VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Jaakko Latvanen - Helmikuu 16, 2023, 16:14:01 ip
-
... ei Anttolassa, vaan klokshestershiressä: https://www.youtube.com/watch?v=QPBsVEvpkk0
-
Enemmän noitten rittien kohalla ihmetytti se, että minkähänlainen on se pakko, että sellaseen keliin, missä ei pysy auto paikallaan jarrut pohjassa, ajjaa lähtemään auton kanssa? En aio ainakaan ite talvikaudella mennä koko lokshestershirekseen, ees jalan! Varsinkii, ko en ees tiijä missä se on... ja toisaalta, ei niin etäs voi autolla lähteä, ja jos männee lentokonneella, ni jo viime reissulla (8 vuotta sitten) selvis, etteivät rittiläiset autovuokraamot vuokraa autoja yli seitenkymppisille. Sillon vielä sain kolmeks päiväks seatin ajeltavaks, mutta ei ollu tuollaset kelit. Riittävästi siinäkin selviimistä, kun suurin osa muista autoilijoista ajel väärällä puolella tietä. Hulluja ovat, ritit!
-
Taitava kuljettaja selviää tilanteista joihin hyvä kuljettaja ei ensinkään joudu.
Enska jo aikoinaan totesi että on höpöjuttua se että liukas keli mukamas suisti auton ojaan. Ei taida päteä se tuolla Klokkesterinsiressä.
On mullekin joskus käynyt vähän samalla lailla. Perhepäivähoitajan pihatie oli aika jyrkkä ja katu kapea, eli piti aina ajaa sinne pihaan kun ei kadun varteen sopinut. Siihen sitten Saappi parkkiin kuten aina ennenkin, itte ulos autosta ja just kun sain takaoven auki ja sälliä olin vöistä irroittamassa niin lähti auto luistamaan etupyörät lukossa kun oli sitä mallia ysisatku että on käsijarru etupyöriin. Siinä kävelin auton vierellä, hoitotädin postilaatikko meni lyttyyn ja vasta pihakoivuun pysähtyi Saappi. Se oli semmoinen kumipuskurimalli, eli ei vaurioita. Poika vähän pelästyi tietenkin.
Ja kyllä sillä autolla tuli persmäet otettua joskus silloisilla kotinurkillakin, paikalliset tietää Selvaakimmäen, aika jyrkkä ja mutkainen mäki, joka alkaa suoraan risteyksestä, ja jota pitkin sulamisvedet valuvat ja usein jäädyttävät mäen semmoiseen kuntoon että ei jalkamies siinä pärjää ellei ole nastakengät. Alkuvauhdin riittämättömyyden takia loppui pito jyrkimmällä kohdalla, sutaisi, heti kytkin ja jarru pohjaan, aattelin että peruuttaahan tässä pitää varovasti. No ei tarvinnut, kun jarru pohjassa lähti Saappi luisumaan alaspäin. Vasarakaan ei lennä varsi edellä, ja tässäkin raskaahko keula alkoi pyrkimään edelle. Takapuskurin osuminen penkkaan tai kaiteeseen antoi lisävauhtia käännökselle, ja pian oltiinkin tasaisella nokka valmiiksi menosuuntaan. No, pienen matkan päässä u-käännös, paremmat vauhdit ja varovaisemmin kaasua, niin onnistuihan se.
-
Tuollaistahan se on,kun koitetaan kitkarenkailla pärjätä.Ei tuo keli edes ollut
kummoinen.Noo-noilla taisi kumminkin olla suvikummit kaikilla.
t. Markku
-
Kun katoin tuon viiteon, tarjos juutuuppi het perrään kalihvorniasta vähän vastaavan. Siellä oli nelivetosia lavajeeppejä, missä oli ketjut takapyörissä, ja nekin holtitta liusu mäkeä alas! Voip olla vähemmän kokemusta lumikeleistä kuskeilla, mutta voip tuo lumikin olla jossain määrin erilaista, eli oikeesti liukkaampaa? Tai mäet jyrkempiä ko mitä ruudussa katellen näyttää; tään ilmiön muistan omilta riialiharrastusajoilta. Ajettiin riialipyörillä ylös ja alas ihan pystysuoraa kallioseinää, missä oli sopiva pyöristys pohjukassa. Joku kuvas viideoo, ni ei siinä ollu ees 45 asteinen se rinne? Saattaa tietysti vuorokauden ajasta, maapallon kallistuskulmasta ja kuun vaiheesta olla riippuvainen sekin?
-
Eihän nuo autontuuppaajat ja muut pentujen ja koirasten kuskaajat lipsuneet ollenkaan.
Ihan piti popot jokaisella...Joten ei tuolla luunmurtokeli näemmä sentään ollut?
t. Markku
-
Ja fillaristi meni ilman mittään ropleemia polkemalla sen mäen ylös, tuskin silläkään nastoja tai ketjuja oli?