VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Motorismi => Aiheen aloitti: Timo Kuosmanen - Toukokuu 07, 2024, 16:55:40 ip
-
Moottoripyörän katsastus nostaa taas päätään. Saas nähdä miten tälläkertaa käy. Valtiohan tarvii rahaa siitä taitaa olla pohjimmiltaan kyse.
-
Kuinka monta prosenttia alvin lisäksi katsastuksen hinnasta jää valtiolle?
-
Ei Suomen valtiolla ole varaa EU virkailijoita lobbailla. Mutta kansainvälisillä katsastusketjuilla on. Vihjaisee vaan EU:n pukuhemmoille, että mikäs se tommosen EU:n miniosavaltion homma on, kun siellä ei moottoripyöriäkään katsastella. Saattaisko mahdollisesti virkavirhe uhata. Onko menty ihan varmasti pykälien mukaan pilkulleen.
[Politiikkaa tämäkin.]
-
[Politiikkaa tämäkin.]
Kannattaa noudattaa seuran ohjeistusta ja jättää politikointi, koska naiset ja lapset.
-
[Politiikkaa tämäkin.]
Kannattaa noudattaa seuran ohjeistusta ja jättää politikointi, koska naiset ja lapset.
Sotaväessä aina välillä juostiin "Rintamäen pyynnöstä".....Toivottavasti näitä viestejä ja ketjuja ei aleta poistella "Behmin pyynnöstä".
-
Moottoripyörän katsastus nostaa taas päätään. Saas nähdä miten tälläkertaa käy. Valtiohan tarvii rahaa siitä taitaa olla pohjimmiltaan kyse.
Ei ole valtion rahantarpeesta kyse tässä, katsastus on yksityistä toimintaa.
Takavuosina, kun meikä oli aktiivinen lobbari näissä motskariasioissa, päätöksenteko lainsäädännön sisällöstä perustui vielä jotenkin järkeen eikä tunteeseen. Kun kyettiin esittämään tieteellisyyteen perustuvia rationaalisia syitä tietynlaiselle lainsäädännölle, päättäjät hyväksyivät ne, ja harrastuksemme edellytykset kohentuivat - tai eivät huonontuneet vastakkaisten, mutta huonosti perusteltujen esitysten seurauksena. Myös tämä määräaikaiskatsastushanke on kaatunut viimeksi meikäläisen ja suomenhevosmies Juupen laatiman tutkimuksen perusteella hiukan toistakymmentä vuotta sitten.
Järkiperäisyys tässä määräaikaiskatsastusasiassa perustuu siihen, että katsastusten myötä yhteiskunnan on voitava säästää onnettomuuksien aiheuttamissa kustannuksissa enemmän kuin mitä katsastamisesta aiheutuu kustannuksia. Taloudellisin termein ilmaistuna tämä tarkoittaa, että hyöty/kustannussuhteen täytyy olla suurempi kuin 1. Osoitimme aikaisemmin hyvin kiistattomasti, että suhde ei tule olemaan yli 1, vaan se oli optimistisesti arvioituna tuolloin 0,06. Toisin sanoen todella kaukana ykkösestä.
SMOTO:n ja MMAF:n mies, kutsuttakoon häntä tuttavallisesti nimellä Antti, jatkoi hiljattain ansiokkaasti tuota meidän tekemäämme tutkimusta siitä, mihin jäimme. Mukaan tuli seuraavan 10 vuoden onnettomuustutkinta-aineisto. Samalla laskutavalla voitiin todeta, että hyöty/kustannussuhde aineistona olleen ajanjakson osalta oli hieman noussut, nyt se oli 0,08. Edelleenkin siis todella kaukana ykkösestä, saati sen ylittävistä arvoista. Johtopäätös tästä on, että moottoripyörien määräaikaiskatsastamisella ei saavuteta kustannuksia vastaavaa hyötyä.
