VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Vanhat moottoripyörät => Aiheen aloitti: markkukovasin - Syyskuu 29, 2024, 16:39:56 ip
-
Täytyypä herätellä uusi juttupalsta.
Pari tuntia sitten kotiuduin hakumatkalta ja tämmöinen
löytyi.
Papereissa valmistusnumero oli moottorin numero- niin joskus on laitettu.
Kone siis on ainakin paperien mukainen. Ja niin on toki muukin. Runkonumero,jonka
apinan innolla viimein löysin-se taas kertoo,että 1958 malli M-56 tuo on.
Vai onko tuo kuitenkin malli M-49 ? Tietäjät tietäköön...
No joo. Tuota alan hiljalleen väsäämään ja osiakin tulen etsimään. On muuten
ensimmäinen Issikka mulla koskaan. Ohjekirjaa,varaosaluetteloa yms. jo löytyykin.
Kiitos heille,joilta niitä sain.
Kiirettä en meinaa pitää-kunhan sitten kesällä kävisi tuo. Enkä maalaa vaan
annan olla lähinnä tuollainen. Tekniikka vaan kuntoon ja liika kalappi pois...
t. Markku
-
Näyttää M-49:ltä. Mulla on M-56 vm-58, joka on hiukan erilainen.
-
Kuvasi pyörä on IC 49. Liitteenä kuva hienosti entisöidystä pyörästä. Sivustolla https://motonostalgia.com/izh-49/ on lisää kuvia tästä pyörästä.
IC 350 eli ns. "levykeula" on kovaperäinen. Liitteen IC 350 kuva on myös Moto Nostalgia sivustolta https://motonostalgia.com/izh-350/.
IC 56 mallissa on keinuhaarukka takana. Liitteenä kuva 1956 mallin IC 56 pyörästä.
-
Kuvasta näyttäs että melko mukavasti ylettää Kovasiinilta jalat maahan satulalta, on sillä viisiin turvallinen peli ajella! Etukummiin muista pumputa ilmaa lissää enneko lähet.
Vaikkei moni uskos, ni oon koeajon tuollasella lunkeriperäsellä issikalla suorittanu, muistaaksein just kohta mp-kortin saatuain, eli 16-vuotiaana. Mieleen jäi, että vakaasti kulki suoraan. Aika vakaasti yritti kulkea suoraan sillonkin, kun piti kääntyä. Jättöä reilusti, mutta pehmeillä ja huonopintasilla teillä, jos äärimmäinen tarkotus on päästä turvallisesti perille, vaikka sitte vähän hittaammin, ei oo välttämättä huono ratkasu. Oliks se muuten niin, että levykeula on melko tarkka DKW:n kopio, mutta Stalinin Venäjän ja Hitlerin Saksan aikaseen sopimukseen liittyvä valmistuslisenssi, eli ei ryssäkään ihan kaikkea oo varastanu, vaikka tuosta on joskus toisenlaistakin tietoa levitetty?
jaakkovaakko
-
OK!
Jo tuli lisää tietoa. Vaan milloin mahtoi tuo mallin M-49
valmistus loppua ?
Joo- laturin hankintaa sommittelen. Semmoista ostattelen. Ja ruppaista
takavalon kuorta etsin. Mielellään sen näköistä,mikä ei olisi tuon
värkin kiiltävin kapine. ;)
Turun arkistossa on kantakorttikin. Vaan onhan mulla se pahvikantinen otekin tuohon.
t. Markku
-
Tuollaiset "kuningaslohi" vaimentimet mulla pitäis jossain nurkassa lojuu jouten..ei uudet mutta käytöstä poistetut.
-
Jaakko, se on hyvin tarkka kopio kun venäläiset veivät NZ 350 tuatantolinjaston venäjäl. Kuten RT 125:n linjastonkin.
Ensimmäiset 100 IC:tä on koottu varaosista, siitä se sitten rupes muuttumaan pikkuhiljaa omanlaiseks.
-
Moi,
Joskus 30-luvulla Aaatu ja Isä Aurinkoinen teki kovastikin yhteistyötä ja esim. 30-luvulla Leningradissa valmistettu L-300 Punainen Lokakuu taisi olla ihan luvan kanssa kopioitu 20-luvun loppupuolen Dekarista.
1941 herroilla päättyi yhteistyö ja sen jälkeen varastettiin kaikki mitä irti lähti. DKW:n tehtaat jäi itäpuolelle kun sota loppui 1945, niin itänaapuri tyhjensi tehtaan, varaosavarastot ja arkistot, eli sieltä vietiin kaikki jalkalistoja myöten. Samassa tehtaassa alettiin sitten kokoonhaalituilla koneilla myöhemmin valmistamaan IFA:a, josta myöhemmin tuli MZ, mutta se on jo toinen tarina.
