VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Vanhat moottoripyörät => Aiheen aloitti: Markku Juusela - Elokuu 22, 2025, 17:20:34 ip
-
Moro
Aloin miettimään CSD:n sähköjä,vaikka kovin yksinkertaiset ovatkin tuli pari ropleemia eteen.
Minulla on parikin Lucas kytkinpaneelia,uusi ja vanha ja kummatkin ovat kolmiasentoisia,OFF,L ja H mutta niille en löytänyt kytkentäkaaviota,kaikki löytämäni ovat neliasentoiselle,L,H,C ja OFF.
Voinko kytkeä sähköni allaolevan kaavion mukaan johon olen lisännyt sulakkeen jota jossain suositektiin,varmaankin 10 A:sena,lisäksi kaaviossa on kytkimellä "resistance" jonka arvoksi jossain mainittiin 1,5 -2 Ω jossain 5:ttä Ω,mikä sitten olisi se passeli ja minkä tehoinen,vanhassa kytkimessä ei ole vastuksen paikkaa joten sitä en kai sitten käytä?
Kytkentäkäävion mukaan L ja H asennot vaihtavat pitkiä ja lyhkäsiä jota toimintoa ei neli asentoisen kytkimen kaaviossa ollut vaan käytettiin erillistä valonvaihtokytkintä.
-
Tuossa sun pyörässäsi lienee erillinen laturi? Oliko
niin?
Muutenhan tuossa ei ole paljonkaan kummaa,mutta se
laturi ja sen mahdollinen rele voi olla pohdittava asia kun kytkee...
Millainen siis lienee?
t. Markku
-
Moro
Erillinen on kuten kuvassakin eli Lucas magdyno E3.
-
Riittäisiköhän vastuksen tehonkestoksi suurinpiirtein sama kuin on ajovalon teho? 15W tai sinnepäin? Sehän on käytössä vain ilman valoja ajaessa, ja pudottaa laturin tehon puoleen, jos oikein sain tihrustettua tuosta paperista, eli ei pitäisi ehtiä paljon kuumenemaan. Tai jos sattuu olemaan joku sytytyspuolan etuvastus nurkissa, eikös ne jotain tuollaista ole.
-
Moro! Ehkä helpointa kun poistat takavirtareleen,muutat laturin 2-hiiliseksi ja käytät 50-luvun kytk.kaaviota! Ja elektonisen säätimen annostelemaan latausta. Ulkoapäin ei huomaa ja eihän tätä palstaa kukaan lue joka voisi sitten rallissa asiaan puuttua... T:Vesku
-
Moro
Jotain Vesan ehdottamaa jostain luin mutta en sitä sen paremmin ajatellut, mitä ongelmallista on tässä alkuperäisessä?
Pitänee tutkia kuitenkin tätä jos minun sähkö taidoillani onnistuisi, olisiko Vesalla hyviä linkkejä tai vinkkejä homman tekemiseen, tätä katkaisija A-mittari systeemiä haluaisin kuitenkin käyttää.
-
Tästä opuksesta löytyy AJS-Matchlessin sähkökaavio samanlaisille Lucasin laitteille: 1948-1957_AJS_Singles_F.W.NEILL_5th_Edition.pdf, sivustolla: http://archives.jampot.dk/book/Workshop_manuals/
-
Moro
Oli tossa juttua siitä laturin tehon pudottaja vastuksesta,kävisikö siihen vaikkapa tämä ?
https://www.kouluelektroniikka.fi/tuote/elektroniikan-komponentit-ja-tarvikkeet/passiiviset-komponentit/vastukset/tehovastukset/50-w-alumiinirunkovastukset/2680158/1-5-ohm-alumiinirunko-vastus-50-w-5
vai olisiko tämä
https://www.kouluelektroniikka.fi/tuote/elektroniikan-komponentit-ja-tarvikkeet/passiiviset-komponentit/vastukset/tehovastukset/25-w-alumiinirunkovastukset/2670158/1-5-ohm-alumiinirunko-vastus-25-w-5
-
hei,
molemmat voi kiinniittää ruuveilla metalli alustaan - jäähdytys paranee. Mielestäni ok:t.
Itse olen ottanut vanhasta silitysraudasta vastuslankaa - aika sopivan paksuista. Mittamalla löytyy sopiva pätkä ( = vastus).
-
Moro
Rouvalta löytyi yksi silitysrauta joka on kai tehoton ja sain sen elimenluovutukseen.
