VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Juha Pohjamo - Lokakuu 31, 2021, 12:53:36 ip
-
Mitähän tein väärin?
Maalasin peltiosia eilen pohjamaalilla ja tänään päälle pintamaalia.
Molemmat saman merkkisiä tinneriohenteisia maaleja joita olen käyttänyt ennenkin.
Jostain syystä pintamaalin ruiskuttamisen jälkeen maalipinta alkoi vetää rypyille toisin paikoin.
Oliko vuorokauden kuivuminen liian lyhyt aika pohja- ja pintakerrosten välillä vai mistä tämä nyt kiikastaa?
Edellisen satsin tein samalla lailla. Pohja- ja pintamaalin välillä oli vain vuorokauden kuivumisaika. Silloin ongelmaa ei ollut.
Onneksi vahinko ei ole suuren suuri mutta olisi kiva tietää miten vältän saman ongelman kun teen uudelleen.
-
mielestäni maalit ei ei oo pareja eli toisiinsa sopivia jos rypistyy,maalikaupasta kun ostaa ja varmistaa sopivuudet ei tuu vaikeutta
-
Sehän tässä kummaa onkin kun ovat saman merkkistä tavarassa ja samaa sarjaa.
Samoista purkeista olen jo maalannannut useamman neliön peltiä ilman ongelmia.
Ainoa ero oli nyt se, että maalattuani huomasin pinnan jääneen yhdeltä reunalta vähän kuivaksi ja vedin uuden kerroksen jo nahkoittuneeseen pintaan.
Rypyt tulivat niihin pelteihin jotka olivat ehtineet kuivua kauimmin.
-
Oliko kyseessä ruiskumaalit vai spraymaalit? Joissakin spraypohjamaaleissa päällemaalaus on tehtävä joko tunnin-kahden sisällä tai sitten vasta viikon kuluttua.
-
Tinneriohenteinen ruiskumaali.
-
en ole yrittänyt kahden tai kolmen kerroksen joiden välissä 10-15min odotus jälkeen yrittänyt vetää maalia,olisko siinä se että liian pitkä tauko,ei ole tollasta tapahtunut
-
Johonkin maailman aikaan oli sellaisia "märkää märälle" maalipareja eli pohjamaalin päälle sai vetää pinnat melkein heti. Purkin kyljessä lienee jollain kielellä tai piirrostyyliin mainittu mikä käytössäsi oleville maaleille on soveliain tapa.Puhun siis näistä ammattimaalarien käyttämistä liemistä joihin en onneksi ole toistakymmeneen vuoteen tarvinnut koskea.
-
Mitä tapahtuu jos laittaa liian vähän tinneriä?
Olen aina ajatellut, että ohennetaan sen verran, että maali tulee ruiskusta läpi.
Purkin kyljessä käsketään laittaa tinneriä 20-30%. En minä kyllä niin paljoa laittanut.
-
Saattoi auttaakin. Tässäkin ne kiehuneet kohdat olivat sellaisia joita ei ollut hiottu metalllin asti. Ainoastaan vanha maali hiottu himmieäksi.
Mutta samanlaista oli paljon muuallakin ja ne eivät kiehuneet.
Nyt teen niin, että hion kaikki pois ja aloitan puhtaalta pelliltä. Melko pieniä osia kuitenkin.
-
Jos pohjia tehdessä jää johonkin kohtaan vanhaa materiaalia, olisi hyvä hioa ne varsin ohuella paperilla koska karkeasti hiottu reuna lähtee helposti kuplimaan. Pohjamaalin ruiskutuksessa pätee, että ruiskuttaa pohjalle "seitin" tai "harson", joka saa kuivahtaa rauhassa ennenkuin lähtee varovasti rakentelemaan päälle kestävää kerrosta.
-
Ehkä tämä alkaa selviämään.
Soitin kauppiaalle ja kysyin ohenteesta. Rautakaupan tolueeni/asetoni -tinneri käy.
Maali kuivuu 24h/20'C tai 1,5h/60'C
Verstaalla on 16'C joten pohjamaali ei ollut ehkä tarpeeksi kuiva vuorokauden jälkeen
Tein ehtoolla vielä testin.
Maalasin puhtaalle metallille pohjamaalatun kappaleen päälle pintakerroksen ilman ongelmia. Ruiskutin vartin päästä toisen kerroksen. Ryppyyn veti saman tien.
Näyttää siis olevan niin, että pinta on tehtävä kerralla tai annettava kuivua kunolla ennen päälle maalamista.
