VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Vanhat moottoripyörät => Aiheen aloitti: JariLehikoinen - Maaliskuu 06, 2025, 01:21:43 ap
-
EU:ssa ollaan taas tärkeäiden asioiden äärellä (tykkeihin tarvitaan rautaa):
Parlamentin raportissa lisäyksiä (210 kpl!)L1e ja L2e -luokat, ts. mopot lisätty asetuksen piiriin
- Ajoneuvon liikennekäytöstä poisto olisi mahdollista korkeintaan 7 vuoden ajaksi. 5 vuoden liikennekäytöstä poiston jälkeen ajoneuvo olisi toimitettava viranomaisten tarkastettavaksi.
- Käytettyä ajoneuvoa myydessä riittäisi, että sen omistaja ilmoittaisi, onko ajoneuvo romuajoneuvo tai ei.
- Komission tulisi antaa delegoitu säädös ajoneuvon tiekelpoisuuden arviointiin.
- Ajoneuvo olisi taloudellisesti korjauskelvoton, jos sen markkina-arvo on alle korjauskustannusten tai jos sen omistaja ei halua maksaa korjauskustannuksia.
Asetusesityksen käsittely ministerineuvostossaKäsittely alkoi 29.2.2024
- Keskusteltu koko ehdotuksesta
- Käsittely jatkuu 2025 aiheista:Romuajoneuvon määritelmä ja kriteerit
- Käytetyn ajoneuvon ja romuajoneuvon erottaminen toisistaan
- Romuajoneuvojen keräys ja käsittely
- Käytettyjen ajoneuvojen vienti EU:n ulkopuolelle
https://www.smoto.fi/2025/02/24/eun-asetus-ajoneuvojen-kiertotalousvaatimuksista-ja-romuajoneuvojen-jatehuollosta/ (https://www.smoto.fi/2025/02/24/eun-asetus-ajoneuvojen-kiertotalousvaatimuksista-ja-romuajoneuvojen-jatehuollosta/)
https://www.smoto.fi/wp-content/uploads/SMOTO-kiertotalousasetus-uutinen-2025-02-24.pdf (https://www.smoto.fi/wp-content/uploads/SMOTO-kiertotalousasetus-uutinen-2025-02-24.pdf)
-
VMPK:n hallitus ja muut toimeliaat elimet lienevät asian kimpussa lobbaamassa?
Jos näin on, niin kyllä me jaksetaan ”vähän” takkuilevan foorumin kanssa pärjätä, hoidetaan tärkeämmät asiat ensin :)
-
Joskus SMOTO-jupakan aikana olivat ainakin sitä mieltä, että ei tarvita etujärjestöä, koska meidän asiamme on edistää vanhojen ensisöintiä ja säilyttämistä.Toivottavasti näkökanta on muuttunut, tai ainakin pian muuttuu, koska ne vanhat entisöitävät ja säilytettävät menevät EU:n paaliin tuon direktiivin mukaisesti.
-
Kuinkahan noissakin loppujen lopuksi tullaan toimimaan? Jos siis laki menee läpi.
Kotoako tullaan viranomaisten voimalla ajopelejä noutamaan, vai uhkasakkoa päälle? Jos pyörästä ei ole jäljellä kuin runko ja paperit, niin mitäs sitten?
-
Jos nyt joku muistaa tai löytää ihan dokumentin, niin sen SMOTO-jupakan aikoihin SMOTOn julistuksessa haluttiin nimenomaan tasavertainen kohtelu autoille ja moottoripyörille. Mukaanlukien romudirektiivi, ihan mainittuna ymmärrettävästi. Taisivat sen rivin kyllä jonkin ajan kuluttua poistaa.
