VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Juha Pohjamo - Elokuu 15, 2024, 21:59:41 ip
-
On tässä yksi projekti menossa jossa tarvitaan vähän napakampaa kiristystä.
Rattorin ohjausvääntiön kiinnitys olkatappiin.
Normaali M12 8.8 pultti on meltorautaa siihen. Alkuperäinen UNF-pultti on hukattu jo edellisen omistajan aikaan.
No lujuusluokan 10.9 pulttia M12x1,25 näyttää kyllä saavan vaikka IKH:lta. Vaan eipä saa mutteria.
Sama dilemma tuntuu olevan joka kaupassa:Lujia hienokierrepultteja löyyy mutta ei niihin sopivia muttereita. Mikäs järki tässä nyt on?
-
Pyöränmuttereissa saattais löytyä tuollainen kierre, mutta mahtaako ne olla juuri kovempia kuin normaalit kilomutterit?
-
Olikos se niin, että muttereiden lujuusluokka merkitään kokonaisella numerolla, mikä vastaa pultin lujuusluokan ensimmäistä numeroa? Eli 10.9 pulttia vastaava mutteri merkitään numerolla 10, mikä on stanssattuna mutteriin?
Kun laitoin kuukkeliin hauksi mutteri 12x1,25 lujuusluokka 10, netti täräytti motonetin sivustolta jonkin ajoneuvon originaalin mutterin - ohjauslaitteisiin liittyvän, jos ymmärsin oikein - hinta pari euroa, ja saatavuuskin hyvä.
Vastuu lukijalla, kuten aina... tai ainakin aina, kun on millä hyvänsä nettihaulla jotain löytävinään.
jaakkovaakko
-
Kun laitoin kuukkeliin hauksi mutteri 12x1,25 lujuusluokka 10, netti täräytti motonetin sivustolta jonkin ajoneuvon originaalin mutterin - ohjauslaitteisiin liittyvän, jos ymmärsin oikein - hinta pari euroa, ja saatavuuskin hyvä.
Kehtaatko laittaa vaikka mononetin tuotenumeron tähän kun mun internetti ei jostain syystä tuota samaa haktutulosta.
-
Illalla nukkumaan käyvessä luurilla selasin, mainitsemallani haulla. Nyt kokeilin tietsikalla, ja yhtä tyhmä oli kuin sinunkin tietokoneesi. Hain luurin, ja sillä tärppäs taas!
18-4650 on Motonetin tuotenumero. On General Motorsin alkuperäisvaraosa. Mutteri taka-akseliston suuntauksen säätöruuviin. Mikkelissä ois 2 hyllyssä...
jaakkovaakko
-
lisäinfoa noihin numeroihin että pultissa esim tuo 8.8 tarkottaa että eka numero on murtolujuus (800 N/mm2) ja toka on murto ja myötölujuuden suhde eli 80 % eli sit myötö on 640 N/mm2
mutterissa kun tuo myötölujuus ei ole tärkiä sillä tavalla kun pultissa niin pelkän lujuusluokan on ajateltu riittävän
-
Illalla nukkumaan käyvessä luurilla selasin, mainitsemallani haulla. Nyt kokeilin tietsikalla, ja yhtä tyhmä oli kuin sinunkin tietokoneesi. Hain luurin, ja sillä tärppäs taas!
18-4650 on Motonetin tuotenumero. On General Motorsin alkuperäisvaraosa. Mutteri taka-akseliston suuntauksen säätöruuviin. Mikkelissä ois 2 hyllyssä...
jaakkovaakko
Motonetin tuotesivu ei kerro kierrettä. OEM-numerolla kun googlettaa niin löytyy tieto että se olisikin 1,5mm nousulla.
-
Jos vielä noista luokista jatketaan, tosin epävarmaa muistinvaraista tietoa.
Pultissa murtolujuus tarkoittaa voimaa, millä pultti katkeaa, ja tuo prosentti kertoo, millä voimalla alkaa venymään. Ja silloin, kun kierre on kunnossa, se pultti katkeaa muualta kuin kierteestään.
