VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Entisöinti => Aiheen aloitti: Teemu Mäkinen - Elokuu 12, 2010, 00:12:33 ap
-
Mikä on oikea tai paras tapa pehmentää kuparinen kannentiiviste? Olen kuullut eri tavoista mm. kuumentamisesta keittolevyllä, uunissa tai retkikeittimen liekissä sekä vedessä keittämisestä. Entä tiivisteen jäähdytys, toiset puhuvat että tulisi hyvä jos jäähdyttää öljyssä. Onko tämä tarpeellista? Kiitoksia vastauksista!
-
Se on sama millä tavalla sen HEHKUTAT PUNAHEHKUISEKSI (tumma kirsikan punainen).
Vedessä keittämällä lämpötila tulee vain n. hieman yli +100°C eikä se riitä.
Hehkutuksen jälkeen on KUPARILLE samantekevää jäähdytätkö sen ilmassa hitaammin vai nopeasti kastamalla veteen.
Tarkoitus on vain saada kupari pehmeään tilaan lämmittämällä. (Kupari ei kovene/karkene nopeassa jäähdytyksessä)
-
Jep-kuumennus onnistuu vaikka kaasugrillissä-mikäli se "parempi puolisko" ei
satu vaanimaan lähistöllä...Sitten vain tiiviste veteen ja valmista tuli.
Mutta mitäs ainetta nykyään käytetään semmoisissa tiivisteissä,joissa kupari on molemmin
puolin ja se "massalevy" siellä välissä?Asbestia kai siellä jonniinlaisena seoksena ennenvanhaan
oli?
t. Markku
-
eipä noi kupari/massa tiivisteet oo mun mielestä uudelleen käytettäviä. (ainakaan siinä määrin kuin umpikuparinen)
-
Eivät oikein ole plöijättäviä-toki on firmoja,jotka tekevät mallin mukaan uusiakin.Ite tehdessä
ongelmana meinaa olla ne reikien ja muiden lävistysten "purjerenkaat",jollaisia
niissä on.Ja sitten se väliaine,joka kanssa saisi olla oikeaa lajia.
Kaikkiin vehkeisiin ei oikein enää alkuperäisiä saa,vaikka haluttaisi.Toisaalta taas mittatilaustyönä
tehdystä tiivisteestä taas ei haluttaisi maksaa pyydettyä hintaa...Ainakin tekisi mieli yrittää tehdä
kokeeksi itekkin?
t. Markku
-
Konetiiviste Lindgren Mäntyharjulta tekee tiivisteitä 80 vuoden kokemuksella. Myös niitä kerroksellisia kannentiivisteitä.
-
Ennenmuinoon kupari pehmennettiin kuumentamalla se punahehkuiseksi ja sitten pikainen jäähdytys veteen.
Kupari kun tuppaa olemaan ns muokkauslujittuvaa ainetta, eli kun sitä taivuttelee, koputtelee ja naputtelle ja muuten työstää, niin tuppaa kovettuun.
Ilmassajäähdytyskin kuumentamisen jälkeen pehmentää, mutta parempi lienee tuo vedeessäjäähdytys.
Monenlaista koulukuntaa tähänkin löytyy, muttanoin ainakin itse teen.
Sitten tiivisteet, joissa massa kuparien välissä, ei varmaankaan lämmittämällä parane, vaan massa palaa ja sitten on kädessä kaksi erillistä kuparitiivistettä.
-
Noin määkin ennen luulin, jopa toisillekin suosittelin vedessä jäähdyttämistä. Mutta kun riittävästi tuli poikkiteloista kommenttia, kokeilin molempia vaihtoehtoja. Otos oli varsin runsas, ja tulos oli selkeästi se, että aivan sama. Ei mitään väliä, jäähdyttääkö tiivisteen vedessä nopeasti, vaiko ilmassa hitaasti. Ihan yhtä pehmeitä tuli.
Vedessä jäähdyttämisessä on tietysti se hyvä puoli, että pääsee heti jatkamaan asennusta.
-
Kyllä näin on,kupari "löijääntyy" riippumatta onko se jäähdytysaika 2 sekuntia vai 2 kuukautta. Teräs yms. seokset on eri juttu,mutta silloin puhutaankin karkaisusta,eli täysin vastakkaisesta prosessista.
