VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Entisöinti => Aiheen aloitti: markkukovasin - Marraskuu 25, 2010, 11:33:55 ap
-
Moi!
Nyt kiinnostaa jo kuparointi-lähinnä noiden rautaosien pohjustus.
Virtalähde käynee sama kuin niklauksessa-vaan se kuparointiliemi?
Olen antanut itselleni kertoa,että kuparisulfaatti voisi olla se vaikuttava
aine tässä-sitä saapi ostaa apteekista,näinkin kerrottiin.
Mutta kun se jauheena myydään,niin mihin se sekoitetaan-veteenkö?
Ja millainen pitäisi satsin sakeuden olla-prozentteina varmaankin mitataan
tätä asiaa.
Entä muita vinkkejä ja asioita,jota olisi hyvä tietää ennen puuhaan ryhtymistä-ja
sen aikanakin?
t. Markku
-
Tere!
...oli näköjään vanha keskustelu aiheesta sivustolla-osui äsken silmääni.Myös muilla harrastesivustoilla
oli aiheesta jonkun verran-osa oli noilla litkuilla onnistunut,osa ei.
Taitaa tässäkin tekijä oppia parhaiten ite kokeilemalla-apteekista kysyin kup.sulfaattia ja
sieltähän sitä saapi rahaa vastaan.Muut vermeet taitaakin olla hyllyssä.
Eikun kokeilemaan-tosin edelleen vinkkejä kuunnellaan,jos jollakulla on niitä jaettavaksi asti.
t. Markkku
-
Tuo sulfaattikylpy on nk. hapan kylpy,jolla ei periaatteessa voi rautaa kuparoida ennenkuin rautaan on laitettu alkaalisella kuparikylvyllä pohjat.
Tuolla kylvyllä kyllä voi tulla kuparia pintaan,pysyvyys on kyseenalaista.Näitä sulfaattipitoisia kylpyjä käytettiin muinoin nikkelikerroksen päällä paksuina kerroksina,ja sitten hiottiin/kiilloitettiin.
-
Terve!
Minkälainen sisällöltään on se alkaalinen kylpy-mistä saapi ostaa aineita ja mitä
siis sisältää litku?
t. Markku
-
Markku!
Sar-Machinelta löytyy valmista, syanidipitoista esikuparointikylpyä. Käyttölämpötilakin pyörii parinkymmenen asteen kieppeillä, joten ei tartte kuumien liemien kanssa läträtä. Muista hyvä kohdepoisto. TH
-
Terve!
Siis sama firma,mistä nikkelilitkut!Tartteepa kysyä...
t. Markku
-
Nykyään käytetään paljon syanidivapaata alkaalista kylpyä,on kotioloissa turvallisempaa.Saa varmaan kaikilta pintakäsittelykemikaalin toimittajilta,määrät voi olla kotikäyttöön vähän rajuja.
-
Terve!
Jotenkin tuo syanidi ja kotiolot eivät oikein mielestäni ole paras
yhdistelmä...Ei sulla,Ipi,olisi paria litraa tuommoista alkalista lientä
ilman syanideja myydä?
t. Markku
-
Ei ole kylpyä,etkä Sinäkään tarvitse sitä,vedä vaan nikkeliä vähän enemmän pohjaan,ja kiilloita se,tulee ihan yhtä kestävää.
-
Terve!
No ei sitten-unohdetaan kuparointi.
t.Markku
-
Tuli muuten yhtäkkiä mieleen että voithan tuota hapankupariakin käyttää,niklaat sen kappaleen ensiksi,sitten kuparoit ja taas niklaat.
Hapan kupari ei saostu raudan päälle kunnolla.Kyllähän tuosta kuparista tietty hyöty on kestävyyden kannalta.mutta eihän nuo osat yleensä niin kovalle rasitukselle joudu.Vahata ne kannattaa sillointällöin,vaikka olis kromikin päällä.
-
Niin-sekin mahdollisuus tuli tuossa yhden kamraatin kanssa puhuttua-kokeillut
en ole,kun ei ole aineita.
Lähinnä se kupari helpottaisi noiden rautaosien pinnan syntymisen seuraamista-
hyvin kiilloitetusta pellistä on hiukan hankala nähdä,miten se nikkelipinta on ympäriinsä
muodostunut-ja onhan se ehkä kestävämpikin,jos on kupariia hiukan välissä.
t. Markku
-
kokeilin eilen pikaisesti kuparoida rautanaulaa.
