VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Vanhat moottoripyörät => Aiheen aloitti: Jarmo Oksanen - Joulukuu 09, 2007, 14:11:30 ip
-
Vuoden 1926 rekisteröintitilastossa on 4 kpl omatekoisia moottoripyöriä. Ne ovat Uudenmaanläänin ja Helsngin alueelta. Lisäksi ehkä yksi Turun ja Porinläänissä.
Ketkä tekivät näitä pyöriä ja minkä verran käytettiin "valmisosia"?
Vuonna 1916 Helsingissä Verner Niemisellä oli ainakin omatekoinen peli.
-
Morjens
Pöyhin vähän kirjallisuuslaatikkoa ja 3kpl tämmöisiä löytyi.
Rek. HJ-738 | HJ-170 | HG-45
Merkki: Omatekoinen Omatekoinen Omatekoinen
Malli: Thinrieh 150/148 100cc
Numero: 00525 367884 2-49.16347
Paino: 135kg 175kg 45kg
Käyttöv. Bens. Bens. Bens.
Renkaat: 4.00-8" 3.25-12" 26x2"
Omist: M.Silvennoinen Usko Heino M. Nieminen
paikkak: lahti Riihimäki Porakatu.4
Poistet. 31/12/61 31/12/63 31/12/54
Ensimmäisen HJ-738 merkkiä en lähde edes arvailemaan.
Keskimmäisessä eli HG-170 on kohdassa Muistutuksia tai erikoisehtoja teksti: Kolmipyöräinen MP invalidilaittein. Hyväksytty jalkainvaliidille jolla molemmissa jaloissa proteesit. Verovapaa.
Viimeinen HG-458 on painosta päätellen ehkä joku apumoottoriviritelmä.
Suurin tietämäni omatekoinen on Leo Romppasen korjaamossaan Lahdessa 50/60 luvun taitteessa rakentama Sotazyndapin tekniikkaan perustuva auto. Tiedossani ei tosin ole liikkuiko se autona vai moottoripyöränä, sen pyörät oli 70 luvun lopulla Lahdessa niemenrannassa lojuneessa venetrailerissa.
Korista ei ole mitään tietoa mutta jos jollain sellaista on niin otan tiedon kiitollisuudella vastaan.
Renzo
-
Haapajärven Kuonalta 1920-luvulla omatekoinen.
http://www.kirjastovirma.net/ka/kuvat/214.jpeg (http://www.kirjastovirma.net/ka/kuvat/214.jpeg)
-
Haapajärven Kuonalta 1920-luvulla omatekoinen.
(http://www.kirjastovirma.net/ka/kuvat/214.jpeg)
Kuinka paljonhan tuossa on omatekemää? Muistuttaa äkkiseltää Cockerellia.
-
Moro Kuntit
No johan osu ja uppos. Jeee!
Ei tossa ole mitään omatekosta. Se ON Cockerell.
Eli vuosi on todennäkösesti paremminkin 1922.
Päätellen siitä, että vaihteen siirrin on vielä keskellä
runkoputkea tankin yläpuolella. Jos se olisi 1923 tai myöhempi
vaihteen siirrintä ei näkyisi koska se meni silloin tankin
oikealle kyljelle.
Ja kun ohjaustanko on isokaarinen on peli todennäköisimmin 110cc
eikä 147cc koska isommassa pyörässä olisi tod näk ollut lyhyempi ja
suorempi ohjaustanko. ( oma ja K.Murron 110cc Vs. K.Koskenrannan 147cc. )
Vasemman jalan jarrupedaali näyttää olevan aivan astinlaudan oikeassa
laidassa., Hmmm. Minä jyrsin omiin astinlautoihin pedaalin paikan
astinlaudan etureunan keskelle...
Mitäs muuta tästä tiedetään?
Misä on Haapajärven Kuona?
Onko kuvan kohteesta/ mies/peli/muuta tietoa saatavilla.
Keneltä kuva on löytynyt ja onko kuvan mukana
minkäänlaista perimätietoa?
Hei Jarmo, mistä sää ton kuvan penkasit esille?
Kyselee
Kallu
Den Glada Gamla KokkeliGubbe
från Tavastehus.
-
http://www.kirjastovirma.net/kuva-arkisto/kokoelmat/22 (http://www.kirjastovirma.net/kuva-arkisto/kokoelmat/22)
Tuolla sivulla kuva ja miehen nimi
-
Moro kuntit
Lähin mikä minun arkistoni mukaan istuu tuohon
kuvan tietoihin on Kärsämäellä vaikuttanut Cockerell.
Kärsämäeltä Haapajärvelle ei ole kuin poronkusema.