-
Samahan se kokolailla on, miten sen kuparilevyn loppujen lopuks jäähdyttää.
Ilmassa se ottaa kauemmin, ennenkuin näpit tuppaa kestään ja vedessä jäähtyy nopeemmin jatkokäsittelyä varten ja lienee siinä pikkasen vaikutusta, mihin jäähdytyksen tekee, mutta se lienee sitten käytännön kannalta eri juttu.
-
jos ei löijää kannen tiivistettä ja asentaa sellaisena eikö nykyaikaiset kupari tiivisteet ole tarpeeksi pehmeitä,itse en ole löijännyt yhteenkään koneeseen eikä ole ollut mitään ongelmaa,millaisia ongelmia on odotettavissa kun en löijännyt kannentiivistettä?
-
uosien saatossa olen havainnut viisaimmaksi pehmittää kaikki kuparitiivisteet ennen asennusta. Siinä ei mitään häviä, mutta onhan sitten varmasti pehmeitä.
-
Vastaan sattui mopohommissa alumiininen kannentiiviste, entäs sen löijäys?
-
Vastaan sattui mopohommissa alumiininen kannentiiviste, entäs sen löijäys?
Kuin kuparille. Kuumanapitoaika vaan pitempi. Lämpötilaa en muista ulkoa, eikä ole Miekk'ojaakaan tässä. Muistelen kuiteskin, että jotain 350...400C luokkaa olisi ollut kun niitä kovaksi muokattuja palasia aikoinaan pehmeäksi rekristallisoitiin. Sulassa suolassa kumminkin.
T
-
Vastaan sattui mopohommissa alumiininen kannentiiviste, entäs sen löijäys?
Kuin kuparille. Kuumanapitoaika vaan pitempi. Lämpötilaa en muista ulkoa, eikä ole Miekk'ojaakaan tässä. Muistelen kuiteskin, että jotain 350...400C luokkaa olisi ollut kun niitä kovaksi muokattuja palasia aikoinaan pehmeäksi rekristallisoitiin. Sulassa suolassa kumminkin.
T
Terve,
Nyt rupes minuakin kiinnostamaan kun minulla on alumiinen tiviste. "Sulassa suolassa" ???? Siis . äh ja öh.?
En ole aikaisemmin kuullut, että alumiiniset tiivisteet olisi hyvä kuumentaa.
Edit: No nyt selvis. Eli siis uusia ei tarvitse pehmentää. Kenties vanhan otettaessa uudelleen käyttöön.
Tuo "sulassa suolassa" on vanha kikka, jonka voi korvata esim. uunilla.
-
Jeps. Alumiini on voimakkaasti muokkauslujittuvaa ihan kuten kuparikin ja kun puhe oli ''löijäyksestä'' eli pehmennyshehkutuksesta ja minä otin sen ikäänkuin uudelleenpehmennyksenä. Ei uusien hehkutuksesta liene juuri hyötyä, jos ei haittaakaan.
Sulaa suolaa oli materiaalilabran suolauunissa. Erinomainen konsti kun pitää saada metalliklöntti nopeasti kuumaksi. Uuni kuin uuni ajanee saman asian, aika vaan ehkä pitenee. :)
-
näin minäkin olen ymmärtänyt että uusia kupari kannentivisteitä on turha löijätä,vanhoja tiivisteitä voi uudelleen käyttää jos löijää,mutta voihan uusiakin kupari kannentiivisteitä löijätä jos haluu :)
-
Ja saattaa halutakin. Ne on aina pehmentyneet; olisko sitten syynä useamman kymmenen vuoden ikä, tai yksinkertaisesti tuotannolliset syyt. Eli on käytetty "tota kuparia" tiiviste-erän tekoon.
-
Perusiinsinööri voisi arvailla, että ne pehmenee uutenakin hehkuttaessa koska ovat leikattu hehkutetusta tai osittain hehkutetusta levystä ja leikkaus ym muokkauksesta koventuneet jo koneesta tipahdettuaan.
Voipi tietysti olla, että esim kuparirinkulasta ei haluta uutenakaan täysin pehmitettyä, koska sellainen sitten herkästi taipuilisi käsittelyssä, kuljetuksessa, varastossa jne.
