
Terve,
Nyt sain kiinnii tuosta Bunn Breather -ideasta.
Huohotus tehdään ulos joko ylhäältä tai alhaalta konetyypin mukaisesti. Vastaavasti korvausilma joko ylhäältä tai alhaalta.
Ratkaisu voi olla bottom>up tai up>bottom tai bottom>bottom.
Letkuissa on hyvin nopeasti reagoivat suuntaventtiilit.
Ulosmenoletku on täysin avara. Sisäänmenoletku on halkaisijaltaan pienempi ja suodattimilla "kuristettu".
Eli sisääntuleva puhdas korvausilma (lämmin) on selkeästi pienempi kuin ulosmenevä kaasuuntunut ilmaseos.
Letkujen keskinäinen virtausero pitää huolen siitä, että kampikammiossa on alipaine.
Kerron asennuksen jälkeen miten toimii.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Minäpä kerron että bässi ei ainakaan leikannut kiinni, kun rääkättiin dynossa.
Terve,
Mulla leikkas kun orkkis öljypumppu ahdisti (mitä lie sinkkisekoitusta). Vaikka olin tietoisesti vetänyt sen kiinni hyvin lempeästi, niin ahdisti sen verran, että käyttöakselista lähti hammas ja loppui öljynkierto. Olin jo aiemmin vaihtanut kuluneen käyttöakselin uuteen Wassellin markkinoimaan vastaavaan (valmistettu ties missä). Olipa viimeinen sen merkin tuote mun rutkuttimeen. Uusi ABSAFin käyttöakseli on jotain ihan muuta.
Laitetaas kuva Wasselin öljypumpun käyttöakselista.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
On tainnut Lexan öljypumpussa olla kuitenkin jotain isompaa vikaa. Niinkun kuvasta voi ymmärtää, kierukkapyörävälityksessä on melkoisen suuri välityssuhde; pikkuahdistukset jyrsiintyvät sinkkivalusta paljon ennen kuin edes öljykalvo menee puhki kierukkavälityksessä. Olettaisinkin, että aiheuttajana on ollut öljynkierron mukana muualta koneesta tullut roska, joka on estänyt pumpun rattaita pyörimästä.
Toi pumpun käyttöakseli on muuten halvin osa siinä pumpunkäyttölinjassa; eikö ole hyvä että "sulake" korkkaa, eikä joku kalliimpi palikka?
-
Eipä osaa sanoa. Nyt kun on niin, että justiin maalattiin kirjastosalin katto. Kaikki kalusteet kannettiin ensin pois, ne on nyt mun uudessa toimistossa estämässä pääsyn ovesta sisään. Eli en ole juuri nyt pystyväinen noutamaan osaluetteloita hyllystä.
Mutta jos saat mulle kuvan tarvittavasta palikasta, voi muistisolu alkaa raksuttaa.
-
Mennäänpäs vielä takasin huohotusjuttuun. Moottorin sisäinen ylipaine johtuu käytännössä kahdesta asiasta: kaasuvuodoista mäntien ohi kampikammioon ja pakoventtiilien varsista venttiilikoppaan. Kuluneet osat tietenkin pahentavat asiaa. Jos paine-eroa on kampikammion ja venttiilikoppien välillä, se pyrkii tasoittumaan nokanseuraajissa olevien öljykanavien kautta.
Huohotusratkaisuja on siis kaksi, venttiilikoppien kautta tai kampikammiosta. Kummassakin tapauksessa poistoletkussa tms. on takaiskuventtiili, joka estää kaasun paluun takaisin moottorin sisäpuolelle. Tämä systeemi periaatteessa ylläpitää pientä alipainetta moottorin sisällä.
Venttiilikoneisto on öljyvoideltu, yleensä syöttämällä sinne öljyä. Öljyn pitää tietenkin päästä valumaan kampikammioon, muuten se kerääntyy nostotankojen putkiin ja venttiilikoppiin. Mielestäni on niin, että jos huohotus tapahtuu vain venttiilikoppien kautta, kampikammiosta tankojen suojaputkia pitkin ylöspäin tuleva kaasu haittaa öljyn valumista kampikammioon. Tällöin öljy tulvii yläkerrassa ja saattaa aiheuttaa savutusta mikäli ohjurit ovat väljät. Parempi ratkaisu lienee huohotuksen toteuttaminen kampikammiosta, jolloin venttiilikoppien mahdollinen ylipaine virtaa suojaputkia pitkin alaspäin ja samalla auttaa öljyn kulkemista alas.