Purkin kuvallinen ohje ei puhu päällemaalaamisesta mitään. Ilmeisesti tarkoitettu yhden kerroksen maaliksi.
-
Tuo Riston kuvaama "seitti" tai "harso"; mie oon kuullu sille nimen "maalarin karvat". Kestää sen päälle vetää paksummin maalia enneko lähtee valumaan, kerto se maalari syyks kuka asian selitti. Varmaan tarkka sille ajalle, kuin noppeesti niitten karvojen jälkeen vettää paksumman kerroksen päälle, mutta mie en oo maalari, enkä tiijä mittään asiasta. Siis kuulopuheita, jäi vain tuo käytetty nimi jotenkin mieleen.
-
se harso on kynnet tieto pohjanmaan maalarilta,tuosta kaiman maalista unohtasin nurkkaan,normisti voidaan lisätä maalikerroksia niiden kynsien jälkeen 10-15 min tauolla 1-2 kerrosta ilman rypistymistä,en oo myöskään maalari joudun apuja kyseleen jos vaikeuttaen tuosta lämpötilasta tiedä aika matala eikö tuu appelsiini pintaa jos noin matala vai onko ohenninta enemmän
-
En oikein voi unohtaa nurkkaan kun yli puolet projektista on jo maalattu tällä.
Alusta en aloita enka myöskään halua sävyeroja osien välille vaihtamalla maalia kesken kaiken.
Jo tehdyissä osissa ei ole appelsiiniä vaan pinta on ihan peili.
Tämä maali ei tosiaan näytä sietävän uuden kerroksen ruiskuttamista vartin päästä mutta kunnolla kuivuttuaan sen voi tehdä.
Äsken juuri ruiskutin toisen kerroksen eilen aamulla maalattuihin ja hyvä tuli.
Maaleissa on näköjään luonteepiirteitä, jotka pitää vain huomioida.
-
Omasta kokemuksesta voin kommentoida. Itsellä meni aivan vastaavasti pieleen auton oven kanssa. Useasti.
Ensinmäiseksi vaihtaisin rautakauppaohenteen maalikaupasta ostettuun ohenteeseen. Ei siis tinneriä eikä tarpättiä maalin sekaan.
Jos haluaa luoda pintavärin alle eristävän kerroksen, on se tehtävä 2k pohjamaalilla. Siis sellaisella, mikä sisältää massan ja kovetteen erikseen sekoitettuna.
Tuo harso on hyvä testi myös kestääkö pohja pintamaalia.
Kaikki maalit ja tarvikkeet kannattaa pitää lämpimässä aina maalin sekoittamiseen asti. Olen joskus jopa kuumailmapuhaltimella lämmittänyt purkkeja ennen sekoittamista.
Kylmässä ja kosteassa maalatut osat saattaa ajan kanssa vetää harmaaksi ja himmeäksi.
Omalla vastuulla.
-
Hyviä pointteja, kiitos.
Ensinmäiseksi vaihtaisin rautakauppaohenteen maalikaupasta ostettuun ohenteeseen. Ei siis tinneriä eikä tarpättiä maalin sekaan.
Mutta tuo ohenne-asia:
Maalin valmistajan ohjeessa sanotaan. Use 20-30% synthetic Thinner.
Kun soitin kauppiaalle ja kysyin ohenteesta niin sanottiin että tähän maaliin tarkoitettu ohenne on tinneri, joka sisältää 70% tolueenia ja 30% asetonia. Esimerkiksi Polaric tinneri jota saa vaikka puuilosta.
Noi yleisesti ottaen kun lukee tinneri-purkkien etikettejä niin sisältö näyttää vaihtelevan aika tavalla. Eli sellainen yleispätevä "tinneriohenteinen" taitaa olla aika arveluttava termi. Mutta jos valmistajan ja kauppiaan ohje on tuo edellämainittu niin mitä maalikaupan ohettetta sitten kannattaisi käyttää tuon 30%/70% tinnerin sijaan?
-
maalikaupasta maali ja ohenne,ohenne sen verran halpaa ei ite riskeerais,pesuun käyttäisin niitä puuilon tinnereitä
-
Toimittaako maalitehdas eri tuotteet maalikauppaan ja rautakauppaan vaikka tuotemerkki on sama?
Jos maalikauppias sanoo, että laita ohettetta jossa on 70% tolueenia ja 30% asetonia ja sanoo lisäksi, että voit sen meiltäkin ostaa mutta saman ohenteen saat rautakaupasta tai vaikka puuilosta. Pääasia, että koostumus on sama. Pitäisin sitä koostumusta merkittävämpänä asiana kuin kaupan nimeä.
