VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Vanhat moottoripyörät => Aiheen aloitti: Veijo Ilmavirta - Syyskuu 24, 2021, 23:15:11 ip
-
Löytyisikö ystävällinen osaaja, joka tulisi katsomaan läpi pyöräni sytytyssähköt. Olen vaihtanut viallisen puolan uuteen ja ruosteen pilaaman säätäjän ehjään käytettyyn. Johtolinjat ovat kunnossa ja sähkökaavioiden mukaiset. Magneetto näyttää päällisin puolin ehjältä, siellä kuitenkin lienee vikaa? Uusi kondensaattori on hankittuna mutta ei vielä asennettuna.Isosta viasta ei liene kysymys, vaan kun ei sitä osaa hoksata.Pyörä on Tuusulassa, mutta tarvittaessa kuljetettavissa muuallekin.MZ on seisonut yli 20 vuotta kuivassa halkoliiterissä, silti ruoste on päässyt sisälle sähkörasiaan.
-
Vaatiiko se akun?http://www.ddrmoped.de/typ/mz/rt_125_2/schaltplan#
-
Kaavio:
Näyttääpä tuolla akkukin olevan...
t. Markku
-
Kyllä tarttee akun. Magneettoa ei ole, vaan laturi pitämässä akkua hengissä.
-uusi akku paikalleen
-virta päälle
-valoja syttyy
-pyöritä moottoria, että kärjet aukeaa
-totea kärkiin tulevasta johdosta akkujännite
-kokeile irtotulpalla kipinä
-varmista, että saa pensaa
-polkaise käyntiin
-
Ja jos ei tulpasta leimauta- tulpanhattu irti
ja kokeilu pelkällä johdolla pytyn syrjään.
Osaa nuo tulpanhatutkin kenkkuilla- ja niin- katsoo myös
sen,että tulpanjohto (lienee uusi ?) on kumnnolla
paikallaan niin puolassa kuin hatussakin.
t. Markku
-
Akku kuuluu systeemiin. Hyvä sellainen on kytkettynä.
Kytkentäkaavio on tuo Markun lähettämä. Oli vielä ehjänä tallessa sähkörasian kannen sisäpinnalla.
Kaapelit ovat tuon kaavion mjkaisesti kiinni ja ehjät.
Valot toimivat kuten pitää.
Valokoneessa vika arvatenkin on, En ole lähtenyt purkamaan ilman arvausta vian syystä. Hiilissä on hyvin mittaa, Magneetinkopan sisätilat olivat puhtaat ja kuivat.
-
Kiitos Pertti ja Markku käytännön testiohjeista. Useimmat niistä olen tehnyt, en akkuvirran tarkistusta kärjistä. Latauksen punainen merkkivalo ei pala, en tosin ole tarkistanut poltinta. Vihreä virran merkkivalo palaa.
Käyn vielä testit uudelleen läpi.
Valokonehan siellä on, mopomehellä lipsahtaa tuo magneetto helposti tekstiin.
-
Onko se puola taatusti ehjä?
Eikös se ole tuolla möykyssä aika hyvin piilotettuna- saako sitä edes irti sieltä
rikkomatta?
Voisi ohittaa sen- kytkeä irtopuolan kokeeksi tuohon johdotukseen-
sekin kertoisi jo paljon.
-
Puola on mustassa laatikossa ja sen toiseen napaan pitää tulla sähkö, kun virta on päällä.
Jos kärjille tulee, tulee puolallekin. Sähkö kärjille kulkee puolan läpi.
Käy pelkällä akulla, joten laturia on turha purkaa, ennen kuin on käynnissä todettu, lataako vai ei.
-
Jos oikein tulkitsen- tuohon mustan lootan D+ napaan
tulee latausvalon johto- eli siinä pitäisi sähkökynällä
tai yleismittarilla näkyä sähköä kun sytytysasento on päällä.
Onkohan?
t. Markku
-
Puola irtoaa helposti. Kun irrottaa kaksi virtajohtoa ja "pitimen" saa vedettyä puolan ulos. Olen vaihtanut uuden Saksasta ostamani. Alkuperäinen oli viallinen,
Onko tuolla "säätäjällä" Reglerschalter roolia sytytyksessä? Jos on, miten se toimii? Alkuperäisessä säätäjässä oli kärkien välinen hento kuparijohdon hapettunut poikki, siksi hankin Saksasta tilalle ehjänksi sanotun käytetyn. Se on nyt asennettuna.