Siellä oli rekisteritietojen mukaan 20.06.1925 rekisteriin merkittynä
Rek tunnus: O.91
moottori nro: 10588
runko nro: 2588
kone: 50x 50
omistaja: mv Eero Nurmesniemi,
osote: Kärsämäki, venetpalank. ( mitähän tämä tarkoittaa ?)
Samainen pyörä on rekisteröity uudelle omistajalle
22.08.1928
chaufför Oswald Gustafssonille,
Kokkolasta
rek tunnus: VA-1172
poistettu rekisteristä: 01.12.1928
Mietin tässä että voisiko kyseessä olla ollut
kuva herra autonkuljettaja Oswaldista.
Herrahenkilön päähine antaisi viitteitä siihen suuntaan.
Että kuva ei olisikaan Haapajärveltä vaan Kokkolan seudulta?
Vai onko kyseessä ollut Haapajärvellä tapahtunut ikuistettu
koeajotapahtuma maanviljelijä Nurmesniemen tilusteillä.
Kuvan negatiivi on todennäköisesti ns. lasilevykuva,
harmi, että kuva on otettu liikkuvasta kohteesta.
Tausta on mukavasti terävä.
Pauli, hei, otettiinko tollon viä lasinegalle kuvia?
Ei ole tuohon aikaan olleet suljinnopeudet kovin suuria.
Liekö ollut paljekamera jossa tulppa on otettu
linssin edestä pois?
Mielenkiintoinen kuva kaikiinensa.
Kallu
Den Glada Gamla KokkeliGubbe
ps. huomatkaa muuten,
moottorin ja rungon numeroiden
sataset kympit ja ykköset ovat samat luvut.
Huomiona kantakorteista, Suomeen tuoduissa Cockerelleissa on
kaikissa näin. Kun kone on 10 xxx on runko 2 xxx
ja toinen tuontilaji oli:
kone 20 xxx
niin runko oli 1 xxx
siten että sataset, kympit ja ykköset olivat kummatkin samoja sekä
koneessa että rungossa.
Miksi kaksi erilaista muotoa? Sitä olen miettinyt. Cockerellin oman tehtaan
tuotantokapasiteetti ei Munchenissä riittänyt ja siksi Abacon tehdas teki
myös Cockerelleja. Olisko numerointiero kertonut eri tehtaasta.
Muutkin rungon osat kuten takahaarukka, etuhaarukka ja
ohjauksen laakeriputki olivat myös numeroitu
runkonumerolla siten että niissä oli rungon kympit ja ykköset
lyöty sopivaan paikkaan näkyville.
Näin pystytään määrittelemään samaan yksilöön kuuluneet osat .
Minulla on nämä kaikki osat tallella oikeilla numeroilla.
Moottori vaan pakana on edelleen kateissa.
( Tosin Saksasta on hankittu korvaava kone, mutta ei tietenkään
se oikea ) ( Epäilen että oman pyöräni kone on mennyt Eräjärveltä
metallinkeräilijän mukana Evon takamettiin josta sen on
joku asiaan vihkiytynyt ostanut ostanut. Niemisen Simo on kertomansa mukaan
Evolla pyöritellyt käsissään pientä, kummallista, makaavasylinteristä moottoria
Eskon kanssa ja ihmetellyt, että mihin se kuuluu) ( Eli kysymys kuuluu kaikille
harrastajille: Kuka osti Eskolta Evon takamettistä pikkusen Cockerellin moottorin? )
( Numero: 20 738 )
Mun runkoni kun on : 1 738
Sen mukaan mulle kuuluu kone nro: 20 738
Isännöitsijä O.A. Turusen Cockerell Tampereelta.
Jos jollakulla on hajua moisesta Cockerellin moottorista,
otetaan vihjeitä riemulla vastaan...
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
runko nro: 2588
kone: 50x 50
omistaja: mv Eero Nurmesniemi,
osote: Kärsämäki, venetpalank. ( mitähän tämä tarkoittaa ?)
Moro, Kallu
venetpalank. tarkoittaa Kärsämäellä olevaa Venetpalon kylää.
Eero Nurmesniemi oli kansanedustajana 02.09.1927 - 31.08.1933 ja 01.09.1936 - 05.04.1945.
-
Moro Jarmo
No jos herra Nurmesniemi on ollut vallan
kansanedustaja niin kyllä se vasrmaan on sitten hänestä
ittsetään kuva. Kait sen Haapaveteläiset tuntee kuvasta.
Kiva kuva,
olis vaan saanut olla terävämpi...
Kallu
Den Glada Gamla ...