-
Tuota kapulakieltä tavailin- mutta onko asia ymmärrettävä niin,
että kun pärrälle lyödään romuajoneuvon leima- sitä ei enää
koskaan saa Suomessa rekisteriin, vaikka ei pataan menisi- vaikkapa runko?
t. Markku
-
Jos nyt joku muistaa tai löytää ihan dokumentin, niin sen SMOTO-jupakan aikoihin SMOTOn julistuksessa haluttiin nimenomaan tasavertainen kohtelu autoille ja moottoripyörille. Mukaanlukien romudirektiivi, ihan mainittuna ymmärrettävästi. Taisivat sen rivin kyllä jonkin ajan kuluttua poistaa.
Enpäs muista enkä jaksa kaivaakaan, mutta noin niinku teoriatasolla voi kyllä kysyä, että minkä vuoksi moottoripyöriä pitäisi kierrätyssääntelyn näkökulmasta kohdella eri tavoin kuin autoja. En väitä, että pitäisi taikka ei pitäisi, mutta jotakin perusteluja tämä varmaan kaipaisi. Toisaalta, harrastusnäkökulmasta ei mielestäni ole kovin hyödyllistä pystytellä raja-aitoja auto- ja moottoripyöräharrastajien leirien välille.
Toinen juttu on sitten se, että tuo nyt työn alla oleva lainsäädäntö on kertakaikkisen kamala viritys. Kansalliset parlamentit siihen olivatkin lausahdelleet, että esitetyssä muodossaan se rikkoo muun muassa sellaista pikkujuttua kuin perustuslakia, mutta tästä huolimatta komissio sitä ajaa kuin sitä kuuluisaa käärmettä pyssyyn. On mennyt aika hurjaksi tämä EU:n homma.
-
Kulttuurihistoria nyt ei kovin in ja pop ole nykypäivänä, mutta mun mielestä saisi olla ennemminkin niin että esim yli 50 vuotta vanhan ajoneuvon lopullista romutusta varten pitäisi olla lausunto, että joo, toivoton tapaus, ei edes varaosia saa.
-
Ei mikään prätkä ole toivoton tapaus.
Kaikkihan tiedämme sen kaverin, joka entisöi Jawan riihen
seinään auringon polttamasta varjokuvasta.
Asenne ratkaisee... ;)
t. Markku
-
Noita lakeja sorvaa asiasta täysin tietämättömät tahot, käyvät jopa ehkä mielellään auto tms museossa katsomassa veteraani ajoneuvoja mutta heillä ei ole näkemystä miten ne sinne putkahtavat.
Luullaan että jotenkin mystisesti väsähtämässä oleva tuleva klassikko pidetään jossain ajokunnossa ja ehjänä ja parinkymmenen vuoden päästä se onkin museossa esillä.
Ei ole näkemystä siitä että onnenkaupalla niitä säilyy tietämättömissä pappan vajassa tai missä lienee ja ne sieltä (yleensä) ilman taloudellista hyötyä kunnostetaan ajoon ja esille.
Tämä todellnen tapa säilyttää niitä entisöitäväksi häviää tämän lopullisen roumutusvimman myötä jopa ehkä vahingossa tai sitten tahallaa, surullista on tulevien sukupolvien kannalta
-
Kaikkihan tiedämme sen kaverin, joka entisöi Jawan riihen seinään auringon polttamasta varjokuvasta.
Heh.😁
Asioissa on puolensa, mutta en mä osaa tällaista varjokuvasta entisöintiä pitää aivan täysin vääränäkään. Jos sen tahtoo kilpiin, pitää kuitenkin olla valmistenumero ja jotkut paperit. Tästä seuraa, että historiallisessa katsannossa valmistettujen Jawojen määrä ei kasva, vaikka joku yksilö entisöitäisiinkin varjokuvasta. Jos sitä taasen ei tahdo kilpiin, niin saahan sitä ihminen rakentaa mitä lystää. Vaikka varjokuvasta Jawan.
Vaan onhan se kauhistuttava ajatus, että joku keskuskomitea saapastelisi pihaan ja osoittaisi sormella, mitkä kaikki aarteista ovatkin romua ja perässä huristava Kuusakosken koura-auto ne sitten lavalleen siirtäisi punakaar... tarkoitan virka-apulaisten pidellessä järkyttynyttä omistajaa kaikista raajoista kiinni.
