VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Kilvanajo => Aiheen aloitti: veli-pekka virta - Lokakuu 04, 2022, 21:47:38 ip
-
Juoksulähtö topikissa asiaa metanolista En halua sotkea ko topikkia
Puristuskestävyyden lisäksi olen ymmärtänyt että metanolin palamisnopeus on erittäin suuri ja se mahdollistaa erilaisen ajoituksen, bensaan nähden. Muutenkin metanolia ei pitäisi unohtaa usiutuvia polttoaineuta etsiessä
_googlettamalla löytyy aika vähän tietoa ainakaan näin kielitaidottomalle
-
Kuinka tai miksi metanoli on aikanaan päätynyt speedway-pyörien polttoaineeksi? Itse joskus kuvittelin että ympäristösyistä. Englannissa, speedwayn kotimaassa, kilpailut ajettiin stadioneilla. Jokainen voi kuvitella mikä määrä häkää tuohon noidankattilaan olisi syntynyt bensiinimoottoreista. Tuohon aikaan, viime vuosisadan alkupuolella, ei Vihreästä liikkeestä kuitenkaan ollut edes kuultu. Joku tai jotkut muut syyt siis vaikuttivat speedwaymoottorin polttoaineen valintaan?Metanolin myrkyllisyys todennäköisesti estää sitä tulemasta yleisesti käyttöön uusiutuvana polttoaineena.
-
ST1 suunnittelee Lappeenrantaan synteettisen metanolin pilottitehtaan rakentamista.
Meri- ja tieliikenteen polttoaineeksi.
Etelä-Saimaa 5.10.22 tarinaa.
-
Metanoli on itseasiassa paljon huonompaa polttoainetta jos verrataan sen antamaan tehoon per syötetty kilogramma esim. bensiiniin verrattuna, noin puolet karkeasti. Metanolissa itsessään on happea sen verran, että sitä voidaan syöttää koneeseen todella raakalla seoksella ja se kestää myös puristusta huomattavan enemmän kuin bensiini. Metanolin huonona puolena voidaan sanoa sen syövyttävävyys, viinakoneissa esim. kaasuttimet ovat seostettuja. Metanoli aiheuttaa haasteita myös moottorin öljyvoitelulle, sillä voiteluöljyn saastuminen metanolista aiheuttaa syöpymistä tavanomaisten moottoreiden laakereissa, sylintereissä ja tiivisteissä. Ratalajikoneissa öljyn käyttöikä on yleensä 5-7 erään, riippuu tietysti kuskin menestyksestä ja sen jälkeen öljyt vaihtoon. Metanolista vielä, se jäähdyttää konetta voimakkaasti bensalla toimiviin verrattuna. Katsokaa jotain spw-moottoria, ei niitä ole jäähdytysrivoilla pilattu.
-
Mitä ihmettä nuo kaverit hyppii ja pomppii, vaikka tulta ei näy missään...
https://www.youtube.com/watch?v=Ku7TdLeEGsQ&ab_channel=vippsen95
-
kait se bensakin on epäterveellistä juotuna Indyissä valikoitui polttoaineesi turvallisuuden takia, kun se sammuu vedelläSe että palaa lähes näkymättömästi voidaan ratkaista lisäaineilla
-
Selluntuotannosta metanolia syntyy sivutuotteena ja ainaki meidän tehtaassa liemi poltetaan soodakattilassa. En tiä sitte, josko muissa tehtaissa otetaan talteen ja jalostetaan joksiki?
-Ile-
-
Ei nyt nämä vastaukset vakuuttaneet. Kuten ylläpito kirjoitti, metanolin energia-arvo on huono. Todella huono. Energia ei voi siis olla syy miksi sitä n. 100 vuotta sitten alettiin käyttämään. Voisiko sittenkin sillä, että metanoli palaa hajuttomasti ja värittömästi, olla jotain merkitystä? Vanhan JAP-moottorin valurautainen sylinteri oli pieni, sekin on totta. Mutta kun tsekit 60-luvun alussa lanseerasivat ESO-speedway moottorin, sen alumiinsylinteri olikin varsin kookas. Lähes silloisten TT-koneiden luokkaa.
Että Indianapolisin ajoissa käytettävät autot ovat metanolikoneita oli ainakin minulle uusi tieto. Eikös britti Jim Clark voittanut siellä joskus Cosworth-moottorisella Lotuksella. Moottorin lohko oli Fordin veekasi.
-
Kyllä se syy vaan on puristuskestävyys. Ruttua 13 - 15 ja metanolia tankkiin niin potkua löytyy, eikä ole lämpöongelmia. Kun ko. moottoreita on muutettu bensalla käyväksi, niin ei päästä lähellekään metanolilla käyvien lukemia. On mitattu!