Minun aktiiviaikojeni jälkeen yhteiskunnallisen päätöksenteon luonne on muuttunut. Nykyään vähän asiassa kuin asiassa järkiperäisyys, rationaalisten tavoitteiden asetanta ja niiden punnintaan perustuva harkinta ovat väistyneet tunneperäisyyden, tavoitteidenasetannan yksisilmäisyyden ja ylipäätään erilaisten huuhaatavoitteiden edestä. Näin näyttäisi asianlaita olevan myös tässä katsastushommassa. Siihen yhdistyy vielä justiinsa sopivasti busineksen intressi, money talks, sanotaan.
Näin ollen ennustan, että typerästi tässä käy, ja joudumme siirtämään varallisuuttamme katsastusyrityksille.
Pahoittelen, että olen muuttunut pessimistiksi. Erityisesti pahoittelen, että kirjoitukseni sivuaa vahvasti politiikkaa ja saattaa sellaisena aiheuttaa traumaattisen kokemuksen naisille ja lapsille.
-
[Politiikkaa tämäkin.]
Kannattaa noudattaa seuran ohjeistusta ja jättää politikointi, koska naiset ja lapset.
Sotaväessä aina välillä juostiin "Rintamäen pyynnöstä".....Toivottavasti näitä viestejä ja ketjuja ei aleta poistella "Behmin pyynnöstä".
Jos poistoja tulee, niin tuskin olen siihen syyllinen, koska en ole ollut sääntöjä tekemässä, enkä myöskään niitä valvo.
Välillä saatan huomauttaa, että pitäs niitä sääntöjäkin muistella, ettei hyvä keskustelunalku katoa, kun joku innostuu liikaa sääntöjenvastaista tekstiä näytölle naputtelemaan.
-
Teemu.
Mutta hyöty/kustannussuhdehan noussut yli 30% ;) Antaahan tuo jo syyn toimia!
-
Siinäpä EU päättäjille valintaa. Kun kerran muualla tehdään moottoripyörien katsastusta eikä millään pystytä osoittamaan, että siellä muualla se olisi kustannushyödyllistä vaikka Suomessa ei olekaan. Niin pitäisikö moottoripyörien katsastus sitten EU tasavertaisuuden nimessä lopettaa sielläkin? Vai pitäisikö vaan päättää, että EU tasavertaisuuden nimissä katsastetaan moottoripyörät jokaisessa EU:n jäsenvaltiossa ja vieläpä samalla lailla. Siitä huolimatta, että onko siinä mitään järkeä vai kustannushyötyä. Kunnellakko rahaa vai kansalaisia? Uskoakko lobbaajien lurituksia vai tutkimuksia? Kenet pidän tyytyväisenä, ettei varmuus isopalkkaisesta työpaikasta horju? Ei ole helppoo ei. Demokratiassa ei ole kekkosta, joka sanoo ja päättää, niin että spekulaatiot loppuu siihen.
-
Samalla kun otetaan käyttöön moottoripyörien vuosikatsastus, voidaan moottoripyörille laittaa myös vuotuinen käyttömaksu. Erikoistahan tuo on samallalailla EU:n silmissä, että Saksassa maksetaan, mutta Suomessa ei. Sitä, että Saksassa ei makseta ostettaessa moottoripyöräveroa, mutta Suomessa maksetaan, voidaan pitää erityisenä kansallisena poikkeavuutena.
-
Mutta hyöty/kustannussuhdehan noussut yli 30% ;) Antaahan tuo jo syyn toimia!
Raflaavan otsikon tästä saisi tosiaan.😁
Minä en keksi kuin kolme järkevää tavoitetta, joita katsastuksilla voisi edes teoriassa tavoitella: liikenneturvallisuus, ympäristönsuojelu ja omaisuusrikollisuuden ehkäiseminen.