Purin raudan ja sen vastus on sellaisessa alumiiniputkessa jota en vielä purkanut mutta sen vastusarvo on 50 Ω,kovin pitkää pätkää ei siitä tarvita jos vastusarvoksi haluaa sen 1,5 Ω,mitäs jos vastusarvo on isompi.
-
Sit menee vähemmän virtaa läpi, ja enemmän akulle. Voihan tuosta ottaa pari pitempää pätkää ja kytkeä rinnan. Pari kolmen ohmin pätkää rinnakkain tekee puolentoista ohmia.
-
Tuo vastus on kenttävirtapiirissä. Eli isompi vastus ->pienempi kenttävirta -> pienempi latausjännite / teho. Eli tuo valokatkaisija tekee sen minkä jännitesäädin tekee vähän uudemmissa vehkeissä, joissa semmonen on. Tehonkesto kummassakin vastuksessa varmasti riittää. Tuolle vastuksella varmasti jostain löytyy "oikeakin" arvo. Mutta on selvää, että tuommoinen säätö on aika pitkälle kompromissi. Sitten kun tuo käy, voi tietysti kokeilemalla koittaa löytää oikea vastusarvo. En ole tuttu näin vanhojen vehkeitten kans, mutta tuossa kuvassa näyttäisi olevan kolmehiilinen laturi. Kolmannella hiilellä voi säätää latausjännitettä. Pyörimissuuntaan siirtämällä jännite nousee. Latausjännite pitäisi saada asettumaan sellaiseksi, että se eri kuormitus tilanteissa pysyisi n. 7 voltissa.
-
Moro
Pyörällä ajellaan ilmeisesti aika vähän ja nekin ajot valot päällä jos tienpäällä ollaan ja miksei muutenkin pyörää käytellessä voisi pitää aina valoja päällä jos pelkää akun ylilatausta.
Elikkä taitaa olla hifistelyä sen vastuksen arvon saaminen juuri oikeaksi ja kai siihen latausjännitteeseen kierroksekin vaikuttavat joten laitan vastukseksi 3 Ω:n vastuksen kuten tässä jutussa https://www.austinsevenfriends.co.uk/forum/showthread.php?tid=4756 neuvotaan.
-
Eikö se jännitteen passaaminen yhdellä tai useammalla sarjaankytketyllä diodilla olisi yksinkertaisemoi vaihtoehto?
-
Moro
Se vois olla helppoo sellaselle hemmolle joka tietää mitä tekee mutta kun en ole hyvä sähköissäkään,en kyselisi täällä näitä juttuja jos tietäisin millä tässä tapauksessa saan latauksen pelaamaan oikein,ajattelin nyt ainakin kokeilla tätä vastusjuttua.
Kiitos valaisevista neuvoista se on hienoa että täällä on joka alalta asiansa osaavia jotka neuvovat milloin missäkin asiassa.Tällainen entisöinti osakasasta ei ole kaikkein helpoin proggis mutta mielenkiintoinen kun jotain osia on useampia mistä valita mutta sitävastoin kaikkia osia ei ole yhtään.Varaosana kun ei tällaseen lähes satavuotiaaseen saa montaakaan osaa ja on otettava selvää minkämoinen osa siitä puuttuu ja tehtävä sellainen mahdollisimman lähelle alkuperäistä.Ei tässä sakissamme luultavasti ole montaakaan joka selviää kaikista työvaiheista itse vaan on teetettävä tai vähintäänkin kyseltävä kuten minä tässä.
Tämä selville ottaminen kai on se suola tässä harrastuksessa ja itsensä voittaminen ja onnistumisesta saatu tyytyväisyys.
Ja sitten kun se satoja työtunteja ottanut työ ja vaivannäkö ja itselle tyytyväisyys on tossa pihassa entisöitynä ja pyörillään ja vieläpä jos museomiehet on sen hyväksyneet ja tulee joku asiasta niin tietämätön tutkimaan mielestäni hienoa pyörää löytää han vaikkapa maalipinnasta jonkun virheen mutta ei niitä juttuja joita on tehty niinä satoina tunteina kun on ruostunut osakasa saatettu jälleen pyörilleen voi hiljasempaakin miestä alkaa suoraan sanottuna vi..ttamaan,näin nimittäin on sattunut allekirjoittaneelle.
-
Siksipä tuo diodikytkentä onkin ns, maallikolle hyvä kun ei tarvi muistaa Ohmin lakia.(U=IR, muistisääntökin on: UllallaonIsotRinnat). Siis 1 diodi pudottaa n 0.5 V millä tahansa virralla, 2 diodia n 0.9 V jne.