-
onko asia ymmärrettävä niin, että kun pärrälle lyödään romuajoneuvon leima- sitä ei enää
koskaan saa Suomessa rekisteriin, vaikka ei pataan menisi- vaikkapa runko?
Näin tuo menee jo nykyisenkin voimassa olevan lain mukaan, tähän ei romuajoneuvodirektiivi tuo mitään muutosta. Rekisteristä poisto vaatii virallisen romutustodistuksen tai muun luotettavan selvityksen ajoneuvon kohtalosta.
Moottoripyörien pakollisesta katsastuksesta on ollut paljon vääntöä. Tähän saakka se on onnistuttu torpedoimaan vedoten liikenneturvallisuuteen. Romuajoneuvodirektiivi tuo tähän aivan uuden näkökulman. Kun katsastuksesta tulee pakollinen, ja liikennekäytöstäpoistoon tehdään aikaraja, vaatii liikennekäyttöönotto aina konttorilla käynnin. Sinne voi viedä ainoastaan sellaista kalustoa, joka täyttää vaatimukset. Raadoista tulee romua, joita ei saa enää koskaan kilpiin.
Muuten kuinkahan moneen "riihen seinään auringon polttamasta varjokuvasta" rakennettuun Jawaan on merkitty otteeseen muutosprosentit? Harrikoissa ne on varmasti tarkkaan syynätty. Melkoista eriarvoisuutta tämäkin.
-
Jos tuohon käytäntöön menee- sitten on vain aina
6,5 vuoden välein laitettava vehkehet pariksi päiväksi liikennekäyttöön. Ja sitten taas lepäämään...
t. Markku
-
Juu no ei niiden ehjien pelien kanssa mitään ongelmaa ole, hyvä vaan kun välillä elvytellään :) Hankaluus tulee ikuisuusprojektien ja ei-projektien, eli säilytettävien ”romujen” kanssa. Mun piikkihonda esim on ollut vuodesta 1989 enempi-vähempi osina laatikoissa, ensin seisontavakuutuksessa, sittemmin liikennekäytöstä poistossa. Saattaa vastaavia jemmapyöriä olla siellä sun täällä, helposti noita säilöö, kun osat menee muutamaan lihalaatikkoon ja runko pöydän alle tai vintille.
Ei Harrikoitakaan välttämättä siinä tapauksessa syynätä prosenttien suhteen, jos rakennetaan museoikäinen alkuperäiskuntoon. Eri juttu nää pitkäkeulaiset vaikkapa ”Shovelheadina” kaupattavat (nytkin nettimotossa muutama), joissa runko leikelty (tai kokonaan itse tehty), pisaratankki, tarvikekeula, billet-vanteet ja koneena joku 1800-kuutioinen evo-kopio. Omavalmisteeksi tuollaiset pitäisi olla kilvitetty, kukin tietty tekee mitä lystää, mutta ostajalle voi tulla yllätyksiä.
-
Moottoripyörien pakollisesta katsastuksesta on ollut paljon vääntöä. Tähän saakka se on onnistuttu torpedoimaan vedoten liikenneturvallisuuteen. Romuajoneuvodirektiivi tuo tähän aivan uuden näkökulman. Kun katsastuksesta tulee pakollinen, ja liikennekäytöstäpoistoon tehdään aikaraja, vaatii liikennekäyttöönotto aina konttorilla käynnin. Sinne voi viedä ainoastaan sellaista kalustoa, joka täyttää vaatimukset. Raadoista tulee romua, joita ei saa enää koskaan kilpiin.
Hyvä huomio. Yksi argumentti lisää katsastusinkvisition laariin. Katsastus on kanssa semmoista brysselöintiä että usko järjen voimaan on koetuksella.