Mutterissa ei asia olekaan yhtä yksioikoinen. Eihän mutteri katkea, siitähän nimenomaan pettää kierre, jos laitetaan liian kovaan paikkaan. Ja sitä kierteen pettämistä ei oikein voi kuvata kertomalla sen olevan murtolujuus; kierteen pettäminen on monimutkaisempi tapahtuma kuin pultin katkeaminen. Pultin pettäminen ei oikeastaan ole riippuvainen esimerkiksi siitä, kuinka pitkälti pulttia on kierteellä. Tai on siinä minimimäärä, milloin kierre pettää jo ennen katkeamista. Mutta jos kierrettä on oikea määrä, sen ylimääräinen lisääminen ei pultin kohdalla vaikuta mitään. Mutterissa taas heppoisempikin aine kestää saman kiristyksen, jos kierteen pituutta lisätään.
Siksi mutterille ilmoitetaan vain numerolla lujuusluokka. Mikä tarkoittaa, kun esimerkiksi mutterin lujuusluokka on 10, että se vastaa siihen kierretyn pultin murtolujuutta, eli on käypäinen pari kyseiselle pultille. Mikä lujuus voidaan saavuttaa kovemmalla tai vahvemmalla aineella, tai pidemmällä kierteellä.
Hataraksi osoittautuneen muistin ja vielä hataramman ymmärryksen tuottamaa tietoa, edelleenkin vastuu lukijalla.
jaakkovaakko
-
Sori Juha, jos annoin väärää tietoa. Saman kierteen puuttumisen totesin, mutta Motonetin tuotekuvaus kertoi, mille pultille se käy pariksi, ja mikä on sen pultin tuotenumero. Kierteen katsoin sen pultin tuotetiedoista, ja ilmeisesti katsoin sitten tuolla pahemmin kaihin vaivaamalla silmällä?
jaakkovaakko
-
Toisaalta taitaa se 1,5mm nousuinenkin olla ihan ok tässä. M12x1,5 pultteja on kyllä tarjolla.
Mutta edelleen ihmettelen sitä, että kun pultteja on joka paikassa niin miksi niihin passaavia muttereita ei ole?
-
Käväseppäs Kiinnikekeskuksessa Lakalaivassa, oletan löytyvän 12X1.25 st12. luettelon mukaa on ohjelmistossa.
-
Täytyy käväistä kyselemässä. Niiden tuoteluettelo sanoo vähän epämääräisesti, että 12x1,25 8 tai 10
-
Juu sori, katsoin vähän väärin. kannattaa kuitenkin käydä. Sitten on lujuus 14H kannattaa kysyä paikan päällä.
-
Jos 1,25 nousulla ei löydy niin suunnitelma B: Motonetista saa fordin pyörän mutteria joka on 12x1,5 ja lujuus 10
Siitä kun pyöräyttää sorvissa kartion pois niin ongelma ratkaistu.
Jaakon löytämä 18-4650 ajaa tietysti saman asian mutta oikeastaan tämä kupumutteri on vielä parempi.
(https://cdn.broman.group/api/image/v1/image/7AB273393BEBC62CD70A7B02A571C765E7B668F8)
-
Yks syy siihen, ettei noita muttereita lujuusluokiteltuina kovin uutterasti mainosteta, voip olla, että jotkut laittaa ilman huolen häivää löytämiään oikealla kierteellä olevia muttereita uhraamatta pientäkään ajatusta lujuuksille. Jos kyseisessä paikassa on annettu joku kiristysmomentti, vois testata pari halpaa mutteria, että minkä verran on kierrettävä, ennenkuin jenka pettää. Vai katkeaako edelleen kovemman lujuusluokituksen omaava pultti ensin? En yllytä, ja varsinkin paikassa, missä voi olla ikävät seuraukset rakenteen pettäessä, kyllä ohjeita voi noudattaakin. Pitempi pultti ja tuplamutteri ois yks ratkasu, mutta miten sen päällimmäisen kiristää sopivasti?
Jos kiristykselle on annettu momentti, tarkkaan ottaen poikkeavalla kierteennousulla momenttiakin pitäisi korjata johonkin suuntaan...
Elämä on valintoja...
jaakkovaakko
-
Voidella kannattaa se jenka joka tapauksessa kiristysvaiheessa. Vaikka sitten lukitteella. On ihan mitattu juttu tämä, toki se järkeen käy muutenkin kun ajattelee. Kuivat jengat ei vedä pulttia yhtä kireälle, kuin voidellut, jos momentti pysyy samana.
