VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Vanhat moottoripyörät => Aiheen aloitti: Kari Tirkkonen - Kesäkuu 26, 2022, 18:07:08 ip
-
Tänä aamuna tuli luontoradiossa uusintana vastikään menehtyneen Rauno Ruuhijärven haastattelu vuodelta 2016. Siinä hän kertoi tutkineensa lapin soita vuosina 1953-57 noin suurinpiirtein. Myös kertoi liikkuneensa moottoripyörällä. Onkohan tästä mitään tietoa tai koskaan ollut juttua millä pyörällä hän kesät kierteli pohjois suomessa, olikohan joku sotaa edeltävä vai saiko silloin 23v opiskelija jo Jawan ostettua ? Myöskin kertoi että sodan jälkeen oli nauloja teillä ja renkaat paikkaukseen joutui taajaan tienpäällä, jäi miettimään että mistä niitä nauloja sinne oli tullut oliko niitä perääntyjät viskelleet vai kuinka. Netistä ei mun taidoilla juuri näistä asioista mitään löytynyt.
-
Naulat = hevosten jaloista
-
Naulat = hevosten jaloista
niinpä tietysti joo kiitos
-
Vuosikymmenet sitten eräs harrastajakaverini löysi
suolta 500cc Velocette MSS:n jostain vuodelta 1937.
Tosin se suo ei tainnut olla ihan Lapissa asti...
t. Markkku
-
On miullakii kokemusta suon tutkimisesta moottoripyörällä. Suomusjärven seudulla vihtiläisten järjestämässä endurokilpailussa, siellä oli Yamahan DT 1 napojaan ja mies polviaan jos ei peräti muniaan myöten suossa, ei männy etteen ei taakse, ei moottorin, ei miehen eikä niitten yhteisillä voimilla. Samanlaisella pyörällä toinen kuski juuttu sammaan paikkaan, yhteisvoimin saatiin kummatkin pyörät kantavammalle pinnalle, mistä mie ajelin lähtöpaikalle issoo tietä ja menin saunaan...
jaakkovaakko
-
Viime kesänä kierreltiin kolmella Jawalla Lapin sodan ja partisaanien muistomerkkejä pohjoisessa ja idässä.
Ei tosin ajettu suolla mutta metsäautoteitä kuitenkin. Suolla tuli tarvottua kilometrikaupalla ajovarusteissa
hirmuhelteessä paarmojen kupattavana. Verkkohattu oli kova sana. Kolmas matkamies oli nuorimies Tsekistä.
Oli haltijoissaan reissusta. Kilometrejä tuli meikäläiselle 2800 . Tsekkipoika ajoi ensin Tsekin ja Slovakian rajalta Suomeen.
L&K.
-
Joo siis Rauno Ruuhijärvi myöskin liikkui soilla kävellen mutta muuten kulkuneuvona oli kertomansa mukaan moottoripyörä ja siksi sitä täällä kyselin että jos jossain olisi tietoa hänen kulkunevuostaan.
-
Moro
Tällainen kuva lötyi netin syövereistä jossa Rauno Ruuhijärvi poseeraa Douglas 80 Plus pyöränsä päällä,ilmeisesti hän teki tutkimuksiaan yhdessä Seppo Eurolan kanssa mutta oliko Sepolla oma pyörä vai ajelivatko he kaks päällä ja Seppo kiikkui takana sokeripalalla.
(https://lh3.googleusercontent.com/pw/AM-JKLVVjadY4TTQDIlWOulo2bex39NxKS5g2aMesq2WQx8RGb9H0wap9ad-r1QyUusxylut211xCPBw0C5Lu7bC4eo6f_90OjzHUvpNMU8S5meDYzgEQiiEL-0UYg5B6p7_HzUF5q7bjLDsU4fRNGAiMpCJ3g=w600-h650-no?authuser=0)
-
jep kiitoksia on sitten saanut jostain käyttöönsä aikansa laatu kalustoa ilmeisesti
-
Ja tiijä vaikka ois voittanu kardaanivetosten suokulkimien ensipalkinnonkin...
-
Löysin tai osuin jotenkin tähän jo vanhaan viestiketjuun. Oliskohan tuo Douglas kuitenkin MARK 5, ainakin etupyörä lokasuojineen ja jarruineen on MARK 5:en. Jaakon kommentista voisi päätellä että Douglas olisi kardaanivetoinen, mitä se ei tietenkään ole.