Muuten kuinkahan moneen "riihen seinään auringon polttamasta varjokuvasta" rakennettuun Jawaan on merkitty otteeseen muutosprosentit? Harrikoissa ne on varmasti tarkkaan syynätty. Melkoista eriarvoisuutta tämäkin.
Totta tuokin. Sellainen näkökulma kuitennii, että prosentteja on paljon vaikeampi valvoa entisöitävistä laitteista kuin rakennelluista.
Jos vaihtaa tehtaalla alunpitäen Jawa-yksilöön XYZ123 kiinni ruuvatun osan toiseen samanlaiseen osaan, joka tehtaalla alunpitäen olikin ruuvattu kiinni yksilöön ÅÄÖ987, toimenpiteestä pitäisi merkitä rekisteriin kyseiselle osalle jyvitetyt prosentit. Mutta jos osissa ei ole yksilöintitunnusta, niin mistäs sen tietää, onko osa vaihdettu vai ei? En tiiä Jawasta, mutta tuskin siinä valmistenumeroa on muualla kun rungossa ja/tai moottorissa.
Tämä pätee myös Harrikoiden osalta: jos on alkuperäisestä selvästi poikkeava osa, prosentit merkitään kyllä, mutta jos alkuperäisosa on vaihdettu toiseen samanlaiseen, niin prosentteja ei välttämättä merkitä, kun ei tiedetä osan tulleen vaihdetuksi.
Sitten on nuo Karin mainitsemat tapaukset, joissa paperit ja todellisuus eivät kohtaa muuta kuin valmistenumeron osalta. Ne on tietenkin muutoskatsastettu ihan päin honkia, sellaista sattuu. Tai jätetty tykkänään muutoskatsastamatta. Ei prosenttitaulukko mihin tahansa taitu.
-
Kyllä se valikoiva dementia on ihan paikallaan
noissa osienvaihtotouhuissakin. Jos kerran samanlaisen
osan vaihtaa vaikka parempikuntoiseen.
Jos se laite on vaikka 60-luvulta tai vanhempi-eihän sitä kukaan
enää pysty sanomaan, monesko tankki siinä jo on-tai lokasuojat ,
vanteet tai sisäkalut.
Ihan turhaa omantunnonpiinaa vaan itselleen saa,jos liian vakavamieliseksi ryhtyy...
t. Markku
-
Niinpä. Onneksi vaihtoprosentit ei voi mennä yli sadan, koska aikaisemmin vaihdetun osan voi vaihtaa uudestaankin prosenttien tippumatta. Oikeastaanhan siinä lasketaan jäljelläolevia osia eikä vaihdettuja.
-
Kyllä se valikoiva dementia on ihan paikallaan noissa osienvaihtotouhuissakin.
Samaa mieltä. Niin kauan kun vaihtaa lähtökohtaisesti samanlaisia osia, niin ei mitään vahinkoa aiheudu kenellekään eikä millekään intressille, mutta turvallisuus voi jopa piirun verran parantua.
Hogasin muuten äsken tuolta Johtokunnan osiosta, että VMPK on ollut asiassa aktiivinen. Se on oikein hyvä asia se. Toivoa sopii, että FIVA:lla ja muilla täysijärkisillä riittää lihaksia osoittaa komissiolle ja kierrätysfirmalobbareille kaapin paikka.
-
Oisko ny tehty kärpäsestä härkänen vai voisko sanoo ettei teherä tästä ny numeroo.. :o
Eikö se ole ihan hyvä että vanhat romut kierrätetään oli se ny auto,pesukone,moppo tai mp vai onko etelänmaiden systeemi parempi kipata pusikkoon,jättää pihanperälle tai kadulle jossei jaksa edes ojaan työntää tms kunhan pois omalta tontilta vaan eipä tuo pahemmin tunnu häiritsevän,romut etupihallakaan olkoon miten hieno talo tahansa...