-
Kärjet varmaan oikein kytketty-ettei ole jäänyt
niitä fiberi/muoviprikkoja pois,jolloin kärjet ovat
jatkuvassa oikosulussa?
t. Markku
-
Tarkoittanet katkojankärkiä, ei säätäjän kärkiä?Täytyy tarkastaa ensinmainittu. Siellä tuskin on vikaa kun kärkiä ei ole aiemmassa historiassa vaihdettu (ajokilometrejä vähän).Tuon laatikossa olevan säätäjän purin jotta sain tilaa tinata uuden johtimen poikki hapettuneen tilalle. Tuolloin säätäjässä olevat eristelevyt ym. menivät sekaisin ja en varmuudella saanut niitä takaisin oikeaan järjestykseen. siksi hankin tilalle toisen purkamattoman. Kummallakaan ei kipinää tule.
Teen nyt kaikki edellä mainitut testit uudelleen, katsotaan sitten, missä ollaan.
-
Lisätiedoksi: Pyörä oli jäänyt ajosta, kunnossa olevana seisomaan 20 vuotta sitten.
-
Ihan muutamia periaatteita. Pyörässä on akku. Se akku antaa kipinäntekovehkeille ensiöjännitteen. Kipinäntekovehkeet ovat puola, kondensaattori, katkojan kärjet ja tulppa, sekä niitten väliset johdotukset. Ilman laturia tuo järjestelmä tuottaa kipinöitä, kunnes akun jännite on pudonnut niin alas, ettei enää tuota.
Jotta se akun jännite ei putoaisi, on pyörässä laturi. Se laturi lataa sitä akkua. Latausjärjestelmässä olevat viat tai puutteet vaikuttavat kipinään vasta sitten, kun se akku on mennyt vajaaksi riittävästi.
Kipinän etsiminen kannattaa ensisijaisesti keskittää kipinäntekovälineisiin.
Puirolan Laurin vapaa-ajan käytöstä en mitään tiedä, mutta sen tiedän, että ymmärrys ja osaaminen hänellä riittävät sekä kipinäntekovehkeiden että latausjärjestelmän testaamiseen ja korjaamiseen, ja pääkaupunkiseudulla mies asustelee. Mutta jos näitten vanhojen laitteitten kanssa puuhaamiseen on mielenkiintoa, suosittelen pikkuhiljaa ja yksi asia kerrallaan niitten mystisten sähkövehkeiden toimintojen ja tarkoituksen selvittämiseen; asiat ovat paljon yksinkertaisempia kuin miltä ne näyttävät, ja harrastus antaa jatkossa oppimisen iloa ja innostuneita ahaa-elämyksiä!
Jaakko Latvanen
-
Kiitos Jaakko tiedoista ja rohkaisusta!Äsken testailin aiemmin esille tuotuja seikkoja.
Virta menee uudelle puolalle ja katkojan kärkiin. Nämä siis kunnossa.Puola on uusi. Puolan kelojen välinen vastus on 3.07 k-ohmia kuten pitää (vanhassa puolassa 0, eli viallinen). Puolalta tulppaan on yhteys. Nämäkin siis kunnossa.Valokoneelta laatikkoon tulevat johtimet ovat myös kunnossa.Virtakatkaisija näyttäisi toimivan kuten pitää.
Nyt lienee syytä tarkistaa katkojan kärkien kunto ja puhtaus ja varmistaa ttoiminta ja vaihtaa kondensaattori, kun sellainen on uutena.Edelleen minulle on epäselvää tuon "säätäjän" toimintaperiaate. Se ilmeisesti hoitelee akun lataukseen liittyviä asioita ja estää ylijännitteitä valoihin ym., mutta ei ole suoranaisesti yhteydessä sytytysjärjestelmän kanssa muuten kuin akun jännitteen välityksellä?