- noin desi vettä
- sinne lusikallinen kuparisulfaattia
- pienin tasavirtalähde jonka löysin (3v) ((kokeilin myös 1,5v patterilla))
- kupariputken pätkä + johtoon ja naula - johtoon.
pinnalle syntyi oitis paksu kerros punasen-ruskeeta möhnää (kuparia?) heiluttelin aina välillä ja oli noin tunnin nesteessä.
Läks kuparit ihan pyyhkimäällä pois.
Tätä sitten jatkoin jonkun aikaa ja kokeilin isompiakin virtoja mutta aina sama homma.
sitte kokeilin dipata kiiltäväksi hiotun naulan pelkästään siihen nesteeseen ihan ilman virtaa tai mitään.
ja avot. siihenhän tuli ihan nätti kuparipinta. Pysyvyydestä nyt ei toisaan ole vielä mitään hajua mutta ei se ainakaan pyyhkimällä pois lähteny.
Tarkoitus ois joskus tulevaisuudessa rakennella motskaria mihin haluaisin kuparin värisiä pisteosia. Toimiskohan noi noin jos vaikka lakkais päälle?
vai harmaannuttaakohan se lakka pinnan. Entäs kestävyys ulko-oloissa ilman lakkaa?
Tarttuko tuo kupari rautaan jotenkin helpommin kuin muihin metalleihin?
Täytyy jatkaa kokeiluja, mutta jos tulee mieleen jotakin mitä vois kokeilla niin kertokaahan.
EDIT: muokkasin viestiä. Laitoin vahingossa + ja - navan väärinpäin tekstiin. Eli siis naula oli - johdossa
-
Kirjastosta löytyy "Kemiallinen ja sähkökemiallinen pintakäsittely" kolmiosainen kirjasarja. Suomen galvanoteknisen yhdistyksen julkaisu.
-
kokeilin eilen pikaisesti kuparoida rautanaulaa.
- noin desi vettä
- sinne lusikallinen kuparisulfaattia
- pienin tasavirtalähde jonka löysin (3v) ((kokeilin myös 1,5v patterilla))
- kupariputken pätkä + johtoon ja naula - johtoon.
pinnalle syntyi oitis paksu kerros punasen-ruskeeta möhnää (kuparia?) heiluttelin aina välillä ja oli noin tunnin nesteessä.
Läks kuparit ihan pyyhkimäällä pois.
Tätä sitten jatkoin jonkun aikaa ja kokeilin isompiakin virtoja mutta aina sama homma.
sitte kokeilin dipata kiiltäväksi hiotun naulan pelkästään siihen nesteeseen ihan ilman virtaa tai mitään.
ja avot. siihenhän tuli ihan nätti kuparipinta. Pysyvyydestä nyt ei toisaan ole vielä mitään hajua mutta ei se ainakaan pyyhkimällä pois lähteny.
Tarkoitus ois joskus tulevaisuudessa rakennella motskaria mihin haluaisin kuparin värisiä pisteosia. Toimiskohan noi noin jos vaikka lakkais päälle?
vai harmaannuttaakohan se lakka pinnan. Entäs kestävyys ulko-oloissa ilman lakkaa?
Tarttuko tuo kupari rautaan jotenkin helpommin kuin muihin metalleihin?
Täytyy jatkaa kokeiluja, mutta jos tulee mieleen jotakin mitä vois kokeilla niin kertokaahan.
EDIT: muokkasin viestiä. Laitoin vahingossa + ja - navan väärinpäin tekstiin. Eli siis naula oli - johdossa
Lue tuolta ylempää tästä sulfaatista,niin voi vähän selkeytyä.
-
kävin kirjastosta kyselemässä tuota kirjasarjaa. Ei ollut. Tilaamalla olis saanu mutta 3 kpl sarja 15 ekee. Jätin vielä tilaamatta.
Löysivät sitten "takahuoneesta" galvanointia käsittelevän kirjan joka oli 30-luvulta. Aattelin että mikä jottei, tuskimpa ihan hirveesti tekniikat muuttuneet.
No ei ollu tekniikka mut sanat, käsitteet ja aineet kyllä!
Vois olla apteekin tätillä naurussa pitelemistä kun menisin tilaamaan 15g potaskaa ja pari grammaa syöpää :P
Potaskaa nyt löytyy omastakin takaa mutta syöpää ei onneks ole vielä ilmaantunut.
Eli siis mun pitäis hommata jotakin alkaalikylpyjä?? tai nikalata? Näinkö?
mites muuten kun tuossa aikaisemmin luki että vedät kuparin alle nikkelin..sit taas toisaalla luki että nikkelin alle kupari..mites tällainen yhtälö toimii?
-
Lue vielä vähän tarkemmin,hapan kupari ei sovi raudan päälle,mutta nikkeli sopii,no,kun rauta on niklattu,sen päälle voi vetää hapankuparia jne...