-
minkä takia kupari kannentiiviste pitää olla tosi pehmeä? ja mitä aiheuttaa moottorille jos on kova jota ei ole löijätty?
-
Siksi, että tyhjät tynnyrit kolisevat eniten! :o
-
minkä takia kupari kannentiiviste pitää olla tosi pehmeä? ja mitä aiheuttaa moottorille jos on kova jota ei ole löijätty?
Pehmennetty tiiviste mukautuu paremmin tiivistettävien pintojen väliin ja tasaa epätasaisuudet yms, tiiviyttä haittavat tekijät.
Normaalisti pintoihin jää koneistusten (hionnan yms) jälkeen aina epätasaisuuttaa.
Kun tiiviste puristu pintojen välissä hieman "kasaan" ja kun tiivistettävät kappaleet lämpiää, laajenee kupari pitäen tiivistettävän raon tiiviinä.
Elikkä pehmeämpi tiiviste mukautuu paremmin tiivistettävien pintojen vääliin ja mukautuu kasaanpuristumisensa ansiosta paremmin tiivistettävän raon liikkeisiin ja epätasaisuuksiin kuten naarmut, pintojen kierous tai muut muotovirheet.
-
Terve,
Onko tiiviyskykyeroa alumiinisen ja kuparisen välillä? Kumpi on parempi?
Itselläni on nyt alumiininen tiiviste käytössä (en ole käsitellyt sitä) ja falskaa hivenen öljyä läpi.
Hioin sylinteriputken kantta vasten mahdollisimman tiiviiksi sekä sipasin kannen ja sylinterin pinnan kohtuullisen sileäksi, mutta hönkii öljyä silti hieman läpi.
Ennen tiivisteen asennusta kasasin pytyn ja mittasin rakotulkilla tarvittavan tiivisteen paksuuden. Eli tiivisteen paksuus pitäisi olla ok.
Golsussa menee 8 pulttia kanteen asti, joten siinä saa kireyden kauttaaltaan hyvin, mutta toisaalta tiivistepintaa on vähemmän kun reikiäkin on 8.
-
Ennen tiivisteen asennusta kasasin pytyn ja mittasin rakotulkilla tarvittavan tiivisteen paksuuden. Eli tiivisteen paksuus pitäisi olla ok.
Siis miten mittasit rakotulkilla?
Mikä rako siihen jää jonka pystyy mittaamaan?
Siis sylinteriputki kantaa kanteen kun sen laittaa kiinni ja tämän raon mittasit, vai?
Ja tiivisteen pitää olla paksumpi kuin tuo rako, jotta yleensäkään tiivistää.
-
Ennen tiivisteen asennusta kasasin pytyn ja mittasin rakotulkilla tarvittavan tiivisteen paksuuden. Eli tiivisteen paksuus pitäisi olla ok.
Siis miten mittasit rakotulkilla?
Mikä rako siihen jää jonka pystyy mittaamaan?
Siis sylinteriputki kantaa kanteen kun sen laittaa kiinni ja tämän raon mittasit, vai?
Ja tiivisteen pitää olla paksumpi kuin tuo rako, jotta yleensäkään tiivistää.
Jep. Selitin huonosti mutta oivalsit oikein. Eli sylinteriputki kantaa kanteen kun sen laittaa kiinni. Kasasin kevyellä kiristyksellä ja mittasin raon. Tiiviste on muistaakseni n. 0,05 mm. paksumpi kuin tuo kevyesti kasattu ja mitattu rako.
Golsussa 4 pulttia menee lohkosta kanteen asti, 4 pulttia sylinteristä kanteen ja kuumetessaan väli kiristyy.
Sylinteriputki nousee muistaakseni n. pari milliä sylinteristä ulos ja kannessa on vastaavasti vajaa pari millin syvennys putkelle.
Edit: Voihan olla, että tuo 0,05 mm ei ole riittävä.
-
0,05mm ei ole varmasti riittävä, kun normaali kopiokone paperikin on tuplasti paksumpaa. Normaalin työntömitalla ei riitä tarkkuus tuollaisten lukemien mittaukseen. Tarkoitatko 0,5mm paksuutta?