-
No niin se varmaan sitten on. Ja on nykyisten speedway-moottorien jäähdytysrivat aika pienet. Yhden tapahtuman tässä voisin kertoa joka liittyy JAP-moottoriseen maarata-pyörää. Olin yhdessä lahtelaisessa autoliikkeessä työssä 1960-luvulla. Isännät ajoivat ratalajeja, niinkuin lahtelaiset yleensä. Oli tulossa Heinolan maarata-ajot ja Alangon Eki oli saanut isännän pyörän kasaan. Oli siis koeajon paikka. Se tapahtui Mestarinkadulla Sopenkorvessa muun liikenteen seassa. Metanoli oli kuitenkin päässyt loppumaan, mikä siis neuvoksi? No, hätä keinot keksii, tinneriä löytyi ja sitä vaan tankkiin. Hyvin kävi, vähän mustaa savua lykkäsi ensin.Ainakin maaratamiehet puhuivat "myrkystä" jotan lisättiin metanolin sekaan. Siitä vasta potkua tuli, kuulemma.
-
Nitroa (nitrometaania) se "myrkky" on. Top Fuel dragsterit, autot ja moottoripyörät käyttävät sitä nykyäänkin. Samoin radio-ohjatut lennokit ja maassa kulkevatkin, kuitenkin roimasti enemmän metanolia seoksessa, kuin dragstereissa. En muista missään muissa kisavehkeissä nitroa saavan käyttää, mutta takavuosina sitä joskus käyttivät.
-
Nitroa (nitrometaania) se "myrkky" on. Top Fuel dragsterit, autot ja moottoripyörät käyttävät sitä nykyäänkin. Samoin radio-ohjatut lennokit ja maassa kulkevatkin, kuitenkin roimasti enemmän metanolia seoksessa, kuin dragstereissa. En muista missään muissa kisavehkeissä nitroa saavan käyttää, mutta takavuosina sitä joskus käyttivät.
Poikani harrasti polttis RC-autoja muutaman vuoden noin 10-vuotta sitten, alle parikymppisenä. Polttiksiin on saatavana 16% ja 25%:sta polttoainetta. Hän käytti 25% metaania sisältävää polttoainetta.
Just katoin, että minkälaisia moottoreita nykyisin on tarjolla. Aika rajuja:
Kuutioita 3,48cc. Tehoa 2,64 hp. Kierrokset 4000-42000r/min. Painoa noin 0,5 kg. Hinta n. 420,00€
-
Kyllä se syy vaan on puristuskestävyys. Ruttua 13 - 15 ja metanolia tankkiin niin potkua löytyy, eikä ole lämpöongelmia. Kun ko. moottoreita on muutettu bensalla käyväksi, niin ei päästä lähellekään metanolilla käyvien lukemia. On mitattu!
Ei kilpurilukemiin, mutta kyllä ESO-mallin keppijawasta tuli mahtava pensamoottori Matchlessiin.
Voimaa oli yli oman tarpeen ja vääntö alhaalta asti, kuten brittimoottoreissa.
Megafoni tietysti piti laittaa, mutta huilun vaati....ei kestäneet omatkaan korvat.
Öljypumppu piti asentaa erikseen, kun piti saada paluu ylös omaan säiliöön.
Katsastinkin sen matikkana, johon moottori vaihdettu.
Mikkeliin muistaakseni myin joskus 90-luvun puolenvälin paikkeilla.
-
Samaan aikaan muissa kilpakoneissa kuitenkin käytettiin bensiinimoottoreita. Jos metanoli antoi enemmän tehoa niin miksei käytetty TT-pyörien moottoreissa? Tai moto-cross pyörissä.
-
Olikos niin, että metanooli ja öljy sekoittuu normaalissa kiertoöljymoottorissa ja öljy siis pilaantuu nopeasti pidemmässä ajossa?
-
Oikeastaan juuri toisinpäin. Mineraaliöljy ja metanoli eivät sekoitu keskenään, jolloin metanoli pesee öljyn pois mm. sylinterin seinämästä. Siksi mm. speedway-moottoreissa käytettiin risiiniöljyä. Nykyään löytyy myös synteettisiä öljyjä, jotka soveltuvat käytettäväksi myös metanolimoottoreissa.
-
Ei tämä oikein vieläkään selvinnyt. Miksi speedwaymoottoreissa käytettiin/käytetään metanolia mutta muissa kilpamoottoreissa ei?
-
Eikös sen metanolin kulutus ole reilusti isompi kuin bensalla? Speedwayssa ajomatka/erä on lyhyt niin se tankin koko riittää pieni. Motocrossipyörässä pitäisi olla joku 50l tankki (?) että riittäisi erän ajaa. Olisi melko kankea ajella alussa? ....tuskin tämäkään on lopullinen syy?
edit: googlasin vähän:
Speedway / Grasstrack engines are designed to run on Methanol as, together with the heavy flywheels used,. it gives the best type of power delivery required for the sport, that is the explosive acceleration from a standing start with a single gear.
-
Muissa kilpamoottoreissa, tai siis muissa moottoriurheiluissa säännöt määräävät käytettäväksi polttoaineeksi bensiinin, aika monissa lajeissa vielä erikseen pumppubensiinin, sellaisen mitä kuka tahansa voi ostaa. Speedwayssä ja maaradan kilpakoneluokissa sallitaan metanolin käyttö, samoin Indy-autoissa kait. Ja sillä metanolilla saadaan saman kokoisesta moottorista enemmän tehoa; ei siksi, että se olisi polttoaineena tehokkaampaa, vaan siksi, että se kestää kovemmat puristukset syttymättä omia aikojaan.