Tavallinen pyöränmutteri (ei kupusellainen) muuten olisi helpompi, ei tarvi sorvata, senku kääntää mutterin vaan toisin päin.
-
Tuota tuota...
Noissa oikein tarkkojen momenttien laitteissa on ohjeissa aika usein maininta, onko momentti annettu kuivalle vai voidellulle kierteelle. Jonniinverran on lopputuloksessa eroa. Ja sitten on niitä, missä annetaan matalampi momentti ja ohje kääntää vielä tietty asteluku. Lienevät ohjeen kirjoittajat miettineet, jotkut ehkä jopa kokeilleet lopputulemaa? Mutta oliko standardi niin, että jos ei ole mainittu mitään, on lukema annettu kuivalle kierteelle?
Ihan mutu-tuntumalla, ilman lukemista tai kokeilua, olisin kyllä valmis sanomaan, että jos joku laite on suunnilleen samaa ikäluokkaa kuin tänne kirjoittavat keskimäärin, ei ne momentit ehkä ihan samoin mene mitä tarkoitettu on, jos siis on alkuperäiset kierteet... kyllä kierteisiin pyrkii maailmalta jotain tarttumaan, ja jopa ihan materiaalissakin omat muutoksensa tapahtuu.
Aihe on mielenkiintoinen, vaikka en itse enää aihoihin ole mitään ropannut, ja tuskin ropaankaan. Ollaan siis Maslowin tarvehierarkian ylimmällä portaalla: Tieto tiedon itsensä vuoksi!
jaakkovaakko
-
Nyt ei ole onneksi niin tarkan momentin laite.
Kyseessä on siis Nuffieldin ohjausvääntiön ja olkatapin liitos. Tapissa on boorit ja vääntiö kiristyy siihen ympärille tämän yhden pultin voimin.
Ongelma on siinä että tyyppivian omaisesti pultti on löystynyt vuosikymmenten saatossa ties kuinka monta kertaa ja boorit pahasti kuluneet.
Kokemus on osoittanut, että 8.8 pultti on liian meltoa ja antaa periksi.
Laakerihelojen vaihdon yhteydessä korjasin sen niin, että vedin pultin tiukkaan ja porasin boorisaumaan kaksi 6mm reikää ja hakkasin niihin putkisokat.
6mm sokkien sisään vielä varmuudeksi 4mm sokat.
Nyt homma pitää vaan kruunata semmoisella pultti/mutteri-yhdistelmällä jonka voi vetää reiluu momenttiin eikä se anna periksi rasituksessa.
-
Eikös tuo ole se kaikkein tarkin momentti? Sen verran tiukkaan että pysyy!
Aasista kolmanteen. Tuo boori-sana särähtää miun kielikorvassa pahasti - siis en väitä sitä vääräksi enkä mitään muuta oikeaksi, kerron vain miltä minusta kuulostaa. Boori on sellanen happo tai myrkky, millä ennen tuholaisia karkotettiin, siis ennen niitten julistamista suojelukohteiks... Ura on ruottiks spår, mikä stadin langissa muuttuu muotoon spora, kun tarkotetaan ratikkaa, ja spoori, kun tarkotetaan uritettua aksilanpäätä. Ja maalaismurteissa siitä tippuu s pois, mutta sillon se on poori. Eikä missään tapauksessa boori.
Näin miun korvassa, en vieläkään väitä mitään siitä, mikä on toisten mielestä oikein, enkä varsinkaan, mikä olisi ns. absoluuttinen totuus... mutta absolut sanana ja joskus vodkanakin kyllä kelpaa siitä riippumatta, onko pee pehmonen vai kova.