-
0,05mm ei ole varmasti riittävä, kun normaali kopiokone paperikin on tuplasti paksumpaa. Normaalin työntömitalla ei riitä tarkkuus tuollaisten lukemien mittaukseen. Tarkoitatko 0,5mm paksuutta?
Voi olla, että olet oikeassa tuon paksuuden riittämättömyyden suhteen. Katsoin äsken vielä ohjeet Haynes-kirjasta. 0.025 - 0.05 mm (0.001 - 0.002 inc) thicker than the gap.
Tuntuu aika mitättömältä.
Mittasin rakotulkilla raon. Laminoitu tiiviste on 0.013 mm per "liuska"
Oisko parempi ratkaisu paksumpi löijattu kuparitiviste, joka muokkaantuu sopivaksi oikeaan mittaan?
-
Kyllä siihenkin että saa kuparilevyn menemään suoralla vedolla kasaan sen 0,05 mm tasojen välissä vaaditaan aika paljon tonneja takana...
Olen kyllä sitä mieltä että ne Haynesin ohjeet voisi jopa pitää paikkansa.
Vai ymmärsinkö oikein että kansi pitäisi kiristää ikäänkuin rauta rautaa vasten ja tiiviste sitten "täyttää" kannen ja putken välin?
Alumiinitiivisteen vuotamisen vois selittää nuo lämpölaajenemis ja muokkautumisjutut. Eli alumiinin lämpölaajenemiskerroin on n. kaksinkertainen rautaan verrattuna ja kun se tuollaisessa "kovassa" poterossa yrittää laajentua enemmän kuin ympäröivä aine, se puristuu kasaan, ja on jäähdyttyään väljä.
Ei tietysti paljoa mutta tämä toistettuna uudelleen ja uudelleen voi jo saada aikaan jonkinlaista vuotoa.
Tämä nyt oli tällaista vanhan koneistajan perstuntumaan perustuvaa pähkäilyä johon on ihan turha kysellä kirjoitettua faktaa. ;D
Muuten tuo viis satkua tuon kokoisilla kappaleilla on koneistusmitoissa paljon.
-
...Muuten tuo viis satkua tuon kokoisilla kappaleilla on koneistusmitoissa paljon.
Ihtelläni perustuu tuon kokoiset mittasuhteet lähinnä käämilankojen käsittelyyn. 0,05mm käämilanka on jo aika varoen käsiteltävää, ei kestä kovin paljon vetoa. Käytännössä hius on yhtä paksu.
-
Siksi, että tyhjät tynnyrit kolisevat eniten! :o
Martti Pitkänen olen pahoillani jos en ymmärrä moottoripyörien päälle mitään ja kyselen tyhmiä,mutta onneksi sinä olet näillä foorumeilla ja sinun tieto taitosi on rajaton toivottavasti saamme jatkossakin nauttia sinun neuvoista ja vinkeistä sillä niistä on todella paljon hyötyä ;)
-
Kyllä siihenkin että saa kuparilevyn menemään suoralla vedolla kasaan sen 0,05 mm tasojen välissä vaaditaan aika paljon tonneja takana...
Olen kyllä sitä mieltä että ne Haynesin ohjeet voisi jopa pitää paikkansa.
Vai ymmärsinkö oikein että kansi pitäisi kiristää ikäänkuin rauta rautaa vasten ja tiiviste sitten "täyttää" kannen ja putken välin?
Alumiinitiivisteen vuotamisen vois selittää nuo lämpölaajenemis ja muokkautumisjutut. Eli alumiinin lämpölaajenemiskerroin on n. kaksinkertainen rautaan verrattuna ja kun se tuollaisessa "kovassa" poterossa yrittää laajentua enemmän kuin ympäröivä aine, se puristuu kasaan, ja on jäähdyttyään väljä.
Ei tietysti paljoa mutta tämä toistettuna uudelleen ja uudelleen voi jo saada aikaan jonkinlaista vuotoa.
Tämä nyt oli tällaista vanhan koneistajan perstuntumaan perustuvaa pähkäilyä johon on ihan turha kysellä kirjoitettua faktaa. ;D
Muuten tuo viis satkua tuon kokoisilla kappaleilla on koneistusmitoissa paljon.