Mäntien ylös- ja alasliike sinänsä ei tuottane dramaattisia paineita, koska kampikammion vapaa tilavuus lienee joitain litroja ja esim. 0,5 litran iskutilavuus ei painetta silloin nosta kovin paljoa. Tehoonkaan asia ei taida juuri vaikuttaa.
Bunnin tai muiden systeemien edut taitaa rajoittua etupäässä siihen että öljyvuodot pienenevät kun koneessa ei ole ylipainetta, ainakaan paljoa.
Oma näkemykseni on rajallinen koska tiedän jotain vain Trumpan koneesta.
T: Jouko
-
Taas takaisin öljystysjuttuihin.
Heti ei tule mieleeni tommoista ratasta. Miksi sen pitää olla noin leveä? Katton vielä huomenna Kauppahuoneelta, mullahan on siellä aika kasat muilta lunastettuja osia, joista en suoraan sanoen tiedä yhtään mitään (no, ehkä sentään jotain...).
-
On tainnut Lexan öljypumpussa olla kuitenkin jotain isompaa vikaa. Niinkun kuvasta voi ymmärtää, kierukkapyörävälityksessä on melkoisen suuri välityssuhde; pikkuahdistukset jyrsiintyvät sinkkivalusta paljon ennen kuin edes öljykalvo menee puhki kierukkavälityksessä. Olettaisinkin, että aiheuttajana on ollut öljynkierron mukana muualta koneesta tullut roska, joka on estänyt pumpun rattaita pyörimästä.
Toi pumpun käyttöakseli on muuten halvin osa siinä pumpunkäyttölinjassa; eikö ole hyvä että "sulake" korkkaa, eikä joku kalliimpi palikka?
Terve Hannu. Kun tuo "sulake" (käyttöakseli) korkkaa, niin loppuu öljynkierto. Eli iso hommahan siinä tulee kun "sydän" pysähtyy.
Otin orkkis öljypumpun pöydälle ja tutkailin sitä. Minua jo aiemmin varoitettiin sen heikkoudesta. Mitä lie sinkkivalua. Sen ongelman pystyi helposti todentamaan pöydällä. Kun kiristää sen kiinni pinnapulteilla (2 kpl), niin se puristuu kasaan ja sitten ei pyöri mikään ratas. Pumppu pitää kiinnittää pohjaan lähes sormikireydellä. Kuulemma ominaisuus.
No kun kiinnität sen sitten hellästi, niin mistäs testaat sen toimivuuden. Ainoa tapa on ottaa jakopään poski irti, pinion shaft ulos ja kokeilla pyöriikö käyttöratas huolettomasti. On vaan kiinnitettävä tosi löysästi ja luotettava.
Ei kun vanha pumppu huitsin.. ja kunnon pumppu ja käyttöratas tilalle. On sen verran tärkeä osa.
Yläpuolella sinkkivalu-mikä-lie-orkkispumppu ja alapuolella ABSAF-kunnon pumppu.
Toinen kuva Wasselin-indonesia-mikä-made-in-lie käyttöakseli ja tuo tumma ABSAF-käyttöakseli. Verratkaa hampaiden kulmia. Materiaalia ette valitettavasti näe, mutta eroa on.
Kun ja jos kone leikkaa kiinni öljynpuutteen vuoksi, niin tarkistakaa aina myös veivin yläsilmukan pusla. Tässä näette miten pusla on leikannut kiinni männän tappiin ja kääntynyt (voitelureikä on siirtynyt). Jos tuota ei huomaa, niin voitelua ei tule hyvin tapille jatkossa.