-
Hienoa, että tuollaisia arksitoja tehdään, MUTTA voisi edes yrittää ymmärtää kuvia, ja mitä ne esittävät, niiden mukana ei varmaankaan tule mitään lähdetietoja. Kuvia katselee jokin toimistotyöntekijä, jolla ei ole mitään käsitystä vanhoista ajoneuvoista, eikä ehkä haluakaan ymmärtää. Tuosta aura-autostakin olisi kuvaa katsomalla saanut selville, että se on otettu -34. On varmaan mahdotonta saada jotain alkuperäistä negatiivia lainattua, saattaa olla jopa, että ovat tuhottu digitoinnin jälkeen.
-
Onkos näissä mainittu se jossain suomalaisessa museossa oleva itsetehty, jonka tankissa lukee OEL? Olen nähnyt kuvan jossain lehdessä, Tm:ssä ehkä?
-
Pietarsaaressahan se OEL on museossa. Pelle Lillqvist tietää siitä kaiken!
TA
-
Yksi kiinnostavimmista omatekoisista on Porissa valmistettu Kipinä -moottoripyörä, joita tehtiin useampi kappale. Itse asiassa se voi olla jopa ensimmäinen sarjatuotannossa ollut suomalainen moottoripyörä. Valmistaja oli Taavi Koskinen, jolla oli mm. autokorjaamo ja autokoulu. Tietääkseni noihin noin 200-kuutioisella sivuventtiilimoottorilla varustettuihin prätkiin tehtiin sekä moottorit että rungot Porissa. Pari moottoria on säilynyt ja ainakin yksi runko. Jos Kipinästä löytyisi edes jonkinlainen kuva, voisi olla mielekästä ryhtyä entisöintiin...
-
Moro Jarmo
No jos herra Nurmesniemi on ollut vallan
kansanedustaja niin kyllä se vasrmaan on sitten hänestä
ittsetään kuva. Kait sen Haapaveteläiset tuntee kuvasta.
Suomen kansanedustajat -kirjassa on Nurmesniemen kuva. Tuo kaveri on kyllä erinäköinen kuin Nurmesniemi.
-
Pelle kertoi kyseisestä pyörästä kun käytiin muksujen kanssa kesällä siellä museolla, harmi vaan kun muksuja ei kiinnostanut yhtä paljon kun mua niin tuli hiukka häiriötekijöitä... :)
Eli toi OEL on Pellen isän vai olikohan kuitenkin paapan tekemä, mm. sytkä, jne. oli aika pitkästi omavalmisteita, ja kaikkea muutakin erikoista. Ja nimi tulee tekijän nimikirjaimista.
Pietarsaaressahan se OEL on museossa. Pelle Lillqvist tietää siitä kaiken!
TA
-
Vuoden 1927 Nuori Voima -lehdessä E. P. -niminen henkilö kaupitteli 1,5 -heppaista Cockerellia Rovaniemellä.
-
Moro Jarmo
Kaikkee sääkin saat
penkastua esiin,
Ihanniinkun me ostettiin talo
täältä Häneelinnasta, tehtiin
piharakennuksessa remppaa eli muurattiin
uusi piippu saunaan niin välikatosta löyty
sanomalehtiä sammalen ja purujen alta,
missä oli ilmotus jossa myytiin orkesterikitaraa
just tästä samaisesta talosta jonka olimma ostaneet...
Mutta Hämeenlinnassa ei tainnu olla
ainaskaan mun tietojen mukaan yhtään Cockerellia.
Toijalassa oli lähin. Tiä sitten mitä Hesan suunnasta
oli myyty. Maahantuoja, "Finska Ingeniörbyron" oli
Hesassa kun taas Tampereella edustus oli
Alex Merisuon urheilu ja polkupyöräliikkeellä.
Takapihalla niillä oli verstas joka oli:
Alex Merisuon Gummikorjaamo
ja vulkaniseerauslaitos.
Kallu
Den Glada Gamla ...
-
Olen itsekkin käynyt katsomassa tuota OEL moottoripyörää pietarsaaressa. Se on siis Pelle Lillqvistin isän 20-luvulla rakentama moottoripyörä, jossa on itse tehty runko ja moottori. Alkuperäinen pyörä romutettiin myöhemmin parempien moottoripyörien ja autojen tieltä. Pellen isä teki uuden tarkan replikan vanhoilla päivillään Pellelle näytiksi. Moottori oli siitä erikoinen, että itse käsin sorvattu messinkinen vauhtipyörä pyöri ulkopuolella ja toisioveto sai voiman vauhtipyörän suoralta pinnalta. Välityksiä saattoi ajossa muuttaa portaattomasti siirtämällä kumipyörää vivun välityksellä vauhtipyörän suoralla pinnalla. Mitä lähempänä toisiovedon kumipyörä oli vauhtipyörän ulkoreunaa, sitä pidemmät välitykset. Huikeaa!