Tavarat junaan ja suuntana Izhevsk. DKW:n tehtaalta avainhenkilöt ja suunnittelijat kaapattiin matkaan ja DKW:n alkuperäinen tuotantolinja pystytettiin uusiksi.
1946 ensimmäiset pyörät kasattiin saksasta pöllityistä osista, näitä ei maailmassa montaa ole. Muistaakseni Moskovassa museossa on yksi.
Kun alkuperäiset uudet osat loppuivat, niin alkuperäisillä työkaluilla alettiin tekemään uusia, alkuun ei viitsitty edes poista DKW:n logot muoteista ja prässityökaluista, joten vastaan saattaa tulla itäonnelassa tehtyjä osia missä vielä Dekarin logot.
Pikkuhiljaa pieniä muutoksia alkoi tulla levykeulaan, mm. etulamppu, mittari, alumiiniset moottorin lohkot, bensahana, ilmanputsari, mittarinpyöritin, jarrukilvet, pinnat, navat, sivujalka, penkki jne. 40-luvun lopun levykeula IC näyttää hyvin samalaiselta kun 1944-45 DKW, mutta läheltä katsottuna eroja on paljon.
//Frank
-
Kiitokset tietäjille oikaisuista. Tuon historiikin olin varmaan täältä aiemminkin lukenut, oma muisti vähän järjesteli asioita uudelleen... jos ne nyt taas hetken ois oikeissa lokeroissa?
Jaakko
-
Olen koittanut selvittää tuon värkin sytytyksen keskipakosäädinasiaa.
Se kun hiukan hankaloittaa, kun ei niitä hiluja ole ollenkaan. Ja kuvat,joita
on-ne ovat enempi viitteellisiä. Tarve kyllä säätimelle olisi.
Joka tapauksessa se on ilmeisesti tarkoitettu lähinnä käynnistämisen helpottamiseksi
ettei potki kintuille ?
No- nuo virtavehkeet siis vielä vaiheessaan- saa tarjota jos jotain sälää on. Vaikkapa
tuota säädintä avausnokkineen ja hiluineen.
t. Markku
-
Dekarissa on vastaava systeemi, luulisin että toimii samoin. Se on käynnistyksen helpottamiseks, eli ei potkas takas nii helposti.
Sytytyksen säätö, heitän ennakoks vaikka 4mm. Sytytys sääretään niin että keskipakosäätö on päällä, eli on säätäny sytytystä aiemmaks. Jos säärät koskematta ennakonsäätimeen ( kuten tein ekalla kertaa ) voit saara koneeseen pakin kuten määkin sain.
-
Moro
NSU:ssa myös ennakonsäätö ainakin 250 Supermaxissa,perusennakko 7,6 mm EYKK ja säätö täysillä 36º EYKK.
-
Moro!
Paljonko kaima on NSU:n rakenteella täysi ennakko ?
Nyt on näköpiirissä sekin,että sähkövehkeitä on löytymässä.
Sittenhän tuota pääsee kokeilemaan.
Mutta miten se Issikassa menikään-tuossa varmaan
myös roottorin ulospuskeminen kampiraudalla tapahtuu 8mm pultilla ulos painostaen?
Vanha roottori kun hojottaa akselilla vielä. Ollut ehkä 65 vuotta siinä-eli kireä voi olla.
Täytyy sekin silmäillä ihan vaikka huvin vuoksi.
Kovin kun on samaa rakennetapaa lähes kaikissa itälatureissa.
No- nyt taas nyrkit on jotenkin toipuneet rengasvääntöhommista- joten kohta saan vääntää
parempia vanteille- kunhan ensin teen vanteille hiukan peruskunnostusta. Lähinnä pikkuruostetta
sisäkehältä poistaen ja maalilla sipaisten. Uudet vannenauhat hain eilen...
t. Markku
-
Muistaakseni IC:ssä on ennakko 5,5 mm, siis yksisylinterisessä. Muutamaan olen laittanut
Jawaan kuuluvan Vape kärjettömän ilman ennakonsäädintä.
Pitää polkaista rivakasti ettei potkaise takaisin.
L&K.
-
Moro
Tuossa kyllä sen täyden ennakon jo mainitsinkin eli 36º onpi se.
-
Ja se tekee tuossa masiinassa milleinä...paljonko? ;)
t. Markku
-
Moro
Ennoo mitannu kun olen vaan säätänyt sen perusennakkoon,asteluku on korjausohjekirjasta.