-
Nyt alkaa olla projekti loppusuoralla ja maalaushommat sujuneet hyvin.
Pohjamaalin kanssa toisen kerroksen vetäminen puolikuivan päälle ei tuota ongelmia. Pintamaalissa pitää odottaa se vuorokauden kuivuminen.
Kun tuo pintamaali on todella kiiltävää ja pinta lähes lakkamainen niin johtuneeko siitä että kuivumisprosessia ei saa häiritä liuottimella.
Niin tai näin. Tuon ilmiön kun tietää ja sitä varoo niin hyvin sujuu.
-
No niin. Kärsivällisyys noissa maalihommissa on tärkeetä. Itsellä sitä ei oikein aina ollut ja kalliiksihan se tulee, asiakastyöt pitää korjata omin varoin.
Tästäkin projektista olisi mukava saada kuvia, vähintään valmiina.
Nuo rautakauppamaalit on oikeinkin hyviä moneen tarpeeseen, itse vetäisin pikkupoikana halvalla sähköruiskulla pinnan R35 Bemariin Miranolilla ja parikymmentä vuotta myöhemmin jälleennäkeminen tuotti yllätyksen, musta peilimäinen pinta kiilsi edelleen kuin "tyrän kylyki".
-
Perinteinen purkissa oleva Miranol on hyvä maali, mutta kovettumisaika on pitkä.
Ilman lisälämpöä saattaa mennä useita viikkoja, ennen kuin maali on valmis putkitestiin
https://www.youtube.com/watch?v=_8c8DXG9MLQ
-
No niin. Kärsivällisyys noissa maalihommissa on tärkeetä. Itsellä sitä ei oikein aina ollut ja kalliiksihan se tulee, asiakastyöt pitää korjata omin varoin.
Tästäkin projektista olisi mukava saada kuvia, vähintään valmiina.
Nuo rautakauppamaalit on oikeinkin hyviä moneen tarpeeseen, itse vetäisin pikkupoikana halvalla sähköruiskulla pinnan R35 Bemariin Miranolilla ja parikymmentä vuotta myöhemmin jälleennäkeminen tuotti yllätyksen, musta peilimäinen pinta kiilsi edelleen kuin "tyrän kylyki".
Miranolillahan minäkin talvella 1972-vai oliko jo 1971- Myrskylän Säästöpankin
halkokellarissa Rojalin maalasn. Pallo-Hoover antoi
hönkää- ja ruiskuna oli se imurin mukana tullut lasipurkki-ruisku,
joka synnytti maalisumun kun peukalon laittoi ruiskun päällä olevaan
reikään tukkeeksi.
Komeaa jälkeä sillä tuli,kun hiukkasen harjoitteli. Ja pankkisalissa haisi maali
ainakin viikon. Ei ihan Ville (pankinjohtaja) tykännyt.
Mahtoiko olla ihan sama ruisku,jolla maalattiin siinä lähistöllä
myös yksi Mazda 1500 komeammaksi siniseksi jälleen?
Vaan kuivuminen kesti- mutta olihan siinä sitä talvea...
t. Markku
-
Moro
Ei vielä maalinhuuruja mutta osien putsausta,sitruunahapoa,lasikuulaa ja pari isompaa osaa kuskasin hiekkapuhalluksella kun ei omaan puhalluskaappiin sovi.Karkea jälki jää hiekkapuhallukseata mutta täytyy pyhkästä osat epäkeskolla niin ei tarvita niin paksua pohjamaalikerrosta
Muutaman päivän päästä sitten sitä maali maalihuurua.
-
Tästäkin projektista olisi mukava saada kuvia, vähintään valmiina.
Kyseessä on viimeiset 60v taivasalla asuneen ja 10v seisseen traktorin käyttökunnostus.
Ei missään nimessä entisöinti. Koska peltiosat olivat lähes maalittomia ja ruosteessa niin ne hiekkapuhallettiin ja maalattiin.
Muuten vain korjataan kaikki rikkinäinen mutta käytön jäljet jäävät näkyviin. Esimerkiksi peltejä en lähtenyt kittaamaan ja viimeisen päälle oikomaan. Lommoja on mutta eipähän ainakaan ruostumalla tuhoudu lähivuosina.
Täytyy jossain vaiheessa laittaa jokunen kuva jos täällä motskarifoorumillla traktorit kiinostaa.