Liikenneturvallisuushyötyä moottoripyörien katsastamisella ei saavuteta. Teknisistä vioista aiheutuneet onnettomuudet ovat lähes nollassa muutenkin, miinuksen puolelle ei pääse eivätkä kuolleet herää henkiin vaikka kuinka katsastaisi. Silloin, kun kyse on ollut teknisestä viasta, se oli useimmiten renkaan kuluneisuus. Renkaan vaihtosykli osuu katsastuksen kanssa yksiin vain satunnaisesti, jolloin katsastuksen potentiaali tämän ongelman vähentämiseksi perustuu sekin satunnaisuuteen.
Ympäristönsuojelupotentiaalia on sitäkin varsin vähän. Moottoripyörien osuus kaikista myrkkypäästöistä on promilleluokkaa, eikä sekään mene katsastamalla miinukselle. Meteliputkesta jää kyllä leimalla kiinni, mutta sen vaihtaminen leiman ajaksi alkuperäiseen on 10 minuutin homma. Ei siis mitään merkityksellistä hyötyä saavutettavissa tässäkään.
Ajoneuvon identiteetti tarkastetaan katsastuksessa, minkä voi ajatella jossain määrin ehkäisevän omaisuusrikollisuutta. Vaan jos sattuisin nyysimään joltakulta prätkän, arvelen, että en olisi aivan niin typerä, että ajelisin sillä katsastukseen.
Jos yhteiskunta EEEUUU:ta myöten toimisi rationaalisesti, katsastuksen hyödyllisyys tutkittaisiin tällaista ajatuskehikkoa vasten koko EU:n alueella. Olen melko varma, että ainakin osassa maista tulos olisi sama kuin Suomessa. Sen jälkeen sitten valinta jäsenvaltioille itselleen. Jos jossakin jäsenvaltiossa hyötyä on saavutettavissa enemmän kuin kustannuksia, niin sitten katsastus kehiin. Muuten ei.
Ei tämä tän monimutkaisempaa oikeasti olisi. Vaan kun näin sitä päätöksentekoa nykyään ei tehdä.
-
Jos nyt katsastus tulee moottoripyörille pakolliseksi niin miten se mahtaisi käytännössä mennä? Uudet mp:t muutama katsastusvapaa vuosi? Vanhemmat mp:t 2v?, 4v?
-
SMOTO:n ja MMAF:n mies, kutsuttakoon häntä tuttavallisesti nimellä Antti, jatkoi hiljattain ansiokkaasti tuota meidän tekemäämme tutkimusta siitä, mihin jäimme. Mukaan tuli seuraavan 10 vuoden onnettomuustutkinta-aineisto. Samalla laskutavalla voitiin todeta, että hyöty/kustannussuhde aineistona olleen ajanjakson osalta oli hieman noussut, nyt se oli 0,08. Edelleenkin siis todella kaukana ykkösestä, saati sen ylittävistä arvoista. Johtopäätös tästä on, että moottoripyörien määräaikaiskatsastamisella ei saavuteta kustannuksia vastaavaa hyötyä.
Tutkimus julkaistu, löytyypi täältä:
https://www.smoto.fi/2024/05/18/moottoripyorailijoiden-onnettomuudet-2011-2021-turha-katsastaa/
Minun aktiiviaikojeni jälkeen yhteiskunnallisen päätöksenteon luonne on muuttunut. Nykyään vähän asiassa kuin asiassa järkiperäisyys, rationaalisten tavoitteiden asetanta ja niiden punnintaan perustuva harkinta ovat väistyneet tunneperäisyyden, tavoitteidenasetannan yksisilmäisyyden ja ylipäätään erilaisten huuhaatavoitteiden edestä.
Tähän asiaan liittyen annoin itseni lukea Usarista Eija-Riitta Korholan kirjoituksen, joka sivuaa samaa asiaa. Eija-Riitan havainnot ovat samankaltaisia kuin omani: järki ei ole enää päätöksentekoperuste, iskulauseet ovat.