Samaa romua se mun mielestä on kaikki,määrällisesti autosta tulee toki enempi kun pesukoneesta mutta kuitenkin.
Kulttuurihistoriallisesti tämä laji on mun mielestä menneen talven lumia,vanhojen ukkojen harrastelua pääosin,siis plus viiskymmentä nuorimmatkin isossa mittakaavassa,poikkeuksia toki on mutta noin määrällisesti kumminkin ja ne on muut jutut jotka nuorempia polvia kiinnostaa,valinnanvaraa piisaa ja autopuolella tuntuu ykköstilan omaavan "vanhat" 2000 luvun bemarit jos autokärpänen purrut jonkimoisessa harrastemielessä ..se on harrastajan iästä kiinni mikä kenellekkin vanhaa ja onko esim muoviluodit "vanhoja"kenen mielestä tai mitä on yleensäkkin säilyttettävä on kyseenalaista saati mihin ne pistetään,esim museoihinko joita niitäkin suomenmaassa vähän eli jokaista pappatunturia,jaawaa tai harvinaisempaakaan ajopeliä ei vaan voi säilyttää olkoot auto tai 2pyöräinen,kas kun mikään tila ei riitä siihen,ei edes kaikista hienoimpien yksilöiden saati semmoisten joita muuteltu tai ns tuunattu.
Tarkoittaa että valtaosalla kaikesta harrastekalustosta on sama loppusijoituspaikka,kierrätys,jos ei kukaan osta niitä meiltä,muilta tai jälkipolvilta eikä valtaosaa muuten ostakkaan...mitä ne niillä tekee kun ajattelette tätä kehityskulkua mitä nyt näemme ajoneuvojen ja saastepäästölakien ym osalta?
Tähän ei kannata vetää näyttelyjen suosioita tai kävijämääriä..ne on ajankulua nykyään siinä kuin puutarha tai asuntomessut ja mitään tekemistä välttämäti onko oma harrastelaite tai tuleekokaan mutta niitä kyllä piisaa jolla joskus ollut ja muistellaan..ehkä jopa uhotaan että ei nämä oo mitään jos minä ostaisin niin....
Kustannus tässä harrastelussa on max perhelippu ja ens vuonna taas.
Nykyliikenne jo nyt äärimmäisen stressaavaa,kiireistä ja hälläväliä tyylistä...pois alta! Siinä pitää olla peräsilmäkin valppaana päässä olevien kera ettei kolise ja katsoa missä ja koska ajelee tai mihin parkkeeraa.
Tahtoo kovasti hillitä ajelua jostain syystä vanhuksilla ja vielä enempi tehottomilla sellaisilla.
Se on vaan hyväksyttävä ja me tässä nyt ollaan niitä jotka vielä harrastavat,monillakaan ei ole jatkajia omassa perhepiirissä,ei minullakaan ja en taatusti ole harvinainen tapaus.
Harrastetilat puhumattakaan hyvistä sellaisista jossa tilaa,lämmitys,sähkö tai muita hienouksia..ei ne ole enää itsestäänselvyyksiä ja semmoisten vuokraaminen on tyyristäkin riippuen missä vaikuttaa ja voivat sijaita kohtuukaukanakin ...pakosta.
Osien vaihtoon ei lie kukaan puutu ja miten esim 2 pyöräisissä sitä valvotaankaan käytännössä,ei mitenkään eli turha huoli jos nyt ei ihan identiteetti muutu kriittisten tunnisteosien muodossa ja sama juttu tietty autoissa korinvaihtovehkeissä tms mutta autopuolta valvoo katsastus,mp ei eikä moppojakaan.
Mikäli kuka seuraa netin myyntipalstoja tai miksei paperisiakin huomaa valtavan tarjonnan harrastevehkeiden osalta laidasta laitaan monien yrittäessä yhä epätoivoisesti tavoittelevan kuuta taivaalta hinnoittelussaan koska itse satsannut aikoinaan jo ostaessa hunajaa ,siihen kultaa ja mirhamia kunnostukseen mutta ostajat puuttuu..kummallista.