Tuo maalivalinta ei ollut loppuun asti harkittu. Olisi varmaan kannattanut maalata vaikka Miranolilla. Olen sille yhden kadetin maalannut ja hyvin ajoi asiansa. Mutta tämä maali oli, tai ainakin piti olla, valmiiksi oikean sävyinen "Nuffield orange". Homma etenee niin, että otan mökiltä aina mukaan läjän osia joita sitten iltaisin näperrellään ja viedään kunnostetuna takaisin. Nyt oli vuorossa tankki ja, konepelti ja keulapala. Aika moinen läjä isompaa ja pienempää osaa oli jo kunnostettuna siinä vaiheessa kun maalauksessa ilmeni kyseinen ongelma. Ei millää viitsi aloittaa alusta siinä kohtaa.
-
Kuvia kyseltiin mutta paljoa ei ole esittää.
Jotain paloja kuitenkin:
-
Maalihuuruja haistellen.
Alumiinipintaiset takaiskarit. Otto 2
Eka kerta meni pilalle, kun tavis pohjamaali.
Pieni kolhu ja kynnen kokoinen pala irti, joten tuli Savolainen supermies.
Pohjamaali ei kiinnittynyt alumiiniin. Tavallinen Maston One Spray primer
Kokeilu kaksi.
kunnon puhdistus ja pohjalle
Car-Rep
1K Spray
Etch Primer Grey
1K Happopohjamaali
Katellaan miten käy...
-
Petri, voitko lukea tuon happopohjamaalin selosteesta mikä siinä toimittaa sitä hapon virkaa? Viimeksi kun olin maalikaupassa ostamassa jonkinmerkkistä happoväriä, meni myyjä noloksi kun kyselin asiaa.
-
Minulla on Mastonin "tuotteista" hyvin samanlaiset kokemukset ja mielipiteet.
-
Tällaisestä symppiksestä on ollut kyse
-
Hieno tuli Juhan Nuhvelista :) Oliko se siinä keulassa alunperin jokin vinssi?
Oma DB 1200 tarttis tuollaisen samanlaisen maalauskunnostuksen. Jos sitten ensi kesänä saisi aikaiseksi...
-
Kiitos. Runkoa pitää vielä kesällä vähän putsata ja maalata.
Joo, mekaaninen vaijerivinssi oli keulalla. Voima on otettu kolmella rinnakkaisella kiilahihnalla vaihdelaatikon kyljen ulosotosta.
Hirvittävä viritys noin niinkuin työturvallusuuden kannalta.
-
Millä maalilla kannattaisi käsitellä hiekkapuhalletut vanteet sisäpuolelta?
Siis tarkoitan renkaan sisään jäävää ja sisäkumia vasten olevaa osaa vanteesta.
-
Moro
"Happopohjamaalilla" hae automaalaamosta ja varmista samalla onko oikea aine.
-
Nämä oli sisuksista todella ruosteiset. Ja sisäkumilliset.
Nuo kuvan nuffin etuvanteet siis kyseessä.
-
Happopohjamaalia suositeltu.
Esim Troton 2K-happomaalin ohjeessa sanotan näin:
"Happopohjamaalin päälle EI saa suoraan maalata pintamaalia, päälle maalattava esim. filleri tai märkää-märälle pohjamaali. Epoksipohjamaalia EI saa maalata happopohjamaalin päälle."
Jotenkin nämä maaliasiat on aina yhtä vaikeita :laugh:
-
Moro
Ei ne maaliasiat ole ollenkaan vaikeita kunhan ei ala säveltäjäksi,jollei tiiä niin aina löytyy se tietäjä ja kun heidän neuvoillaan tekee niin hyvä tulee ;)
-
Miranolista. Joskus ennen miranoliin oli olemassa kiihdytintä, jotta kuivuminen nopeutui. Onko nykyiseen Miranoliin sellaista tai voisko jopa käyttää jotain 2k kovetinta? Jorma
-
Päätös on tehty ja maalit hoomattu: 2K epoksi vedetään alle ja Normadur 65 pintaan.
Nyt on semmonen homma, että tunnustan tyhmyyteni ja kadun, että nuo peltiosat tuli maalattua liian hätäisesti valitulla maalilla. Se on liian kovaa ja pinta tuntuu murtuvan helposti.
Jos noista vanteista tulee hyvät niin saatan ruoskia itseäni ja tehdä konepellin, keulan ja tankin uusiksi tuolla 2K Normadurilla.
Ei se nyt niin mahdoton homma ole antaa niille teräsharjalaikkaa rälläkällä ja pyyhkiä peltiä myöten. Turha työ meni hukkaan ja muutaman kympin maalit. Oppia ikävä kaikki.