Vähän palataan vielä asiaankin. Tuollainen kiinnitys, niinkuin esimerkiksi vaihdepolkimen tai käynnistyspolkimen kiinnitys puristamalla spoorein varustettu kappale spoorein varustettuun aksilaan, menee vähän pilalle, kun se on joskus jonkun aikaa löysällä tärisevässä laitteessa; spoorit syöpyvät väljiksi. Silloin usein ongelma tulee siitä, että se pultin reikä on porattu aika tarkasti pultin kokoiseksi, ja kun ulkopuolen kappaleen pitäisi taipua tarkoitettua enemmän mennäkseen tiukaksi kuluneeseen spooriin, se pultti estää taipumisen; pultin itsensä pitää taipua. Samoin jos se puristettava kappale on sieltä halkaisu-uran vastapuolelta aika jykevä, ja itse halkaisu-ura varsin lyhyt sinne vastapuolen suuntaan, vahvakaan pultti ei pysty vetämään spooria tiukasti vastakkain. Joskus voi olla jopa niin, että sieltä pultin puolelta kappale pohjaa, eli puristuu se ulkokappale itseään vasten, eikä vieläkään spoori ole tiukalla. Käynnistinpolkimia ennenmuinoin korjattiin viilaamalla pultin puolelle hieman lisää tilaa, sahaamalla vastapuolen halkiota vähän matkaa lisää, ja poraamalla pultin reikä hieman väljemmäksi. Kun spoori tiukkaantuu niistä spooriosista tiukasti vastakkain, niinkuin tarkoitus on alunperin ollut, se pulttikin pysyy tiukalla normaalilla kiristyksellä. Jopa silloinkin, kun itse spoori on kulunut löysänä ollessaan tärinän ja käytön vaikutuksesta.
Tämä siis kokemusperäistä tietoa spoorikiinnityksistä, en tiedä, onko tällä tiedolla mitään käyttöä nyt esillä olevassa tapauksessa. Kun en ole kyseisiä osia nähnyt.
jaakkovaakko
-
Olen tuosta boori-poori-spoori sanasta melkein samaa mieltä.
Minun mielestä se on spoori. Mutta annas olla kun jossain konemiesten läsnäollessa puhut spoorista niin sinua katsotaaan vinoon kun et tunne alan sanastoa. Olen sitten alkanut puhumaan ja kirjoittamaan vastoin parempaa tietoa vain virran mukana.
Tässäkin on tapahtunut se ilmiö, että kun on aina ensi päästetty hölskymään ja sitten vasta kiristetty niin pultin reiän linjaus on jo pielessä.
Korjauksen seuraava vaihe onkin se että ajan rälläkällä mutterin ja kannan vastinpinnat oikeaan linjaan ja avaan poraamalla tai vingulla pultin reikään lisää tilaa niin ettei se enää pyri vääntämään pulttia. Ne kuluneet spoorit on jo korvattu em putkisokilla.
Kun noissa traktoritapahtumissa kiertelee niin järkijään on Nuhvien vääntiöt hitsattu kiinni kun alkuperäinen kiinnitys on pettänyt.
-
Moro
Muuttuuko kirjoitusasu jos materiaalina onkin sora,maa-aines tms. ,mielestäni muuttuu ja se ura joka on syntynyt eikä valmistusvaiheessa tarkoituksella tehty kuuluukin kirjoittaa sboori.
Tässä muutama vikko takaperin tuolla kekisessä Somessa kun ajettiin autoilla kilpaa oli juuri näitä ajamalla syntyneitä sbooreja toisinpaikoin syviäkin että olikein panssarin varassa kulkivat ne kisa-autot teissä.
Näinollen voimme kai todeta että kirjoitusasuun vaikuttaa myös se missä perusaineessa ne poorit,boorit,spoorit tai sboorit eli urat ovat.
Engelsmanni käyttää tässä kohtaa sanaa spline.
-
Täytyy sanoa , että nyt on uraa uurtavaa keskustelua - jatkakaa .
-
Kunhan muistetaan, että tätä lukee suurella mielenkiinnolla myös naiset ja lapset. Ettei vaan lipsuta asiattomuuksiin.
-
Johan tässä tuli hahlo mieleen... ::)
-
Sama kun nämä paikalliset-ja muutkin kivimiehet -puhuvat sepelistä.
Ammattimies kun sanoo sepeliksi semmoistakin silppua,jossa on
lähes vasikan kokoisia särmikkäitä lohkareita-sepeliä siis kaikki
se silppu,jota syntyy kun niitä tarvittavia möhkäleitä otetaan kalliosta irti.
Itse miellän kyllä sepeliksi semmoisen tavaran, jota voi helpohkosti lapiolla nakella...
t. Markku
-
Sepeliä saadaan, kun murskeesta seulotaan liian isot ja liian pienet palat pois, ja hienoaines myös. Sisältää siis lähinnä ”tietyn kokoisia” kiviä. Ja nimenomaan pitää olla murskaamalla tehtyä.