-
Muistaakos joku muu, vai oonko nähny unta? Että joku vuos sitten Haminan lähettyvillä järjestetyssä Veteraanimoottoripyöräklubin vuosittaisessa suurtapahtumassa ois kardaanivetosten joku palkinto, en muista oliko entisöinnistä vai perillepääsystä vai mistä, mutta kuitenkin annettu Douglasille.
Siihen vähän niiko vitsillä viittasin...
-
Kyllä se näin taisi olla, Pussisen Keijo Douglasilla palkittiin ansioidusti Virolahden Veteraanirallissa kardaanivetoisten kiertopalkinnolla.
-
Mitäs vehkeitä muuten mp-historiasta löytyy, missä on kampiakseli pitkittäin, mutta ketjuveto takapyörälle?
-
Amerikkalaiset nelisylinteriset ainakin....American X, Henderson, Excelsior, Indian
Indian taisi nuo muut lopuksi ostaa.
-
Laurin & Klement
-
Jos kampiakseli on pitkittäin ja kun taka-akseli on poikittain, on siinä välissä kerran kulmavaihde oltava; onko sillä väliä sitten, onko se kulmavaihde laatikon perässä vai taka-akselilla. Ainakin ketjuvedolla tulee vähemmän jousittamatonta painoa takapyörään?
Mutta entäs sellaisia pyöriä, joissa on kampiakseli poikittain, mutta keppiveto? Eli kulmavaihteita tarvitaankin kaksi, mitäs järkeä siinä on?
-
Hondalla ainakin oli joitakin V2-moottorisia, Shadow tms, jossa moottori on ”normaalisti” ja keppiveto. Olen jonkin ei-Hondankin nähnyt, oliko jaamaha vai sutsuki, jossa oli rivinelonen poikittain ja kardaani.
Kai niissä joku järki on, suht huoltovapaa, mutta kuitenkin ”normaali” pyörä.
-
Moro
Silloin kun aloin sen omatekemän pyörän suunnittelun tuli tämä asia ajankohtaiseksi,mieluummin V2 mutta ei HD ja kettingit .Ei niitä paljoa ole tällasista valinnanvaraa,päädyin Yamaha TR1:seen se on se Viragon edeltäjä jossa kettingit.
-
Hondalla ainakin oli joitakin V2-moottorisia, Shadow tms, jossa moottori on ”normaalisti” ja keppiveto. Olen jonkin ei-Hondankin nähnyt, oliko jaamaha vai sutsuki, jossa oli rivinelonen poikittain ja kardaani.
Kai niissä joku järki on, suht huoltovapaa, mutta kuitenkin ”normaali” pyörä.
Onhan noita kaikilla japsitehtailla-ja myös muuallakin.Aivan ehdoton juttu
matkapyörään-tai kruisailuvehkeeseen. Olihan polkupyöriäkin kardaanilla-ja on vissiin nytkin uusia?
t. Markku
-
Onhan noita kaikilla japsitehtailla-ja myös muuallakin. Aivan ehdoton juttu
matkapyörään-tai kruisailuvehkeeseen.Niinpä, kyllä markkinat määrittelee onko järkee.. tätäkin mallia kahdella kulmavaihteella 8) valmistettiin 20 vuotta pienin ulkoisin muutoksin.
-
Jos kampiakseli on pitkittäin ja kun taka-akseli on poikittain, on siinä välissä kerran kulmavaihde oltava; onko sillä väliä sitten, onko se kulmavaihde laatikon perässä vai taka-akselilla. Ainakin ketjuvedolla tulee vähemmän jousittamatonta painoa takapyörään?
Mutta entäs sellaisia pyöriä, joissa on kampiakseli poikittain, mutta keppiveto? Eli kulmavaihteita tarvitaankin kaksi, mitäs järkeä siinä on?
Tää täytyy olla vaan Jaakon provo??? Kaikilla japseilla niitä keppivetoisia on ollut, maailman sivu, kaks- neljä- ja kuuspyttyisiäkn. Kuppilakruisailussa tai matkanteossa ei niillä jousittamattomilla massoilla ole mainittavaa merkitystä. Mukavampaa ajella siistillä pyörällä ja vähemmällä huollolla, vaikka kulmavaihteisiin joku heponen hukkuisikin... B-)
-
Puchilla oli 30-luvulla useampikin eri kokoinen malli, joissa oli kampiakseli pitkittäin ja toisioveto ketjulla takapyörään. Alla olevasta linkistä saa näkyviin muutamia kuvia 350 ja 500 kuutioisista malleista.
http://www.puchteam-stroeblitz.at/restaurationen.html