Nämä arvoaarteiden omistajat pitkälti ikämiehiä,pitkänlinjan kulkijoita ja ikä painaa...myydään "käytön vähyyden vuoksi,ei vaihtoa" on yleinen perustelu eli inspiraatio loppu.
Tai sitten myyjänä on jo perikunta ja hinta revitty netin ihmemaailmasta,hatusta tai naapurin miehen arviosta.
Kuka siis enää aloittelee projekteja,kohtuuhelppojakaan puhumattakaan raadoista olkoot 2 tai 4 pyöräinen..niin kuka?
Touhu on kallista kaikinpuolin,vielä paljon kalliimpaa jos hienoa meinaa ja hurjan kallista jos näyttelytasoa haaveilee jolloin järkevintä ostaa valmiiksi hyväkuntoinen tai peräti entisöity yksilö ja antaa myyjän kärsiä kulut nahoissaan mitä laitteeseen itse uhrannut ja käyttää huutokauppakeisarin taktiikkaa tarjota jotain sinnepäin mistä alkaa väsytys jolloin myyjä monesti taipuu jos oikeasti haluaa kaupat,harvemmin jonoa on ovella enää niinkuin silloin joskus kauan sitten kun valinnanvaraa ei ollut ja hinta oli "ota tai jätä".
Silloin vielä pystyi tyhmyyttään perustella että tästä saa aina omansa ja viedään käsistä mikäli pistän myyntiin ,ihaillaankin ja harrastajiakin piisasi.
Nyt ei enää muuta kuin korkeintaan ihmetellä mikä värkki tuo on ja lähinnä puistellaan päätä kun joku noin tyhmä ja saastuttaa,pois lapset siitä läheltä.
Vanhemmat ihmiset voi olla poikkeus muisteloineen tai jonkun rakentavan kommentin kera.
Mikä tässä asiassa siis mättää ja on ongelmallista jos romut kierrätetään kun romun nykyinen käyttäjäkuntakin pian kierrätetään?
Nautitaan nyt eikä sitten kun A: jään eläkkeelle B: tulee lottovoitto(kulunut vitsi kun ollaan muka kiinnostuneita muttei oikeasti ollakkaan, ostaa pikkasen halvemmankin esim 5oikein hintaisen ) C Saan tallin (..mistä niitä saa vai putoaako kenties taivaasta tai lahjoitteleeko joku taho?) D säästän pojalle/lapsenlapsille tai niiden lapsille tai kunnostelen itse kun ehdin..(joopa joo) E: Bensa on niin kallista (joten odotellaanpa halpenemista)
-
Eihän kierrätyksessä mitään pahaa olekaan.
Paha on siinä, että esityksen mukaan kierrätykseen määrätään tiettyjen kriteerien täyttyessä pakolla. Auto tai moottoripyörä ei kuitenkaan ole sama asia kuin sanomalehti tai oluttölkki, eikä niitäkään väkipakolla kukaan tule hakemaan kierrätettäviksi.
Romut jäävät jälkikasvun murheiksi juu, mutta päättäkööt jälkikasvu sitten itse, hilloavatko niitä jossain kuusen alla vai soittavatko kouramiehelle. Ei tämä päätöksenteko kuulu minkään kansankomissariaatin päätettäväksi. Kyllä jämpti on näin.😃
-
Tuleepa mieleeni eräästä elokuvasta/kirjasta lausahdus:
"Meiltä voi kyllä vaatia, mutta voi olla paha tulla ottamahan..."
t. Markku
-
Ymmärrän kyllä Teemun ym mielipiteen ja oikeassahan olette..tavallaan..jos vaan kaikki noudattaisi samanmoista ajatusta ja realismia kierrätyksestä eikä maadutettaisi talon vieressä,pellon laidoilla ,kadunvarressa tai metsän pusikoissa loppuunkäytettyä kulkupeliä,käytännössä autoa,joka vaan on eikä sivustakatsojat mitenkään saa käsitystä että ajoneuvolla on vielä jotain muutakin tarkoitusta kuin vandalismi,vajota syvemmälle ja sammaloitua vuosi vuodelta,ei siis varsinaisesti projekti jota säilytetään kunnostusta varten..ellei tarkoitus tehdä isompaa projektia mädännyttämällä lisää ,ikkunat sisäänlyötyinä yms.