-
Auton peltivanteita olen maalaillut, alle Tikkurilan 2K-epoksi ja päällemaalauksen tein Teknoksen Futuralla kun sitä sattui hyllyssä olemaan. Äsken vaan huomasin, että se teknoksen maali ei juuri mitään kestä, vähän raapaisin viikon kuivunutta maalia ja niinhän se lähti ja pohjamaali tuli näkyviin. En vielä tiedä, millä mustalla maalilla loput vanteet maalaisin. Sitten on vielä aluvannesarja, joka pitäisi saada maalattua, siinäkin on omat haasteensa....
-
Juttelin maalikauppiaan kanssa ja hän sanoi, että 2K Normadur ei tarvitse peltiosiin pohjamaalia ellei olla erityisen korroosioherkissä olosuhteissa.
Ruostetta ei saa olla mutta kun pellit on jo hiekkapuhalettu niin vanha maali vaan pois mahdollisimman hyvin ja uusi maali pintaan.
Se riski tietysti on, että huokosiin jäävät maalijäämät reagoi uretaanimaalin kanssa mutta tämänhän voi testata etukateen.
-
Se kovetin oli Sadoluxiin, eikä Miranoliin. Yhden käyttökotteron kiskasin semmoisella nuorena. Makea haju, löytyi kymmeniä ennennäkemättömiä hyönteisiä maalipinnasta.
-
Kaks tähän asti viimistä henkilöautoo oon ostanu ihan uusina. Kummassakin kaupassa piti käyvä erikseen neuvottelut, että sai sekä kesä-, että talvipyörät peltivanteilla; ja voi olla että piti maksaakin extraa. Toivottavasti tuo nyt oleva huihai vaihtuu uuteen enneko niistä vanteista on maalit lähteny; ei ne kovin vahvoja taija ne vannevalmistajan maalaukset olla noissa peltivanteissakaan?
Peräkärrin vanteet oon maalannu ihan ite kahteen kertaan, vaikka kärri on melkein uus, vuonna 1981 tehty. Yllättävän paljon on sekä puhallettavaa että maalattavvaa pintaa tuollasessa 12 tuumasessakin pikkuauton vanteessa. Siinä uusintamaalauksessa puhalsin, maalasin ens pohjamaalilla ja sitte jollain vannehopean värisellä, mutta oiskos ollu kuitenkin oikeeta automaalia. Ehjän näköset on vieläkin, mutta nythän tuo kärri on asunu katon alla jo usseita vuosia. Ja harvakseltaan liikuteltu. Jos asus lähempänä motonettiä, ois ehottomasti huolettomin ja edullisin peräkärryily sitä, että hakis aina sieltä kympillä päiväks, kun tarviaa.
-
Edellisen Saapin talvivanteet, semmoiset Euromaster-keskimerkillä varustetut italialaiset, puhallutin ja pulverimaalautin kun olivat aika rujon näköiset eivätkä oikein ilmaakaan pitäneet, oli maali siitä huulloksestakin osin kuoriutunut. En muista mitä maksoi, olisko ollut puolet uusien ”hinnat alk” tarvikemallisten hinnasta.
Hyvät tuli, tosin pulveri ei tietenkään peitä mitään röpelöitä, eli pahiten syöpyneillä alueilla näkyi kraateria maalipinnassa. Näkihän tuon paljaalla silmällä kun pyöriä vaihtoi 300W halogeenin valaistuksessa, mutta normaalissa talvipäivän hämärässä auton vieressä seisten ei erottanut mitään. Vannehopea ja siihen päälle kirkas pulveri niihin laitettiin, liukas ja lähes likaa hylkivä pinta, ja ilmatkin pysyivät Volvosta tempaistuissa käytetyissä talvirenkaissa. Olisko niillä jotain 5-6 talvea menty, kun siitä autosta luovuin ja talvipyörät tietenkin meni mukana. Vanteissa ei edelleenkään mitään vikaa.
Että tuon kokemuksen perusteella ns pitoautoon pulverimaalaus on ihan kannattava operaatio, ja nyt kun on Volvon talvivanteissa vähän samaa vikaa, niin taidanpa nekin maalauttaa. Jos olisi oikein tarkka ja huolellinen, niin hioisi ne näkyvät syöpymät tasaisiksi ennen puhallusta ja maalausta, mutta tuskinpa viitsin.
Niin, sen verran vielä, että peltivanteisiin pulveri ei ole paras mahdollinen, kun siinä keskiön ja valssin välissä on se sauma, jonka pulveri muuraa umpeen, ja vanteen eläessä siitä lähtee maali lohkeilemaan. Kuulemma. Eli läkkivanteelle märkämaali oli suositus. Raskaan kaluston maalarilla joskus maalautin yhdet peltivanteet, oli halvempi kuin pulveri, ja hienot tuli niistäkin.