Simppelein viritys on lisätä räjähdysainetta polttomoottorin polttoaineeseen - jos osaa laittaa oikeeta ainetta ja oikeen määrän - mutta se on säännöissä kielletty. Lämpövoimakone, ei räjähdysvoimakone, ja tarkasti määrätyllä polttoaineella, myös puristuksen kestoa lisäävät aineet on kielletty, tai yleensä mitkä hyvänsä omat litkut. Sillon kun ite olin muutamana vuotena Imatralla katastusryhmässä, piti muistaaksein kolmelta ensimmäiseltä ottaa maaliin tulon jälkeen polttoaineesta näyte. Ei niitä tutkittu, mutta jos joku ois tehny rotesteja, ois ollu mistä tutkia. Ite en oo ollu paikalla, mutta huhuja oon kuullu muutamasta tapauksesta, missä ois polttoaine loppunu enneko oli maalin kohalta päässy varikolle asti, eli ei ollu mistä antaa näytettä? Eipä niissä kukaan hirveesti ylimäärästä pensaa kuskannu, että on mahollista ihan oikeestikin loppua, mutta muutakin syytä saattaa mieleen tulla?
-
Kisabensan, metanolin ja nitrometaanin eroja:
If you consider high-octane racing gasoline as the baseline fuel, replacing it with methanol—the best alcohol fuel—is worth a 5-to-10-percent power gain. But 80-to-90-percent nitro is worth two to three times the power of the alky.
Ja sitten kun vielä tuota nitrometaania terästetään hydrazinella niin 25-30 minuutin kohdalla alkaa tapahtua...ja myöhemmin vielä enemmän:
A colorless, flammable liquid with an ammonia-like odor, hydrazine is so volatile that it's outlawed virtually everywhere. Jim Archer has some experience mixing nitro and hydrazine: "Yes you can do it, but it's dangerous as hell and very toxic." Nitro is slightly acidic, while hydrazine is slightly basic, and opposites attract, with a vengeance: When the two come into contact, a spontaneous chemical reaction starts that ultimately creates a salt-like, high-explosive compound that's extremely sensitive. So, any mix's efficacy for improving performance is extremely time sensitive. It takes a while for the reaction to really get going, so if you mix the two together and run it right away, nothing is gained. Somewhere around 25 to 30 minutes after mixing you will see a power gain over nitro alone. Around 45 minutes, the mix will blow up inside the engine or even self-detonate in the tank.
Kiihdytysautoilijat käytti tuota hydratzinea 60 luvulla....
-
Moro
Rallisprintissä saa käyttää RE85 polttoainetta,turbokoneessa imukurkun läpimitta on määrätty ja eri kuin jos ajetaan bensalla,teho mitsun 2,4 koneessa etanolilla yli 50 hv enemmän.Polttoainelinjaan voi asentaa sellaisen etanoli anturin joka on yhteydessä moottorinohjaukseen ja moottoria säädettäessä moottorinohjaus säädetään niin että voidaan käyttää joko jompaa kumpaa tai näiden polttoaineiden seosta ja seos ja muut asetukset asettuvat ko. polttoaineen mukaan.
Etanoli kestää isomman puristuksen ja näin ollen voidaan käyttää isompaa ennakkoa josta tämä tehonlisäys tulee,tällaisen käsityksen olen "isojenpoikien " puheista saanut ko. asiasta.
-
Etanoli kestää isomman puristuksen ja näin ollen voidaan käyttää isompaa ennakkoa josta tämä tehonlisäys tulee,tällaisen käsityksen olen "isojenpoikien " puheista saanut ko. asiasta.
Tuo juttu kuuluu sitten "Esson baari" kategoriaan. "Isotpojat" voivat puhua aivan mitä sattuu. Ne, jotka tietää ja osaa, ei asioista paljon huutele.
Ainoa, mikä pitää paikkansa on, että etanoli "kestää" enemmän puristusta. Siis ei ala nakuttamaan yhtä herkästi kuin bensa.
-
Moro
Metanolin ja etanolin palamisnopeus on pienempi kuin bensan. Jos ko. polttoaineiden energia halutaan muuttaa tehokkaasti kampiakselitehoksi täytyy ennakon olla paljon suurempi kuin bensiinillä.
-
Paljonko on paljon? Asiassa on monta muuttujaa. Puristussuhteen nostaminen lisää turbulenssia ja seoksen palamisnopeutta huomattavassa määrin. Kokemusteni perusteella ainakin Classic-kilpamoottoripyörien moottoreita muutettaessa E85:llä käyviksi tarvetta merkittäville sytytysennakon muutoksille jarrupenkissä säädettäessä ei ole ollut. Parissa tapauksessa olen ennakkoa jopa pienentänyt!
Asioita ei voi yleistää. Nykyaikainen ralliauton moottori on aivan eri juttu kuin katuviri auton tai pyörän moottori. Ahdin tuo sitten vielä omat mausteensa soppaan.