VMPK ry Foorumi

Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: markkukovasin - Kesäkuu 10, 2023, 13:22:52 ip

Otsikko: Elvis elää...
Kirjoitti: markkukovasin - Kesäkuu 10, 2023, 13:22:52 ip
...Mutta enää muistoissa.

Kohtalo tuli yöllä ketun tai ilveksen toimesta.Mutta
taistellen viimeiseen asti.

Nyt ei irtoa oikein hymyt eikä huumorit.

R.I.P.   t. Markku
Otsikko: Vs: Elvis elää...
Kirjoitti: PenttiXS2jammuDanbom - Kesäkuu 10, 2023, 21:00:43 ip
Osanottoni, mutta meillä elää Elvis joka on viisivuotias maatiainen. Ymmärrän hyvin tuskaasi, tiedän miltä tuntuu menettää "läheinen" eläin. Kyllä siinä aikuinen mies tirauttaa salaa kyyneleen kun kuoppaa kaivaa puol yksitoista lauantai iltana. Voimia teille.
Otsikko: Vs: Elvis elää...
Kirjoitti: markkukovasin - Kesäkuu 11, 2023, 07:03:02 ap
Kiitos.

Eikä tirautettu edes salaa. Eilinen oli paha päivä.

Eikä nyt aamullakaan oikein päivä paista.

t. Markku
Otsikko: Vs: Elvis elää...
Kirjoitti: Viljo Lahma - Kesäkuu 11, 2023, 08:01:11 ap
Osanottoni minultakin, saatan ymmärtää tilannettasi koska Kalle-kollini jouduin jo muutama vuosi sitten laittamaan nukkumaan ikiunta metsänreunaan. Tosin Kalle sairastui parantumattomasti.
Vapaana liikkuvilla kissoilla on vaaransa mutta toisaalta vapaana olleet omat kissat ovat tehneet suuren kiinteistönhoidollisen työn kun hiiret eivät enää tee tuhojaan talossa. Kallen sisko Ransu, 13v. on vielä talossa.
Jäikö sinulle Markku enää kissaa niistä poikueista, joita sinulla oli?
t. viljo
Otsikko: Vs: Elvis elää...
Kirjoitti: markkukovasin - Kesäkuu 11, 2023, 09:29:32 ap
On toki tuossa viimeisen poikueen
viimeisin kissa.

Nyt ei vaan ihan jaksa siitäkään iloita. On niin tyhjä takki nyt.

t. Markku
Otsikko: Vs: Elvis elää...
Kirjoitti: Petri J Kokko - Kesäkuu 11, 2023, 21:05:54 ip
Vetää isonkin miehen vakavaksi lievästi sanoen pitkäksi aikaa,ainakin jos eläinrakas kuten vaikkapa Markku tai kuka muukin hyvänsä meistä kenellä lemmikkejä ja välittää niistä.
Meillä kuoli koira noin puolitoista vuotta sitten ..tai ei se mikään koira ollut vaan perheenjäsen,yksi meistä kolmesta ja lomsassa on valokuva,samaten kännykän näytössä Morriksesta ja kukaan ei voi tajuta miten täällä mieli maassa,vollotettu,muisteltu ja mietitty päivästä toiseen mitä tehtiin väärin vai tehtiinkö tai olisiko pitänyt lääkäreiden toimia toisin/eri lääkkeitä tai oliko syy sairasteluun oikeasti mikä ja miksi ....tiedätte kyllä tämän vatvomisen jälkiviisaana.
Kynttilälyhty paloi koko talven muistolle joka ilta.
Täällä on talo tyhjä...hiljaista,rapinat puuttuu kuten tassuttelut ym eläintuhinat ...ei vesikupin lotkotusta tai leviteltyjä tavaroita ja mitä kaikkea koira-arkeen kuuluikaan 11v ajan,talutushihna roikkuu eteisessä ja panta... :-\ :'(          Kaikkemme yritettiin ja annettiin,ei vaan riittänyt   
Voimia Markulle.