-
Akulta tulee virtalukon kautta johto puolan ensiöpiiriin. Siihen pitää tulla jännite, kun virta on virtalukosta kytkettynä, ja siihen ei saa tulla jännitettä. kun virta ei ole kytkettynä. Ensiöpiirin käämi kiertää puolan rautasydämen ympäri, ja sen ensiökäämin toisesta päästä menee johto katkojan kärjille. Kun katkojankärjet ovat kiinni, virta kulkee puolan ensiökäämin läpi ja edelleen katkojankärkien kautta maihin, ja synnyttää puolan rautasydämeen magneettikentän. Kun katkojankärjet aukeavat, virtapiiri katkeaa, ja sen vaikutuksesta tuo puolan rautasydämen magneettikenttä laukaisee puolan toisiopiiriin korkean jännitteen, mikä sieltä edelleen tulpan johdon ja hatun kautta kulkee tulppaan ja tekee sinne kipinän. Katkojan kärkien läpi pitää mennä virta maihin, kun ne kärjet ovat kiinni, ja virta ei saa mennä maihin, kun ne kärjet ovat auki.
Juuri siinä aukeamisen hetkellä katkojan kärkien välissä pyrkii syntymään kipinöintiä. Sitä varten järjestelmässä on kondensaattori, se ikään kuin imaisee tuon ensiöpiirin jännitettä, ja estää kipinöintiä katkojan kärkivälissä. Mitä terävämpi on ensiöpiirin katkaisu katkojan kärjissä, sitä parempi on kipinä. Kondensaattori sitten purkaa sen massa-aineensa läpi sinne imaistun jännitteen maihin ja on taas valmis imaisemaan seuraavalla kierroksella jännitettä aukeamishetkellä. Kondensaattorin faradit eivät ole kamalan tarkkoja, siinä yleensä toimii mikä vaan, kuulemma maasta kaivettu kostea perunakin. Jos kondensaattoria ei ole, loimottaa katkojan kärkien välissä kipinä koko ajan pyörän käydessä ja käynti pätkii. Jos kondensaattorin varausarvo ei ole kohdallaan, syöpyy katkojan kärkien kosketuspintoihin kuoppia. Nämä kosketuspinnat pitää olla tasaiset ja puhtaat, että ensiövirtapiirin katkeaminen olisi mahdollisimman terävä.
Se puolan toisiopiiri on rautasydämen ympärille käämitty usean kymmenentuhannen kierroksen ohut kuparilanka. Lanka on eristelakattu, mitä enemmän kierroksia on sydämen ympäri, sitä suurempi on tulppaan menevä toisiojännite Lämmetessään, täristessään ja ikääntyessään puolan toisiojännitteen käämin eristelakka vaurioituu, virta pääsee oikaisemaan. Pudonneet kierrokset pudottavat tulpalle menevää jännitettä. Esimerkiksi päälle jäänyt virta saattaa lämmittää puolan niin, että se tuhoutuu. Langan katkeaminen hävittää kipinän kerralla, oikaistut kierrokset pudottavat jännitettä.
Toisiopiirissä on näissä vanhoissakin vehkeissä jännitettä parikymmentätuhatta volttia. Eli siellä pitää eristeitten olla kunnossa. Tulpan johto, tulpan hattu ja johdon läpiviennit ovat yleensä riskipaikkoja. Jos jostain kuuluu naksahdus, mutta kipinää ei ole tulpassa, on vika eristeissä; kipinä hyppää jossain muualla. Vahva kipinä on sininen, ohut ja naksahtava. Jos kipinä on punainen, leimahtava, on vika oletettavasti puolan toisiopiiristä kadonneissa kierroksissa. Kipinän on hypättävä vapaassa ilmassa, johdon päästä sylinterin kanteen, vähintään 5 milliä, mielellään lähes sentti. Jos tulpan johto ei ole tulpassa, esimerkiksi kone sammutetaan vetämällä tulpan hattu pois tulpasta, saattaa korkeajännite synnyttää itselleen reitin puolan kuoriin tai muualle, mistä se jatkossa menee aina maihin; jännite menee sieltä mistä se helpoimmalla pääsee.