-
Piti oikein ajatuksella lukea tuo aloitus.
Ymmärsin, että sinulla on vain 3 -asentoisia kytkimiä.?
Kun lukee tuon 4-asentoisen kytkimem selostuksen,;
L = Lyhyet valot ja takavalo
H = Pitkät valot ja takavalo
C = Ei mitään valoja päällä, mutta akun lataus toimii
OFF = Laturin magnetointi(kenttä-)virta katkeaa ja laturi menee ”pois päältä”.
niin minusta ainut ero 3- ja 4-asentoisissa on, että 3-asentoisessa systeemissä ei ole tuota mahdollisuutta, että akkua ladataan vaikka valoja ei tarvita. Eli lataussysteemi menee ”vapaalle”, jos valot sammuttaa.
Eli sitä kentän säätövastusta ei tarvita 3-asentoisen valokatkaisijan kanssa.
Kyllä minusta sinun pitäisi nuilla osilla saada tuohon toimiva lataus.
Ne valokatk. navat lienee jotenkin merkitty?
Onko takavirtarele siinä laturin kyljessä erillisessä kotelossa?
Se on aika yksinkertainen komponentti, mutta monesti nykyään korvataan diodilla.
Sitten vain sillä laturin kolmannella hiilellä passataan latausjännite oikeaksi.
Tämä säätö riippuu kuormasta, eli tässä tapauksessa siitä, minkä tehoisia polttimot on, ja tietysti moottorin kierroksista. Maalaisjärjellä säätäisin niin, että ”matkanopeuskierroksilla” jännite olisi n. 7 v. Kovemmilla kierroksilla jännite tietysti nousee, mutta akku ei mene tärviölle reippaastakaan ylijännitteestä, jos vain huolehtii, että siinä on vettä.
Ei ole kauaakaan, kun tarkistettiin vanhemman auton latausjännitettä samanlaisessa systeemissä. Pelkkä takavirtarele (oli tässäkin korvattu diodilla) ja kolmehiilinen laturi. Oli joku jo säätänyt aikalailla kohdalleen. Ajovalot päällä, matkakierroksilla n. 7V. Jos maantiellä ajaa ilman valoja nousee jännite varmasti jonkin verran, mutta toisaalta jos kaupungissa köröttelee ajovalot päällä tyhjäkäynnillä saattaa akkusytytyksellä oleva laite lakata kohta käymästä. Ohjeistettiin kuskeja ajamaan kaupungissa parkeilla tai ilman valoja. Juuri tuo säädön puute on tällaisen systeemin heikkous. Kuitenkin tällainen oli aivan toimiva systeemi silloin kun ajokaluissa oli vähemmän sähkölaitteita ja kulutus ja laturin teho voitiin sovittaa suunnilleen samaksi. Myöhemmin kun tuli enemmän kaikenlaista sähköjuttuja (varsinkin autoihin) oli pakko kehittää jonkulainen säätö, joka sovitti laturin tehon kulutukseen. Käytännössä kaikki säätimet (myös elektroniset) pätkii kenttävirtaa. Magdynoakin oli vissiin jo 30-luvun alkupuolella ”oikealla” säätimellä(?)
-
Moro
Pitää ottaa kuva tosta mun katkasijasta ja tutkia mutta mulla on sellanen käsitys että se kolmiasentoinen on muuten sama mutta vain se että ainoastaan se neljäs eli OFF asento puuttuu ja muissa asennoissa toiminnot ovat samat mutta tutkin asian.
Ymmärrykseni mukaan kolmiasentoisessa on kytkennät sille vastukselle ja sitä käytettäisiin tässäkin.
Takavirtarele on mankussa juurikin sellaisen kotelon alla josta lähtee latausjohto ja se vastuksen johto.
Mulla on nyt sähköt tehtynä ja 3 Ω:n vastus asennettuna.
Ajattelin huollatuttaa magdynon kun en tiedä sen historiasta mitään niin voisi olla homma paikallaan.
-
Moro
Lupasin palata asiaan ja otin kuvan siitä katkasijasta.
Mun mielestä katkasijat ovat samanlaisia,kuvassa mustavalkoinen on se neliasentoinen ja luulisin että siinä vain se neljäs asento ei yhdistä mitään noista navoista ja laturikaan ei saa sitä kenttävirta vai miten se menee.