-
Joo- ihan mielenkiinnosta utelin.
Mutta tuohon Issikkaan on
se astelevyn laittelu omanlaisensa puuha-tosin moottorin koppa
irtonaisena voisi jotenkin onnistuakin.Mutta onhan siinä kaikkea rojua tiellä silloinkin.
Milleillä meinaan nyt vaan mennä,kun pääsen syttyhommia joskus laittelemaan.
t. Markku
-
Tässä se Nusun millimääräkin:
"7.6 mm (0.299 in) before TDC or 36° if adjustment is effected by means of graduated scale,
with governor fully open. The lever without the
stop is the one by which the timing should be
adjusted. ·"
t. M
-
Mittaat Kovasin iskunpittuuven ja kiertokangen mitan silmukan keskeltä silmukan keskelle, loppu on silkkaa geometriaa... siis ennakkomillien muuttaminen asteiks tai päinvastoin.
Jos on jomman kirja kateissa tai unehuksissa kaavat, eikä mielikuvitus tai sinni riitä kaavojen rakentamiseen, tuossa on osote, mistä löytyy konekaavio; siihen syötetään nuo iskun ja kangen mitat (kiertokangen, ei oman...) ja jo vain tupsahtaa vertailuluku!
https://lambretta-images.com/tuningh/port-timing-calculators/degrees-to-mm-timing-calculator/ (https://lambretta-images.com/tuningh/port-timing-calculators/degrees-to-mm-timing-calculator/)
jaakkovaakko
PS. Jos sylinterin linja ei tähtää just kampiakselin linjaan, siitä tullee yks muuttuva tekijä lisää kaavioon...
-
Ei viitsisi Jaakko purkaa moottoria saadakseen nuo mitat.
Tuo astelevyhomma on hyvä- jos tietää asteluvun. Mutta milleissä
ilmaistu ennakko-se on semmoinen hyvin yksinkertainen aseteltava.
Tosin ei ehkä Issikassa-kun ne tulpan reiät on vinossa. Mutta ei
tuo niin nokonuukaa ole.
Moottoreista ja semmoisista muuten- tein silloin kymmeniä vuosia sitten
moottoritekniikan harjoitustyön Albin Monark 500cc moottorista.
Laskettiin hyvin tarkkaan monen asian vaikutukset. Sekä huomsin siinä yhteydessä,että
keinuvivun kuluma ,joka omassakin moottorissani oli-se oli hiukkasen alimitoitettu
se kohta. Korjaantui paremmalla materiaalilla siinä kohdassa....
t. Markku
-
Mitenkä on, vaikuttaako epäkeskeinen männäntappi eli onko muuttuva tekijä jos tappi ei olekaan keskellä männän keskilinjaa?
L&K.
-
Moro
Jos olis tarvetta ja mahdollisuuksia heittäsin millit ja asteet vi....n ja sitosin pyörän jarrupenkkiin ja saaätäisin sytkyn sun muut siinä ja niin että antaa parhaan tehon.
-
Moro
Mullon tuolla yksi NSU:n masiina purettuna ja kävin sieltä ihan piruuttani mittailemassa em. laskuria varten sen kiertokangen pituuden joka on 142 mm ja iskunpituus on 66 mm ja saman ennakon laskuri antaa mitä korjausohjekirjassakin sanotaan vaan yhdellä desimaalilla enemmän eli 7,63 mm.
-
Tuohon Laurin pohdintaan. En jaksanut alkaa piirtelemään.
Mutta jos kampiakseli on keskellä sylinterin halkaisijaa, suoraan alla, niin eikös silloin se männän liike sylinterissä ole täysin symmetrinen kumpaankin suuntaan, kuolokohdan kummallakin puolella? Ja jos niissä mitoissa on poikkeama, esimerkiksi männäntappi ei ole keskeinen, tai sylinterin suunta ei ole keskeinen kampiakseliin nähden, silloin nousu milleissä ja kierto asteissa eivät käyttäydy täsmälleen peilikuvina ennen yläkuolokohtaa ja yläkuolokohdan jälkeen, eri nuo asiat vaikuttavat siihen geometriaan. Tällä pohdinnalla sanoisin Laurin kysymykseen, että vaikuttaa. Kuinka paljon, onko merkittäviä asioita, sitä en tiedä. Eikä tuollaisessa matalavireisessä koneessa taida kovin suurta eroa olla esimerkiksi kymmenesosamillin muutos ennakossa yleisestikään.