Murskettahan on sitten 0-8, 0-16 jne, nämä niitä helposti lapioitavia. 0-32 on jo vähän raskaampaa, mutta kylläpä sitäkin tuossa yks kesä tuli ”fiskarssin etukuormaajalla” ja kotturilla joku toistakymmentä tonnia siirreltyä kasasta kaikenmoisiin pihakäytävä- ja rakennushommiin ;D Nyt on työn alla kasa 0-16 sorttia, paljon helpompaa. Sitä tuli 13 tonnia, olisko 5 vielä kasassa. Ja kivituhkaa (0-6) tonni-pari kans.
Soraa saadaan harjusta kaivamalla, voi siitäkin seuloa hiekkaa, singeliä, seulanpääkiviä ym.
-
Ei se peli vetele...
Sanonta pohjaa unkarilaisvalmisteiseen moottoripyörään, oikea kirjoitusasu lienee jotain tällaista: Csepel - paitsi että tuosta puuttuu jotain ihme merkkejä, mitä pitäisi olla joko yhden tai useamman kirjaimen päällä, ja joita en löytänyt tään uuden tietsikan näppäimistöstä, vaikka katoin alapuoleltakin!
Hahloihin tai vastaaviin varon visusti koskemasta, saati jyvän linjalle sihtaamasta; niitten kanssa ajautuu vaarallisille vesille...
jaakkovaakko
PS. Singel oikeasti kirjoitetaan single, ja se taas viittaa joidenkin onnelliseksi väittämään olotilaan.
PS2. Jotta ei ajauduttaisi taas kokonaan sivuraiteelle - pienet syrjähypyt varmaan sallittaneen - niin palataan aiheeseen: Pulttia kun sovitetaan mutteriin, on muistettava, että kaikki pultit eivät vaan sovi kaikkiin muttereihin! Koon lisäksi on otettava huomioon kierteet, voitelu, ja muut olosuhteet. Myös ajankohta - niin yllättävältä kuin se tuntuukin - saattaa joskus vaikuttaa sovituksen onnistumiseen. Muistutan kuitenkin, että omalta kohdaltani alkaa kaikenlainen asentaminen tai jopa sen yrittäminen olla taakse jäänyttä elämää, mutta nuorempia harjoittelijoita saatan vielä opastaa ja ohjata, tarvittaessa?
-
Samaa mieltä Juha Pohjamon kanssa. Se on spoori eikä mikään muu. Tämä on ollut ainakin läntisessä ja eteläissä Suomessa selvää.
Kantasana on ruotsin spår = hahlo tai ura. Sieltä tulee myös raitiovaunun stadin kielinen nimi spora.
Tämä boori on ainakin minua vähän huvittanut, yritetään olla asiantuntijoita ja käytetään "hienoa" termiä.
-
Meillä on aina ollu poorit ja kaikki on ne ymmärtäny.
Etelälääset taas vääntää seleviä asioota, savolaasista puhumattakaa.
-
Kai niissä ”selvissäkin” asioissa on seutukohtaisia eroja. Niinku rakennustekniikassa vaikka, esim rossipohja. On kuultu trossipohjaa, ja oikein hienoissa piireissä jopa strossipohjaa.
Pooreiksi, kovalla peellä, on meilläpäin tuota akselin ja holkin pitkittäisurilla toteutettua liitosta kutsuttu, on se sitten liukuva tai kiristettäväksi tarkoitettu. Spoorissa ajetaan enduroa, tai joskus semmoiseen joudutaan maantielläkin, jos on kertynyt polannetta ja siihen muotoutunut urat. Booria näin ”herrain peellä” kirjoitettuna saa mm. marjoista ja purkitettuna apteekista, mutta harmillisesti se purkkituote ei korvaa poorien puuttumista ???
-
Puhutaan sitten vaikka trimmeristä tai strimmeristä, niin kaikkiaan tää on ollut upea keskusteluketju, ihankuin vanhoina hyvinä aikoina! Jatkakaa äijät samaan malliin... ;D
-
Meillä on aina ollu poorit ja kaikki on ne ymmärtäny.
Etelälääset taas vääntää seleviä asioota, savolaasista puhumattakaa.
Mä oon savosta ja kyllä me poikasena(kin) puhuttiin pooreista...