Panee kyllä ihmettemään miten männän tappi on pysynyt paikoilla pyörimättä ja pystynyt pyöräyttämään tuon puslan. Luulis puslan olevan tosi lujasti silmukassa. Siis kireämmin kuin tappi männässä.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Jouko: Parempi ratkaisu lienee huohotuksen toteuttaminen kampikammiosta, jolloin venttiilikoppien mahdollinen ylipaine virtaa suojaputkia pitkin alaspäin ja samalla auttaa öljyn kulkemista alas.
Näin varmaan onkin. Ehkä Trumpassa onkin parempi ratkaisu huohotus kampikammiosta ja korvausilma myös kampikammiossa (tai venakopasta).
Tuolla Bunnin sivuilla http://bunnbreather.bigblog.com.au/index.do (http://bunnbreather.bigblog.com.au/index.do) on esimerkki TR6R jossa ratkaisu on - molemmat alhaalla.
Kiitos kirjoituksestasi.
-
Mä tuosta paljon mitään tiedä mutta nämä kiihdytyspyörä-ja -autovirittäjät ainakin käyttää aika yleisesti alipainepumppuja joten uskoisin että kun ollaan pienillä marginaaleilla kilvassa niin kaikki kikat mikä lisää tehoa otetaan käyttöön.Jenkkien pro-stockissa jopa säännöt rajaa vain yhden pumpun käyttöön.Parhaimmillaan olen nähnyt jostain autoista päässyn yli kymmenen hevosvoiman tehonlisäyksiin.Täytyy myös huomata että kisapuolta ei rassaa maantieliikenteen saasterajat,vakiopyörien valmistajia se taas sitoo hyvinkin tiukasti.
Toinen vaihtoehto olisi kai ejektorit pakoputkeen jolloin pakokaasun virtaus muodostaa sen alipaineen.Saattaa tosin vaatia aika lievästi vaimennetun putken,tai meluummin ei vaimennusta ollenkaan.Kaiketi kuitenkin se vaikutus on suurinta siellä kierrosalueen yläpäässä.Oletusarvoinen tehonlisäys lienee kuitenkin prosentin-parin luokkaa.
Kyllä tuohon joku henkilö on varmasti suomessakin perehtynyt,en vaan tiedä kuka ja milloin koska tuo ei ole uusi asia.
-
Terve Mika.
Kun pysytään näissä meidän vanhoissa rupukoissa ja pysytään kotimaassa, niin Hakamäen Ismo taitaa olla velho näissä virittelyhommissa ;)
Niinkuin hän kirjoitti aiemmin, on hän huohotuksia parannellut kisapeleihin ja vintagepyöriin.
-
Näin varmaan on.Sen tiedän että myös uudempien Kotarien omistajat ovat laitelleet noita Bunnin systeemejä ja kehuvat niistä olevan apua.
-
Terve Mika.
Tuo oli kaivattu viesti kun kuulee, että positiivisia kokemuksia löytyy.
Rohkaisee ainakin kokeilemaan.
-
Nyt kun mää kattelin noita kuvia korkanneesta pumpun käyttöakselista. Kattopa Leksa ne kulmat vielä kerran. Tossa korkanneessa näyttäisi olevan sangen lähelle oikea kulma vastarattaan hampaille. Tarvikohan toi ABSAF-akseli oman pyörittäjänsä?
Ja sitten palauttelisin takaisin maanpinnalle. Jos öljypumppu korkkaa, syy ei todellakaan ole käyttöakselissa. Sulla kulkee joutavaa roinaa siellä koneen sisällä, siivoa ne ensin pois.
-
Terve,
Joo. Vika ei ollut alunperin käyttöakselissa, vaan pumpussa joka oli liian kireällä painuen kasaan ja leikkasi siten kiinni niin hyvin, että käyttöakselista meni hampaat.
Purin öljypumpun, puhdistin sen ja tarkistin mitat ja tiivisteet. Kiinnitin pumpun uudestaan pohjaan. Otin vastarattaan (pinion shaft) pois akselista jolloin pumppu ja käyttöratas pyörivät vapaasti sormin. Oli helppo havaita muutos kun kiristi pumppua kiinni, niin käyttöratas ei enään pyörinyt sormin. Heti kun vähän hölläsi, toimi. Eli vanha mikä-lie-sinkkivalupumppu on niin pehmeää ainetta, että puristuu kasaan.