Varoitus naisille ja lapsille: saattaa sisältää politiikkaa. Ei kuitenkaan kovin paljoa.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eija-riitta-korhola/20-yota-vaaleihin-tupailloista-dopamiinipurskauksiin/
-
Panaan hantiin ja luotetaan siihen että me ajetaan vuodessa niin lyhyt aika eli 3 kk niin ei meitin pyörät rasitu ajossa ja ne ovat aina kunnossa.
Katsokaakin ketä äänestätte karin viikon päästä niin ehkä me saadaan vapautus , meidän hyvä asianajaja poistui preksitiin.
-
Ilman sarvia ja hampaita: Jos autojen kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet tutkitaan samalla lailla kuin mp-onnettomuudet tuossa S-Moton tutkimuksessa, niin mikähän mahtaa olla lopputulos? Löytyykö turvallisuusnäkökohdista puoltoa autojen vuosikatsastuksille?
Ite viis vuotta sitten tein pyhän päätöksen, ettei miun tarvi katsastaa eikä katsastuttaa ennää mitään ajoneuvoja, vaan sekin päätös pit viime kevväinä perua...
jaakkovaakko
-
Jaakolta sangen hyvä kysymys.
Asiaa on kuitenkin hiukan hankala tutkia, koska autoja koskee määräaikaiskatsastusvelvollisuus. Voi aina väittää, että teknisiä vikoja ei löytynyt onnettomuustutkinnoissa, koska katsastus.
Ulkomaista dataa sen sijaan löytyy, sieltä on luettavissa sen suuntaisia viitteitä, että ei tuo katsastus ainakaan itsestäänselvästi paikkaansa puolusta.
-
Joo muna ja kana tuossa autohommassa. Pers. koht. olen sitä mieltä että autoille katsastus on erittäinkin tarpeellinen. Autoja on melkein kaikilla, ja monikaan ei tiedä tai ymmärrä niiden päälle yhtään mitään.
Itsekin ihan mielelläni käytän tunnin vuodessa siihen, että joku katsoo jarrut ja iskarit, nostaa auton ylös ja katsoo että alustassa on kaikki kunnossa myös. Samaan hintaan saa listan vaihdettavista osista. Ainakin paikallisella korjaamolla ”katsastustarkastus” maksaa melkein saman kuin oikea katsastus, joten votstöpoint?
Uusia autoja ei tarvitse alkuun katsastaa, mutta niitä saa juoksuttaa vuosittain parin katsastusremontin hintaisissa vuosihuolloissa valtuutetuilla korjaamoilla ja muutenkin oli ainakin mulla ressiä enemmän siitä yhdestä uudesta ja niistä parista melkein uudesta jotka mulla oli. Vanhan vaunun kanssa on jotenkin helpompi elää.
Moottoripyörä on yleensä harrastus, kiinnostuksen kohde ja muutenkin ”silmäterä”, ja lisäksi useimmat käsittävät sen, että puutteellisessa kunnossa oleva motskari voi olla oikeasti hengenvaarallinen. Ja jumittavat, väljät ja/tai kuluneet osat ilmoittavat itsestään aika selkeästi. Siksi niitä yleensä pidetään kunnossa. Poikkeuksiakin toki on.
-
Herkkupaikka sorvata vähän laajempi sosiologinen analytsi. Moottoripyöräilyn kulttuuri on muuttunut puolessa vuosisadassa, keskiluokkaistunut ja kulutusorientoitunut enemmän. Joskus aikanaan oli normaalia että ostaja ajaa pyörän kotiinsa, nyt sitä pidetään erikoisena eikä myyjä ole valmistautunut siihen. Kun ostaa pyörää niin nykyään täytyy erikseen mainita, että en ole pakettiautoilija. Siihen on kaatunut moni kauppa, myytävä pyörä pidetään yhä harvemmin ajokunnossa vaikka muuten olisi vaikka museokilvissä. Ilmoituksessa saattaa lukea "loistava alkuperäiskunto", mutta saattaa olla että ajokuntoa ei ole. Ei osata/haluta käyttää kaasareita tyhjäksi tai laittaa pienkonebensoja tankkiin, jos pyörä jää pidemmäksi aikaa seisomaan. Toki jos ei pienkonebensaa pumpusta saa, niin sitä täytyy ostaa Motonetistä ja se maksaa muutaman kympin. Ei tartte sitten myydä halvalla, kun ei ole tukossa. Aikanaan lähtökohta oli, että ajokunto on priimaa kun pyörää myydään. Muusta ei niin ollut väliä. Selkeät projektit erikseen.