Galvanotekniikka on vaikeaa,mutta ei mitään "rakettitiedettä" :)
-
oon tuossa lueskellu toimistossa istuskellessa sitä 30-luvun galvanotekniikka-kirjaa. kyllähän sieltä alkaa asioita selkiytyy.
Mutta pitäiskö pelkällä kuparisulfaatilla, kupari anodilla ja virralla saada aikaan hyvä ja pysyvä kuparointi? ..vai tarviiko jotain rikkihappoo tai jotain muita litkuja väkisinkin mukaan?
-
30 luku on mennyt jo :) VIELÄ KERRAN: SULFAATTIKYLVYLLÄ EI SAA RAUTAAN KUNNOLLISTA PINTAA!!
-
NO VIITSITKÖS KERTOA MILLÄ SAAAAA? :D
Tekeekö tuollakuparisulfaatilla sitte yhtikäs mittää? Sitä kun nyt ois hankittuna?
Sano sinä Ipi seuraavat aineet joita yritän etsiä. ..niin joku voi sitte sanoo Taas ettei niillä onnistu :-\
-
Alkaalisella kylvyllä on raudan pinnoittaminen aloitettava,lue tätä topiccia tuolta vähän ylempää.Noita aineita on vähän hankala hankkia pienessä mittakaavassa.
-
Kokeilin tänään eka kertaa kuparointia alkaalisella kylvyllä: 3V 0,3A virralla, kappale pinta ala noin 0,2 - 0,3 dm. Etäisyys anodin muutama cm. Aika noin 5min. Ennen kuparointi kävi kappale noin 10 min lipeäliemessä ja pari minuuttia 30% suolahapossa. Ja huuhteluna lämmin vesi aina välillä. Kupari tuli hyvin pintaan ja pysyy, mutta oli paikoin aika tummunut, muutamassa paikassa aivan musta heti kun nostin kappale ulos. Missä meni vikaan? Saako semmoisen tummunut kappalen heti laittaa hapan kuparikylpyyn tai pitää ensin keittää monessa liemessä?
-
Minkälainen kylpy oli? Nuo tummat kohdat viittaavat väärään virrantiheyteen.Tosin itsetehdyillä kylvyillä on vaikea saada kiiltoa aikaan koska kylvystä puuttuu usein kirkasteet (kiiltolisät). Ei tuo tummuus estä happamalla kuparointia jos se kerran pysyy kiinni.Killoittaa voi sitten kun on tarpeeksi paksu pinta.
-
Kiitos vastauksesta, kylpy on Coventya'n, merkista ei hajua. Mutta JOS kappale oli kosketuksessa anodin, virrantiheys olikin pielessä. Jatkan vaan harjoituksia.
-
Tuo Coventyan alkaalinen syanidivapaa kuparikylpy Diastar 100 on kyllä hyvä kylpy,sillä pitäisi tulla peilikiiltävää kunhan virrat yms. ovat kohdallaan.
Kotitoloissa juuri tuo oikea virtamäärä vaatii paljon harjoittelua. Jos kappale koskettaa anodia seurauksena on oikosulku ja silloin menee kaikki päin v....a :) Muista myös kappaleen tai kylvyn liikutus.
-
Luulen että tummat kohdat johtuivat koepalan epäpuhtaudesta. Olin käyttänyt kiillotuksessa venäläistä vihreä kiillotustahna ja tämä ei liukene ei hapossa eikä emäksessä. (asetooni kyllä auttaa, tässä tapauksessa jälkiviisaus)
Koska homma kiinnostaa niin yritin sekoittaa --- 50g ammoniakki n.25%,50 g kuparisulfaattia---- ohjeiden perustella kuparikylvyn. Koska 25% ammoniakkia ei löytynyt laskin, että sama suhde pitäisi tulla jos asennan sen 120g 10% ammoniakin vesiliuoksella. Vähensin veden määrä 900 ml, kuparisulfaatti liukeni hyvin ja kun lisäsin ammoniakin sitten tuloksena oli litra litkua jossa oli noin cm vaalea sakka pohjassa. Menikö jotain väärin? Jos ei, pitäkö nyt ennen käyttöä ainetta sekoittaa tai suodattaa?
-
En osaa sanoa mikä meni vikaan,mutta tuolla sulfaattilylvyllä ei kyllä voi kuparoida esim.rautaa,vaan homma on aloitettava alkaalisella kylvyllä.
Noilla nk.happamilla kylvyillä voi sitten tehdä paksumpia kerroksia esim.täyttöä ja hiontaa varten.