Nämä jemmarijäärät,heidän riitaiset tai riidattomat perikuntansa ,käytännössä hylätyt ajoneuvot on se isoin murhe ja kyseessä rahallisesti vähäarvoiset tai arvottomat ajoneuvot pääosin,harvemmin edes oikeasti kunnostuksen
arvoiset mutta se jokaisen oma asia tokikin mutta tietty hintakin voi olla sitäluokkaa jos joku kysyykin että siinä seisoo ja pitkään.
Jos kaikki ymmärtäisivät realiteetit ja huolehtisivat romunsa pois ympäristöstä tämmäisiä asetuksia ei tarvittaisi,mutta koska näin ei ole niin pykälänikkarit rokottaa,toinen asia on kuka valvoo..ehkä suomessa kyllä..mutta EU tasolla huonosti ja mitä etelämmäksi mennään niin ääripäässä kukaan kuullutkaan jossain Kreikassa tai Kyproksella ;)
-
Moro
Tässä lähietäsyydellä paalattiin vuosia sitten entisen autokorjaamon tontilta luullakseni lähemmäks sata autoa.Suuri osa autoista oli paalikunnossa toisista olisi saanut jotain vielä pelastettua mutta autoja ei edes yritetty kaupitella harrastajille tai sitten ne olivat niin kallita ettei niistä syntynyt kauppoja.
Arvelen syyksi tähän haluttomuuteen myydä niitä se että se suomalainen kateus esti näin käyvän eli joku olisi ehkä tehny siitä metsässä seisseestä raadosta "kalliin" entisöidyn museoauton.
Tästä on sen verran aikaa ettei niistä autoista edes saanut romutuspalkkiota vaan isäntä antoi ne sillä kaupalla että sai tontin siivotuksi ja paalaaja sai rautaromua eli kateus menee pienen tienaamisen yli jota tässä tapauksessa ihmettelin suuresti.
Tässä yksi syy miksi maassamme ei ole entisöinti aihioita tai osia saatavilla mitä maahantuontimäärät edellyttäisivät.
-
Jos kaikki ymmärtäisivät realiteetit ja huolehtisivat romunsa pois ympäristöstä tämmäisiä asetuksia ei tarvittaisi,mutta koska näin ei ole niin pykälänikkarit rokottaa,toinen asia on kuka valvoo..ehkä suomessa kyllä..mutta EU tasolla huonosti ja mitä etelämmäksi mennään niin ääripäässä kukaan kuullutkaan jossain Kreikassa tai Kyproksella ;)
Justiinsa näin on asianlaita. Ei tämän esityksen pääasiallinen tarkoitus varmaankaan ole entisöinti- tai muiden harrastusvekottimien väkivaltainen paalaaminen, vaan oikeasti romujen kierrätys. Esitys nyt vain on kirjoitettu niin jyrkästi, että lapsi menee pesuveden mukana. Mistä päästäänkin justiinsa tuohon valvontakulttuurien erilaisuuteen: muualla Euroopassa Pyrsselin kotkotuksiin ymmärretään suhtautua riittävän leväperäisesti, mutta täällä Suomessa valitettavasti ei ymmärretä. Suomessa tämä on siis isompi ongelma kuin monissa muissa EU-maissa.
-
Tuli vain ajateltua touhuamme taiteen näkökulmasta. Jos jokunen pitää pyöräläjäänsä taideteoksena, niin eihän ihmisten taidekokoelmaa lähdetä tuhoamaan.