-
Nyt kun hiekkapuhelletut vanteet on ruiskittu 2K epoksipohjamaalilla niin seuraakin jatkokysymys:
Pitääkö se pyyhkäistä hiomapaperilla auki ennen uretaaniväriä vain onko primeri valmis sellaisenaan?
-
Moro
Yleensä pitää mutta jos olisi ollut mahdollista vetästä märkää märälle niin olsit säästynyt hiomiselta,en tosin ole varma että olisko maalit sopineet keskenään näin maalattavaksi.
-
"Päällemaalattavissa polyuretaanimaalilla 12h jälkeen 10'C olosuhteissa" sanoo ohje.
Mutta hiomisesta ei puhu mitään.
-
Tuossa oli noista vanteiden maaluusta juttua, niin on pakko kertoa omakohtainen juttu, vaikka helevetisti hävettääkin.
30 (+-5) vuotta sitten entinen naapuri oli pätkän hiekkapuhallusvirmassa töissä ja sovittiin Asconan peltivanteiden puhalluksesta ja maalauksesta. Niissä oli renkaat päällä, mutta ei kuulemma haitannut. Jonkin päivän päästä toi pyörät takasi. Jumalauta, se oli maalannu vanteet suojaamatta kumeja. Oli pojat komeat hopeasivurenkaat. Olin niin sekasin, että hyväksyin tuollaisen järjettömän homman. Eihän tuota voinnu edes uskoa todeksi. Ei auttanut kuin alkaa porakoneella ja teräsharjalaikalla maaleja poistamaan kumeista. Ei se loppujen lopuks ihan kauhea työ ollut kumminkaan. Vähä oli karheat sivut renkaissa. Ei tartte vi**uilla tuosta, vi*utti ihan tarpeeksi muutenkin.
-
Otetaas vielä maalausjuttu esille.
Mitäs mieltä olette, soveltuuko Pineline tehopesu hiottujen pintojen pesuun ennen maalaamista?
Olen Pinelinellä ja kuumalla vedellä pessyt jopa moottorin osia ja mielestäni se vie rasvan hyvin.
-
Kai maali pysyy jos saat kaiken rasvan pois. Mutta ei se rasvanpoistoaine kovin tyyristä tavaraa ole, varsinkaan jos sen avulla välttää kraaterit ja irtoilevan maalin. Ja sen keljutuksen mikä seuraa turhasta lisätyöstä... mutta jokainen harkitsee itse. Itse kuuraan kaiken maalattavan M600 ohenteella tai rautakauppatavaralla joka ei ole kallista kahenkymmenen litran pönisterissä.
-
Eipä tämä nyt rahasta ole kiinni... :D
Maalauskohteet on hiottu 99% pellille, mitä nyt jossain huokosissa on vanhaa maalia.
Pölyt, sormenjäljet ja muut käsittelun jäljet pitäisi vaan pestä pois ennen ruiskimista.
Noissa rautakaupan maalipesuissa sanotaan lähes järkijään, että soveltuvat maalatuille pinnoille.
Pinelinen tehopsua olis valmiiksi olemassa mutta ostetaan jotain muuta jos on tarpeen.
-
Pineline on nykyään saippuaa. Siinä ei taida juurikaan liuottomia olla.
Jos ei mitään muuta keksi, niin bräkleeni vie lian ja rasvan.
Automaalareilla on jo vähän aikaa ollut käytössä pyyhe, joka korvaa peltipinnalla happomaaliruiskutuksen.
Siisti ja nopea pienemmissä kohteissa, eikä tarvi välillä suojata.
Ammatti kamaa varmaankin, mutta jos on alalla tuttuja, niin vois kysäistä.
-
Hain tuosta lähirautakaupasta Biocomb maalipesua. Kokeillaan sillä.
-
Moro
Ei noi bio ym. liuottimet ole tarkoitettu rasvan ja muiden epäpuhtauksien kuten esim. silikonin poistoon eneen auton tms. maalausta,silikoni on aine jota automaalarit vihaavat eikä näitä purkkeja sallita maalaamossa.Miksi et käytä nimenomaan ennen maalausta suositeltavia aineita kuten vaikkapa Mipa Silikoninpesuaine sprayna tai purkkitavarana tai kuten jo neuvottiinkin vaikkapa bäkleenillä vai onko sinulla joku asia ettet voi tai halua käyttää näitä automaalaukseen tarkoitukseen tarkoitettuja aineita.