Terve,
Jep, Alumiinikannen palotilan "reuna" sylinterin putkea vasten. Eli alumiinisylinterin ja alukannen väliin jä rako joka "täytetään".
Saattaa olla, että olen harhautunut tuosta öljyvuotopaikasta. Öljy ei vuotaisikaan kannen ja sylinterin välistä, vaan sylinterin tyvestä ja nousee ylös.
Päätelmäni johtuu siitä, että tuo sylinterin pinnassa oleva öljy (ei kannessa) on kirkasta. Kone ei savuta yhtään.
Olisiko kannen alta tuleva öljy tai öljyhöyry nokista? Luulis sitä joutuvan samalla myös palotilaan.
-
Kaikkihan on suhteellista, jotkut pärjää tosiaan tuollaisten 0,05 mm:n karvojen kanssa. Mulla tahtoo jo normaalin jatkoroikan selvillä pysyminen tuottaa ylipääsemättömiä vaikeuksia. :-\
En tiedä,mutta tuntuis ettei se kannentiiviste vuoda. Tai ainakaan se öljy ei ole sieltä päin kotoisin jos se on ihan puhdasta.
Vaikea tosin sanoa täältäkäsin mitään ,enkä kyllä tuosta koneestakaan tiedä oikeastaan mitään.
Tulipahan vaan noinniinku yleisellä tasolla sekaannuttua tänkin juttuun. ::)
-
Kyllä Leo olet homman ihan oikeilla ohjeilla tehnyt. Mulla on Gold Starin originaali manuaali ja niin siellä ohjeet on. Tuo kannentiivisteen pitävyys on GS:n vaiva, omaani en saanut alumiinitiivisteellä koskaan pitämään. Syitä sitten löytyi useitakin, johtuen vuosien saatossa tapahtuneesta osien muodonmuutoksista.
Oma Gold Starini vuoti myös mystisesti öljyä jostain päin kantta, eikä syytä tahtonut löytyä. Sitten kun tein sylinterinputken vaihtoa, niin syy löytyi. Sylinterin alumiinivaippa oli halki sylinterinputken reiän ja vasemman puoleisen lyhyen kannenpultin reiän välistä. Öljy nousi kampikammiosta sylinterinputken ja vaipan välistä ylös ja sitten halkeamaa pitkin ko. pulttiin ja pulttia pitkin alas. Vaiva tuli korjattua hitsaus- ja koneistustöillä.
-
Gold Starin kansipahvin paksuuden kanssa kannattaa olla tarkkana, mainittu 0,025 - 0,05 milliä lienee ihan oikein. Jos tiiviste on paljon paksumpi, voi tulla yllättäviä ropleemia. Sylinteriholkki on krympillä kiinni alumiinivaipassa, lämpö tulee sisältäpäin jne, mutta joissakin olosuhteissa holkki voi olla väljä vaippaansa. Ja kun se holkki tekee 0,5 millin edestakaista liikettä männän mukana, on seurauksena erittäin mystinen kalina. Jouduin kerran etsimään syytä parinkymmenen purku-/kasausoperaation ajan ennenkuin syy löytyi. Kansipahvi oli 0,5 milliä paksumpi kuin edellämainittu "gap".
-
Terve hyvät ystävät.
Olet varmaan oikeassa Hannu. Tuo Osmon kirjoitus on otettava myös huomioon.
Tässä muutaman kuukauden sisällä otan joka tapauksessa pytyn irti, niin tarkistan samalla pytyn alatiiveyden ja kansititiiveyden.
Hyvä huomio tuo Hannun kommentti. Jos tiiviste on liian paksu ja putki ei ole kantta vasten, niin putki voi lämmetessään liikehtiä.
Mathcless G50:sä ei ole tiivistettä ollenkaan. Siinä tiiveys on sovitettu kannella ja sylinteriputkella. Eikä vuoda yhtään. Golsussa on sama periaate + tiiviste. Ei siis pitäis vuotaa yhtään kun homma on tehty hyvin. Täytyy tarkistaa sylinteristä tuo Osmon huomio.
Öljyvuoto on aika pientä, mutta se pienikin kiusaa kun se leviää ja heittää levitessään hieman takarenkaan reunaan.
Rockerboxista (tai puolipuristevivusta ym.) öjyä ei valu, joten siellä ei ole ongelmaa.