Latausjärjestelmällä ei ole mitään tekemistä kipinän kanssa. Akku voidaan korvata vaikka taskulampun patterilla, jossa on sopiva ensiöjännite. Kipinöitä tulee niin kauan kuin ensiöjännite on riittävä. Ensiöjännitteen alentuminen alentaa samassa suhteessa toisiojännitettä, eli kone sammuu kun kipinä ei enää jaksa hypätä tulpassa. Eli akun jännitteen on oltava oikealla tasolla, jotta kipinöitä on mahdollista syntyä.
Jotta virtapiiri toimii, sen on oltava ympyräinen, virran on palattava lähtöpaikkaansa. Kipinä päätyy sylinterin kanteen, katkojan kärkien maapuoli on yhteydessä moottorin kuoriin. Mutta ne virrat on lähteneet akulta, eli moottorin kuorien ja akun välillä on oltava kiinteä maayhteys! Ja puolan rungon on oltava myös moottorin kuoriin yhteydessä, esim. löysällä olevat moottorin pultit ovat mahdollinen häiriötekijä.
Lue ajatuksella, katso eri osien toiminta, erityisesti niiden katkojan kärkien. Puhtaat ja sileät kosketuspinnat, aukeava kärki pitää olla eristettynä ja kiinteä kärki yhteydessä moottorin kuoriin. Se aukeamisen hetki on kipinän lähtöhetki, eli käyntiin lähtemiseksi kärkien on avauduttava oikeaan aikaan. Jos kaikki on kunnossa, tulee kipinä, ei nämä sen monimutkaisempia ole... ja jos olen jotain selostanut päin seiniä, korjatkaa oikeat osaajat!
Jaakko
-
Iso kiitos!
Testailen nyt uudelleen kun uskon ymmärtäväni selostuksesi pohjalta toimintaperiaatteen. Vika lienee katkojan kärjissä. Virta näet menee nyt syöttöjohdolta maihin sekä kärkien auki että kiinni asennossa. Raportoin kun homma etenee.
-
Erinomaisille nevonantajille isot kiitokset. Vaiva ratkesi neuvoillanne, vialliset kärjet, jotka eivät maadoittaneet vaikka kärjet sulkeutuivat. Uusi osa on tilattu, kohta koetetaan pyörää käyntiin.
Mukavaa syksyn alka kaikille!
-
Moi,
Muutaman kerran tullut vastaan että uusissa kärjissä kosketuspinnoissa on ollut ohut näkymätön eristävä oksidikerros, erityisesti jos ovat jotain vanhaa varastoa. Kosketuspintojen pyyhkäisy hienolla vesihiomaperilla ja sen jälkeen puhdistus jarrukliinerillä tai paineilmalla, niin sähkö taas kulkee.
//Frank
-
Kiitos, tärkeä ohje!Tilasin Wauhtikoneesta, varmaankin laadukas varaosa!
-
Ja vaihda se kondensaattori samalla. Ne mokomat vanhenevat ajan kanssa. Joko ongelma ratkesi?
-
Uuudet osat ovat vielä matkalla postissa. Kondensaattori on jo vaihdettu, kärjet ovat nyt avainasemassa. Uskoisin, että niiden vaihdon jälkeen kipinä pelittää. Vanhoilla kärjillä saimme poppakonstein ruuvimeisselin avulla kipinöitä aikaan.
Laturin toiminnan pääsen tarkastamaan kun kone käy. Uskoisin että ongelmia ei ole odotettavissa. Varmuuden vuoksi ovat uudet hiilet tuossa postipaketissa.
Viestittelen teille kun tilanne selviää.
Kiitokset arvokkaista neuvoista!
-
Nyt MZ pelittää kun uudet kärjet ovat kiinni. Alkuun haetutti senkin jälkeen kun kipinä oli kovin vaisu. Syynä oli väärin kytkemäni akusta virtaa syöttävä johdin, osa jännitteestä meni maihin. Syöttöjohdin oli myös pahasti hapettunut "sähkölaatikon" liittimestä alkaen pitkään kestäneen kosteuden vuoksi. Uusi, oikein kärkien liikkuvaan osaan kytketty johdin korjasi tilanteen.
Tästä on mukava jatkaa talvella pyörän siistimistä kun tietää koneen olevan kunnossa.
Parhaat kiitokset kaikille hyviä neuvoja antaneille, ilman teitä homma olisi vielä hukassa!