Nämä kuten mainitsemasi maalipesu on rakennuksien maalauksessa käytettävä pesuaine et tosin maininnut että maalaatko autoa tms. vai talon kattoa,jos näin on niin valitsemasi tuote on hyvinkin passeli käyttöösi.
-
Taidamme nyt puhua eri työvaiheesta.
Minulla on hiottuja, rälläköityjä ja osin hiekkapuhallettuja traktorin osia. Peltiä ja valuosia.
Silikoonia ne eivät ole ikinä nähneetkään eivätkä ole rasvassa. Ainoa rasva on kotoisin likaisista käsistä.
Niissä oli hiontapölyä ja muuta irtoryönää. Jollainhan ne on ensin pestävä että voi ryhtyä vihonviimeiseen viimeistelyvaiheeseen.
Olen aiemmin tehnyt saman Pinelinellä mutta jostain syystä alkoi epäilyttämään, että ei kai se jätä mitään vahaa kun purkin kyljessä lukee että jättää kiiltävän pinnan.
Tuolla Biocombilla ja karhunkielellä minä ne nyt kuurasin ja huuhtelin runsaalla kuumalla vedellä.
Lopuksi pyyhin osat jarrukliinerillä ja paperilla.
Kokeilin pyyhkiä asetonilla mutta se ottaa huokosista mukaan vanhaa maalia ja vaan sotkee. Jarrukliinerillä parin pyyhkimisen jälkeen paperiin ei jää enää mitään näkyvää
-
Moro
No eihän tossa ole mitään väärää,et vaan kertonut että viimeinen puhdistus ennen maalausta on jarrukliineri.
-
Joo, olin epätarkka. Kun tuon kysymykseni lukee niin kieltämättä siitä saa käsityksen että olen maalaamassa saippuan päälle. :D
-
Tuolla Biocombilla ja karkunkielellä minä ne nyt kuurasin ja huuhtelin runsaalla kuumalla vedellä.
Lopuksi pyyhin osat jarrukliinerillä ja paperilla.
Kokeilin pyyhkiä asetonilla mutta se ottaa huokosista mukaan vanhaa maalia ja vaan sotkee. Jarrukliinerillä parin pyyhkimisen jälkeen paperiin ei jää enää mitään näkyvää
Minkä merkkistä jarrukliineriä? Vain Wurthin puhdistussprayllä tulee puhdasta, kaikki muut jättävät jonkun kalvon pintaan!
-
Mustia 750ml paukkupulloja joissa lukee Brake cleaner.
Ei siitä kyllä mitään jäämiä tai kalvoa jää. Kokeilin ensin kiiltävään peltiin.
-
Nostetaas taas...
Onko kokemusta ruosteisten valuosien putsaamisesta rälläkällä+palmikkoteräsharjalaikalla?
Tai siis lähinnä siitä, että onko se sovelias pohja maalaamiselle?
Ruoste lähtee hyvin ja tulee siisti pinta mutta eihän se tietysti kirkkaalle metallilla ole vaan pinta jää patinoituneeksi.
Hiekkapuhallus ei nyt tule kysymykseen.
-
Päätavoite oli saada Nuffi sen verran kuntoon että sillä pääsee ja kehtaa mennä ajamalla mökkikylän, ja samalla Nuffin kotikylän, kesäjuhlille.
Nyt voi tyytyväisyydellä todeta, että se tavoite saavutettiin. Mamman kanssa ajeltiin mökkitietä ja kylän raittia juhlapaikalle ja kaksipaikkainen Nuffi tuprutti ylämäessä näyttävät voimasavut kun vedin kaasuvivun taakse.
Vielä on toki paljon hommaa:
Vetoakseleiden stefat pitää uusia ja maalaushommiakin jatkaa. Runko saa varmaan jäädä alkuperäiseen asuun mutta esimerkiksi etuaksila kaipaa maalia.
Mutta kone käy ja kukkuu sekä kaikki toimii.
-
Moro
Hiano.
Tarttiskohan se kuitenkin pikkuhiljaa maalailla ja laittaa kokonaan.
-
Moro
Hiano.
Tarttiskohan se kuitenkin pikkuhiljaa maalailla ja laittaa kokonaan.
Vuosien projekti.
Tässä on semmonen pieni hidastava tekijä, eli 1000km etäisyys asuinpaikan ja traktorin välillä.
Irto-osia on käytetty kotona kunnostettavana mutta isommat on tehtävä lomalla. Sen takia on iso kynnys purkaa kaikki pois ja aloittaa rungon putsaaminen ja maalaaminen lomailun ja saunan lämmityksen ohessa.