Käytännön kokemus on itselläni siitä 350-Jawasta, siis kaksisylinterisestä. Se kokemus kertoo, että jos jaksoi noitten ennakoitten ja kärkien säädön kanssa askarrella tosissaan, ja laittaa ne niin tarkasti samoiksi ne ennakot kuin vain käytössä olleet mittalaitteet riitti, niin kaksisylinterinen kone kävi kauniisti ja tasaisesti tyhjäkäyntiä, vastasi kaasuun loogisesti mataliltakin kierroksilta, ja käynnistyi kädellä kammesta painaen. Ja noissa mainituissa asioissa oli koettavissa eroja, jos sytyt oli vähän sinne päin tai etenkin poikkesivat toisistaan. Poikkeama sai moottorin käymään tyhjäkäyntiä vähän niinkuin siinä olisi ollut kaksi eri moottoria käynnissä. Sen sijaan pyörän huippunopeuden sekä sen huiman maksimitehon kanssa tuntuma ilman mitään mittauksia kertoi sellaista, että ihan sama mitä siellä on ennakkona, millin pari sinne tänne...
Muistikuvia aikojen takaa, saattavat olla unikuvia...
jaakkovaakko
-
Moi Markku,
Muistaaksen tuossa Iisakissa on ankkuri kiinni M7 pultilla ja ulosvetokierre ankkurissa on M10. Itse olen sorvannut M10 pultin 5,5 milliin päästä, niin menee sinne kampiakselin reikään, tuhoamatta kierteitä.
Tuo kone on kopsattu suoraan Dekarin 350-1 koneesta, jossa ennakko on 5,5 mm. Ennakonsäätö tuohon lukemaan keskipakopuntit täysin ulkona (helppoa kun tekee paksusta rautalangasta semmosen C-mallisen taitoksen jolla pakottaa ne puntit ulos.
Tuon millimäärän voi myös katsoa pakoaukosta. Mäntä yläasentoon, männänhelmaan vetää vaikka lyijykynällä viivan joka on tasan pakoaukon yläreunan kanssa. Sitten tekee esim peltiliuskasta tulkin joka on 5,5 mm korkea ja sillä merkkaa uuden viivan 5,5 mm tuon ensimmäisen viivan yläpuolelle. Sen uuden viivan kun sitten asettaa pakoaukon yläreunan kanssa tasan, niin ollaan aika lähellä.
//Frank
-
Moi!
Menikö loppumatka Frank hyvin? Mutta joo-täytyypä
tehdä tuollainen pultti.
Ja virtavehkeitä on nyt niin,että eiköhän niistä jo kipinääkin löydy...
t. Markku
-
.
-
Tuollaisessa ulosvetopultissahan kotiasentajat yleisesti käyttävät vain sitä isompaa pulttia, ilman mitään sorvauksia...
Kampiakselin päässä oleva sisäkierre sen vielä saattaa sietääkin, varsinkin jos siinä on pienikin seevaus, ettei sisäkierre ala heti akselinpään tasalta. Mutta sen ulosvetopultin ensimmäinen kierre painuu littuun, ja pois kierrettäessä tuhoaa osittain ankkurin ulosvetokierrettä, mikä sitten riittävän monen väkisin auki kierretyn ulosvetopultin jäljiltä lopulta pettää.
Tuommoset asiat ja niiden huomaaminen ja huomioonottaminen eivät oikeastaan vaadi suurta teknistä ymmärtämistä, maalaisjärki ja pieni pohdiskelu ennen ryhtymistä riittää. Tässä olen itse ollut aina vahva, etenkin nykyisin: harva homma etenee pohdiskelua pidemmälle, ja aiheutetut vahingot pysyvät minimaalisina...
jaakkovaakko
-
Terve Markku,
Kotimatka meni hyvin hyvässä säässä. Hyvä että virtavehkitä alkaa löytymään, niin eiköhän savuviinoja kohta saa maistella.
// Frank
-
No nyt on väännetty käyttökelvot renkaat sopivasti
kunnostetuille vanteille. Jarrurummun laakeri vaihdettava-sekin
löytyi omista varastoista. Sitten on pyörät asennusvalmiina.
t. Markku
-
Minulta löytyy testipenkki jossa voi kokeilla laturin toimintaa.
Tosiaan samoihin kiinnityksiin käy Jawa, IC, AWO, Simson ja MZ laturit.
L&K.
-
Vaan olipa joku pannahainen hukannut Issikan takajarrurummun
lyhyen akselin mutterin. Nopea tulkinta ilman kierrekampaa
olisi M14x1 ? Onko jollakulla oikein tietoa asiasta?
Varaosaluettelo ei tunne koko mutteria.
t. Markku
-
Terve,
Kyllä tuo M14x1 on ihan oikea tulkinta.
//Frank
-
Vielen Dank !