-
Ei tämä salmiakkisprii ollut sitten oikea aine.
Pakko kokeilla toinen konsti - kuparisulfaatti ja rikkihappo, johon tulee loraus pirtua ja tippa suolahappoa. Löysin semmoisetkin ohjeet netistä.
-
Oli tarkoitus juuri kuten sanoit tehdä paksumpia kerroksia.
Mistä tätä 25% ammoniakkia saa?
-
Ei tämä salmiakkisprii ollut sitten oikea aine.
Pakko kokeilla toinen konsti - kuparisulfaatti ja rikkihappo, johon tulee loraus pirtua ja tippa suolahappoa. Löysin semmoisetkin ohjeet netistä.
En osaa neuvoa mistä saa ammoniakkia,mutta pohjalle täytyy ensin saada se kupari alkaalisella kylvyllä. Tuohon toiseen konstiisi mulla on kyllä ratkaisu: jätä se kuparisulfaatti pussiin ja suola+rikkihappo myös astioihin,kaada siihen pirtuun puolet vettä ja joukkoon esim.mustaherukkamehua
ja heitä se huiviin,niin hyvä tulee :)
-
Minulla on tämä Coventyan kylpy pohjalla. Pirtu meni jo kuten neuvoit, oikean käyttötarkoitukseen. Huomasin kun illalla että minun on turha haaveilla kemian Nobel palkinnosta.
Kokeilin tekemäni litkua niklatulla langalla - pintaan tuli jokunen kuparikerros. Sitten suodatin kylvystä sakan pois ja sen jälkeen sain katodin pintaan vaan jotain mustaa mössöä ja anodin pinnalle kertyi sulfaattisinistä sakka. Tätä ihmetellessä loppui pirtu ja nyt on jatkettava Coventyan kylvyllä ;D
-
Vielä yksi kysymys - luin jossain keskustelussa että hapolla peittauksen jälkeen joutuu alkaalinen kylpy koville. Miten siihen suhtautua?
-
Galvanotekniikan perussääntö on että käsiteltävän kappaleen ph eli happamuusarvo saatetaan pesun ja hapotuksen jälkeen suurinpiirtein samalle tasolle kuin pinnoituskylpykin on.Esim. sähkösinkityksessä: rasvanpoisto,hapotus,sähköpesu,dekapointi laimealla suolahapolla,sitten sinkitys.Joka käsittelyvaiheen välissä tietty huolellinen huuhtelu. Tuonhan sanoo jo maalaisjärkikin ettei kovin hapanta tavaraa kannata tunkea alkaaliseen kylpyyn,siinä ph kärsii pitemmän pääle varmasti. Olisi mielenkiintoista nähdä tuo mainitsemasi keskustelu.
Pieni korjaus tähän:tässä tapauksessa puhutaan tietysti hapansinkistä,alkaalisella kylvyllä tätä dekapointihommaahan ei tietysti ole.
-
Galvanointikenraali Ipi Laaksonen puhui asiasta "elektrolyyttinen pinnoitus" keskustelussa. ;)
Tänän tuli ostetua akvarioliikeestä pH tester millä saa mitata 10 pH asti. Nyt on vielä selvittää mitää alkaalista kylpyä pitäisi käyttää neutralointiin. Kemia ei ole ikinä ollut vahva puoleni.
-
Kiitos uudesta arvonimestä :) Yleisesti ottaen et tarvitse alkaalista kylpyä neutralointiin/dekapointiin.Hommahan menee näin: Pesu yleensä alkaalisessa rasvanpoistossa,hapotus esim.suolahapolla,sähköpesu alkaalisessa pesukylvyssä,tämän jälkeen kappaleen voi tietty viedä suoraan alkaaliseen kylpyyn. (muista tietysti huuhtelu joka vaiheen jälkeen).Jos taas kylpy on hapan,esim.nikkeli tms. neutralointiin/dekapointiin käy esim.kastaminen n.5% suolahappoliuokseen,jolloin kappale on tietty "hapan" mennessään pinnoituskylpyyn. Helppoa kuin heinänteko,eikö vain :)
-
Vielä yksi kysymys - luin jossain keskustelussa että hapolla peittauksen jälkeen joutuu alkaalinen kylpy koville. Miten siihen suhtautua?
Tuo keskustelu mistä mainitsit kiinnostaisi minua kovasti.
-
Matti taisi puhua tuosta=> http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=69884.msg338739 (http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=69884.msg338739)
-
Matti taisi puhua tuosta=> http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=69884.msg338739 (http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=69884.msg338739)
Tuossa ei varsinaisesti puhuta ko. asiasta.