Osmo/Hannu. Muistatko mikä olisi hyvä squisband-mitta? Laitoin sen omaani reiluksi (muistaakseni vajaa kaksi milliä). Oisko sittekin parempi olla about milli?
-
Squish bandeista mulla ei ole suurempaa tietoa. MAP-Cyclen mäntien asennusohjeessa oli muistaakseni jotain hurjan pientä mittaa tarjolla. Joka tapauksessa pieni sen tulee olla, että satsi tosiaan lähtee raosta. Millin tienoilla ehkä.
-
Jep-kuumennus onnistuu vaikka kaasugrillissä-mikäli se "parempi puolisko" ei
satu vaanimaan lähistöllä...
Hmmm.... Tuossa voisi olla ideaa.
Pitäs nimittäin yks nelipyttysen kansipahvi saada pehmoseks, eikä siitä toho kourassa mitään tule, kun se tiiviste on niin saatanan pitkä!!
Tosin se kaasugrilli puuttuu.. Olisiko muita ideoita?
-
No vot!
Nyt kun tiedetään liki kaikki kuparin ja alumiinin pehmennyksestä niin
otetaanko uusi aine peliin: Rosteri
Tarkoitus olisi värkätä kalulla muotoon prässätystä vellikauhan kuupasta jotain-aine
rosteria ja paksuus n. 1mm...olisiko ehkä AISI304...Kuuppahan on kimakan kova tämän kalulla
murjasun jäljiltä ja se pitäisi jatkokäsittelyä varten hiukan pehmentää.
Mikä on oikea käsittelytapa mielestänne (kotikonsti siis)...?
t. Markku
-
Rosteria ei voi plöijätä.. NI 8 ja cr 16. kovenee vaan lämpökäsittelyssä. t. Lautapoika siis 304
-
Tao se punahehkuisena. Jos nostat lämpötilaa siitä tulee jopa velliä. :P
-
Jos ei rosteria voi (p)löijata, kuinka helevetin kovaa siitä ajan mittaan tuleekaan?
-
Voi vaan toivoa, että venyttämällä tehty kuupa on pohjasta samanpaksuinen kuin reunoista.
-
No-sillä ei ole väliä onko aine samanvahvuista
koko matkaltaan-siitä näkyy vain se toinen puoli
kerrallaan.
Velliä siinä ei enää ole tarkoitus pidellä...
Vaan semmoista kauluslaippaa siihen avonaiseen päähän mielisin-
ja mieluummin siistiä semmoista.
t. Markku
-
Eiköhän millin rosteri taivu painosorvaamalla vielä melko heiveröisilläkin vehkeillä. Prässäämällä voi olla kovempi homma. Itse tein suorasta rosteriputkesta taka iskareiden päälle "kromi" holkit ja niihin piti saada putken päähan n.10mm kaulus sisäänpäin. Melko nätisti meni sorvissa kuulalaakerilla painamalla aine oikeaan muotoonsa. Putken sisään piti ensin tehdä akselin pätkä, jolla putken sai kiinni sorvin pakkaan.
-
Hmm...
Kuulalaakeri on,mutta sorvi puuttuu...
Mitäpä luulet,Tatu,jos lähetän sulle sen kuupan ja kuvan,mitä
meinaan-viittisitkö yrittää (korvausta vastaan tietenkin) tätä
kaulustamista?
Tuo voisi onnistua niin,että tekee vaikka istukkaan kalun,jossa on vanerissa monttu,mihin tuon
kappaleen laittaa ja painaa sen pyörivällä tukikalikalla kärkipylkässä siihen monttuun tukevasti-sitten sillä
laakeroidulla jutulla manklaa reunan alas?
Oikeastaan piirrän kuvan tännekin,mitä tarkoitan.Jos homma menee
pieleen,niin haen uuden kauhan romulavalta!
Kuuppa on n 90mm halkaisijaltaan ja mielisin semmoista n. 6...8mm kaulusta.
t. Markku
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
No tostapa se syntyi-sopiva puupölkky alle ja
vasara kouraan ja reunaa muokkaamaan.
Ihan kohtuullinen tuli.
t. Markku
[ylläpito on poistanut liitteen]