Porukka haluaa vain ajaa, huoltaminen ei kiinnosta eikä pyörä kiinnosta teknisesti. Yhä useampi myyjä ei tiedä pyörästään juuri mitään, on vaan ajellut sillä. Palveluiden käyttämisestä, palveluiden kulutuskulttuurista on tullut normi. Moni keskiluokkainen ei halua samaistua moottoripyöräilijäksi, vaikka ajelee. Puhuu "mopoilusta", etäännyttää itseään huumorilla prätkäkulttuurista, sen menneestä rahvaudesta. Autoton motoilija alkaa olla harvinaisuus, ennen hän oli normi. Prätkä on nykyään vain monelle lelu, liikkuminen paikasta toiseen ei ole sen varassa millään lailla. Tämän kulttuurisen muutoksen yllä viranomaiset kaartelevat kuin petolinnut raadon päällä taivaalla. Jos puolustus pettää, niin isketään jaolle. Näin ollen vahvin suoja korppeja vastaan olisi harrastus, joka säilyttäisi edes osan juuristaan. Kaikki ajassa vääntää kyllä toiseen suuntaan. Pyörät alkavat olla jo niin nintendojakin, että puhutaan ihan eri vehkeistä kuin joskus 70-luvulla. Joo. Päivän pläjäys.
-
Tottahan tuo on, että harrastus on muuttanut monella tapaa muotoaan.
Totta on kuitenkin myös se, että uuvateinkin moottoripyöräilijä havaitsee tekniset puutteet todennäköisemmin kuin uuvatein autoilija. Autossa ne puutteet voivat olla sellaista sorttia, että niitä ei kertakaikkiaan havaitse ennen kuin nostaa auton nosturille ja tutkii. Puhumattakaan että niistä kaikki ymmärtäisivät mitään. Tästä näkökulmasta autojen määräaikaiskatsastaminen puoltaa paikkaansa.
Motskareiden osalta on mahdollista kuutioida tuota katsastamista monelta kantilta, muun muassa tällaiselta tsykolookiselta kantilta. Tämäntyyppiset spekulaatiot eivät kuitenkaan muuta mitattavissa olevia tosiasioita: tekniset viat eivät näy motskarionnettomuuksissa Suomessa juuri lainkaan ja silloinkin kun näkyvät, eivät ne olleet onnettomuuden pääasiallinen syy.
Tuossa SMOTO:n paprussa on annettu tietty painoarvo onnettomuustutkinnassa taustariskinä esiintyneelle tekniselle puutteelle. Koska meikäläinen on tuon painotuksen aikanaan ajatellut, olen oikeutettu sitä myös arvostelemaan ja toteankin, että teknisten taustariskien painoarvo on todellisuudessa tuossa liian korkea. Kun kuski oli 5 bofoorin kännissä, ajoi 70 km/h ylinopeutta ilman kypärää, ja motskarissa oli kulunut takarengas, olisiko onnettomuudelta vältytty, jos se takarengas ei olisikaan ollut kulunut? Tällaisessa tapauksessa teknisen taustariskin painoarvon pitäisi olla nolla, mutta sitä ei kehdattu laittaa.
Noillakin painotuksilla hyöty/kustannussuhde katsastamisella oli joka tapauksessa niin surkea, että katsastuspakko ei ole mitenkään järkiperäisesti perusteltavissa.