Tuo käyttöratas josta on mennyt hampaat on voinut olla hyvä, mutta kuvassa jossa on ABSAF ja Wassel-pumppu on ehjä ja toinen kappale. Mulla oli nitä kaksi. Meinasin laittaa sen ehjän Wasselin vanhan tilalle, mutta työnjälki on todella epätasainen.
Kokeilin ABSAF:in käyttöratasta ilman pumppua ja se pyöri todella hyvin vastaratasta vasten. Työnjälki on todella siisti.
Uusi Wassel-käyttöratas jouti matallinkeräykseen. Vanha pumppu muistojen hyllyyn. ABSAF:it tilalle.
Tässä kuva pinion shaftistä ja paikasta johon käyttöratas tulee pystyyn. Kuva on otettu sen jälkeen kun purin. Metallirouheet vanhasta käyttörattaasta on vielä näkyvillä.
Itse asiassa kokeilin ensin Wasselin käyttöratasta ilman öljypumpua. Näkee hyvin kuvasta miten vastaratas on heti "syönyt" käyttöakselin hammasta. Tähdennän vielä, että vika ei alunpitäen ollut käyttörattaassa. Tuo kuvassa oleva fiasko käyttöratas on kappale, jota olin asentamassa. Näyttää siltä, että noi Indonesialaiset (mistä liekin) tarvikeosat on todella surkeita kriittisiin paikkoihin.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Se BSA:an pumppu on hauras.
Jos sen menee purkamaan niin joka osa
merkattava niin että kasaus tapahtuu 100%
samalla tavalla, siis hammas hampaaseen jne.
Kokemus sanoo että mikään ei saa muuttua, muuten
on tiukka tai tosi tiukka...
Parempi olla koskematta, jopa
JN
-
Terve,
Olet oikeassa Johan.
Kun avasin sen, niin merkkasin tussilla osat (rattaiden hampaatkin) ja laitoin ne purkaessa järjestyksen. Pyrin ottamaan aina kuvan purkuvaiheessa kännykällä. Tästä työtavasta on tullut tapa.
Voipi olla, että oli jo ennen avaustani pielessä koska se leikkasi kiinni ennen avaustani pienellä kiristyksellä. Sain vinkin, että tuo vanha pumppu on valmistettu jostain sinkkisekoituksesta (muistaakseni) ja on pehmeää. Saattaapi olla, että sitä on avattu enemmän ja vähemmän ja se oli päässyt muokkautumaan. Joka tapauksessa se pumppu on hyllyssä ja uusi tehokas tilalla. Huolet on pois.
Nonni. Löytyhän tähän tekstiä tueksi. Hyvähän näitä on jälkeenpäin löytää. Pitäisköhän lukea ensin ja sitten vasta puuhastella.
Haynes. BSA Pre-Unit Singles. : Replacing the oil pump. ... Rotate the oil pump spindle during tightening, to ensure that it moves frely. If the bolts are overtightened the pump will bind.
Tällä kertaa tuo "overtight" oli pelkkä pieni kiristys.
-
Mulla Royalin (Electra 2005) huohotinsysteemi oli susi syntyessään - puhkui milloin mitenkin päin ja lykkäsi ylimääräiset soosit ensiökoteloon, (eihän toki nyt luontoon!) tai milloin minnekin.
Ongelma poistui Bunnin systeemin asennettuani olisko 5-6 vuotta sitten. Kannattaa silloin tällöin tarkistaa, että se ulosmenoventtiili pelittää. Minulla kävi niin, että ilmeisesti öljyn lisäaineet turvottivat venttiilin läpän niin, että jumittui. (Lykkäsi sitten muualta...) Nahkapaskalla leikkasin sitten alikokoisen läpän tilalle ja kaksi suvea on se pelittänyt.
Nuo Bunnin osathan ei yksittäin maltaita maksa - mutta kai tässä maksetaan siitä tuotekehittelystä.
-
Hello,
Bunn Breatherin jälkeen kone on siistimpi kuin koskaan aiemmin. Kuvissa moottori 600 km (2x300 km) brittiralli jälkeen, haipakkaa menoa.