-
Hieno suoritus tuo, kun välimatkaa on noinkin paljon. Siinä pitää suunnitella asioita enemmän, kuin jos projekti olisi ihan lähellä, kuten vaikka alakerran tallissa. Sinnekin meneminen jotain tekemään minulta vaatii aika paljon ponnistelua...
Nuhveli ja Ford ovat aina olleet suosikkejani, vaikkakin -71-vuoden DB on itselläni.
-
Moro
Hiano.
Tarttiskohan se kuitenkin pikkuhiljaa maalailla ja laittaa kokonaan.
Vuosien projekti.
Tässä on semmonen pieni hidastava tekijä, eli 1000km etäisyys asuinpaikan ja traktorin välillä.
Irto-osia on käytetty kotona kunnostettavana mutta isommat on tehtävä lomalla. Sen takia on iso kynnys purkaa kaikki pois ja aloittaa rungon putsaaminen ja maalaaminen lomailun ja saunan lämmityksen ohessa.
On hieno! Monestihan työkoneita ja kuormureita entrataan purkamatta, eli painepesu jonkun myrkyn kanssa, sitten ”kemiallinen karhennus”, mikälie myrkky sekin, ja lopuksi maalia päälle. Ei ihan semmoista jälkeä mitä motskareissa on totuttu näkemään, mutta työkoneita ei syynätä niin läheltä :)
Ihailtavaa paneutumista, ja repsikan penkki varmaan on mukavampi kuin se perinteinen kyyti, eli perunasäkkien kanssa takakuupassa ;D
-
No hieno on kulkupeli, ja tyylikkäät on sekä kuski että kyytiläinen! Respektiä täältä molemmille!
-
No hieno on kulkupeli, ja tyylikkäät on sekä kuski että kyytiläinen! Respektiä täältä molemmille!
On hieno! Monestihan työkoneita ja kuormureita entrataan purkamatta, eli painepesu jonkun myrkyn kanssa, sitten ”kemiallinen karhennus”, mikälie myrkky sekin, ja lopuksi maalia päälle. Ei ihan semmoista jälkeä mitä motskareissa on totuttu näkemään, mutta työkoneita ei syynätä niin läheltä :)
Ihailtavaa paneutumista, ja repsikan penkki varmaan on mukavampi kuin se perinteinen kyyti, eli perunasäkkien kanssa takakuupassa ;D
Kiitokset.
Mä en oikeasti tiedä mitä sen rungon kanssa teen.
Lähitulevaisuudessa on kuitenkin purettava takapyörät pois ja irrotettava peräreppu vetoakseleiden stefojen vaihtamista varten.
Toisaalta koko homma on nyt jo aikaa sitten lähtenyt lapasesta koska alunperin tarkoitus oli vain käyttökunnostaa eikä maalata mitään.
Sitten lokasuojien (väärän väriset) vaihtumisen myötä ne oli pakko maalata. Sitä myöten muutkin peltiosat.
Tuossa kuvassa rungon ja maalattujen peltien välillä on todellisuuteen nähden liikaa kontrstia. Ei se luonnossa noin eri maailmasta ole.
Moni myötäeläjä on sanonut, että älä tee sille rungolle mitään.
Hommaahan tässä on kyllä ollut jo tähänkin asti. Maalausten ja peltihommien lisäksi ruiskutuspumpun kunnostus, kannen kunnostus, ohjausvaihteen ja rattiakselin kunnostus. Kaikkien ajansaatossa kertyneiden "lisävarusteiden" riisuminen ja niiden vaurioiden korjaaminen. ym ym.
Mutta etuaksilan lupaan maalata.
-
Mä en oikeasti tiedä mitä sen rungon kanssa teen.
Lähitulevaisuudessa on kuitenkin purettava takapyörät pois ja irrotettava peräreppu vetoakseleiden stefojen vaihtamista varten.
Toisaalta koko homma on nyt jo aikaa sitten lähtenyt lapasesta koska alunperin tarkoitus oli vain käyttökunnostaa eikä maalata mitään.
Sitten lokasuojien (väärän väriset) vaihtumisen myötä ne oli pakko maalata. Sitä myöten muutkin peltiosat.
Tuossa kuvassa rungon ja maalattujen peltien välillä on todellisuuteen nähden liikaa kontrstia. Ei se luonnossa noin eri maailmasta ole.
Moni myötäeläjä on sanonut, että älä tee sille rungolle mitään.
No näinhän siinä sitten kävi.