Kuvat reissun jälkeen.
Oho! Rundimittarin vaijerin kiinnitys pettää.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Sattumoisin huomasin tämän mielenkiintoisen aiheen. Ongelmia on ollut eräässä niinkin helpossa koneessa kuin Arskassa. Ja kisa-Aaretissa on sentään ollut yksi takaisku ja kaksi vapaata. Nyt toisenkin jakopäästä puhaltavan ison letkun varustin oikein jousikuormitteisella takaiskulla joka sitten palautuu tuuletettuun öljytonkkaan ja enää imukopassa on vapaa tuuletus. Saas nähä. Mutta kiertää kyllä. - Ihmeellisempi laitos oli 1961 Venom, sen koneesta en löytänyt ainuttakaan ulos päätyvää huohotusta! Ja se kone kiertää sekin ja
kuitenkin mylly oli sen konepyörän ainoa hyvä komponentti. Olenkin monesti miettinyt miten kampikammion painevaihtelut vaikuttavat tuolla monien onkaloiden takana sijaitseviin huohottimiin (esim. jakopään kopassa) ottaen huomioon että kyseessä on ilman kaltainen kokoonpuristuva kaasuseos. Kuinka hyvin huohotus ehtii vastaamaan moottorin sisäisiin paineenvaihteluihin varsinkin suurilla kierrosluvuilla. En ole fyysikko enkä moottoriteknikko, inssi kuitenkin.
-
Sattumoisin huomasin tämän mielenkiintoisen aiheen. Ongelmia on ollut eräässä niinkin helpossa koneessa kuin Arskassa. Ja kisa-Aaretissa on sentään ollut yksi takaisku ja kaksi vapaata. Nyt toisenkin jakopäästä puhaltavan ison letkun varustin oikein jousikuormitteisella takaiskulla joka sitten palautuu tuuletettuun öljytonkkaan ja enää imukopassa on vapaa tuuletus. Saas nähä. Mutta kiertää kyllä. - Ihmeellisempi laitos oli 1961 Venom, sen koneesta en löytänyt ainuttakaan ulos päätyvää huohotusta! Ja se kone kiertää sekin ja
kuitenkin mylly oli sen konepyörän ainoa hyvä komponentti. Olenkin monesti miettinyt miten kampikammion painevaihtelut vaikuttavat tuolla monien onkaloiden takana sijaitseviin huohottimiin (esim. jakopään kopassa) ottaen huomioon että kyseessä on ilman kaltainen kokoonpuristuva kaasuseos. Kuinka hyvin huohotus ehtii vastaamaan moottorin sisäisiin paineenvaihteluihin varsinkin suurilla kierrosluvuilla. En ole fyysikko enkä moottoriteknikko, inssi kuitenkin.
Terve,
Tuossa Bunn Breather -systeemissä on ilman tulo pienemmällä (ahtaammalla) letkulla ja ventiilillä. Ulostulo isommalla ja avarammalla. Ventiilit näyttää menevän vinhaan tahtiin silminähtävästi (läpinäkyvät ventiilit). Sen jopa kuulee. Näyttää ainakin toimivan minun tapauksessa. Vanha, yksisuuntainen, olikin ihan onneton idea ja tuskin toimi tai kerkesi oikeassa ajoituksessa.
Tässä kuva letkuista ja venttiileistä. Minulla huohottaa alhaalta, jakopään kopasta (näet kuvassa) ilmaa sisään ja ylhäältä rokkerboxista ulos. Sorminkin voi tuntea imut ja puhallukset.
Jos jaksaa selailla aika sekavia sivuja, niin tässä http://bunnbreather.bigblog.com.au/index.do (http://bunnbreather.bigblog.com.au/index.do)
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Kuinkas Goldie kulkee ny??
-
Kuinkas Goldie kulkee ny??
Kiitos kysymästä ;)
800 km remontin jälkeen takana ja kulkee nautittavasti. Käyntiin laakista, joskus kahdella. Hyvin pörisee.
Toivotan samalla hyvää Juhannusta kaikille foorumin lukijoille.