VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Vanhat moottoripyörät => Aiheen aloitti: JariLehikoinen - Maaliskuu 11, 2021, 10:41:14 ap
-
Mistähän voisi johtua että etupytty tuntuu lämpenevän enemmän, parin minuutin käytöllä n. 15 astetta lämpöisempi pyttty ja kansi kauttaaltaan?
ajossa en ole vielä päässyt testaamaan. Tässä siis yksi kaasari ja yhdet kärjet. Uudet tulpat ja samanlaiset molemmissa pytyissä.Puristuspaineissa ei juurikaan eroa, n. 125 PSI molemmissa vähän lämpimänä.
Onko noin pienellä lämpötilaerolla käytännössä vaikutusta, kun molemmilla kuitenkin käy? Ajossa varmaan etupytty jäähtyy paremmin joten toki tasaalämpötilaeroa, mutta ihmetyttää silti.
Nyt vähän erimittaiset pakoputket, mutta huomasin saman jo aiemmin, kun oli saman mittaiset, joten tuo tuskin on syyllinen.
-
Moro
Voisko putken pituus vaikuttaa inansa,sytytysennakko on ilmeisesti aina sama kummallekkin silinterille jos on yhdet kärjet mutta venttiilivälykset voisivat myös mahdollistaa tätä ilmiötä joka tuskin mitään käytännössä vaikuttaa,ko. merkin asiantuntijoita foorumilla on joten heiltä luulisin saat tyhjentävän vastauksen asiaan.
-
Moro
Lyö kipinän molempiin pyttyihin samaan aikaan, kiertokanget samalla kampiakselinkaulalla. Toinen taitaa olla sillon aikaisella ja toinen myöhässä.
-
Jostain täytöshommastakin on puhetta ollut, eli kun imutahtien välinen aika on pytyillä erilainen, se vaikuttaisi myös seossuhteisiin niin että toinen käy laihemmalla. Tiedä sitten. Mutta ajossahan tuo varmaan tasaantuu, kun tuuli osuu ensin etupyttyyn. Näin mää sen ajattelinkin, toteaa insinööri tällaisissa tilanteissa ;D
-
Parin minuutein käytöllä ei saa kuin tulpat mustiksi.
Jos molemmat pytyt käy ja savua tulee yhtälailla molemmista putkista, niin nippuun ja paanalle.
Ne on vähän silla lailla tehty, jotta jos ääni lakkaa kuulumasta, silloin se ei käy.
Pääasia on, että öljy kiertää...painetta siihen ei tule kuin sen verran, että omalla öljykellolla valo sammuu.
-
Jostain kumman syystä HD:n etupytty käy omien kokemusten mukaan kuumempana kuin takapytty. Ja kyse ei ole vain yhdestä pyörästä eikä tunnu oikein riippuvan vuosimallista tai moottorityypistäkään. Olen muidenkin harrikkaomistajien kanssa ihmetellyt samaa asiaa. Tiedä sitten, onko muilla muunlaisia kokemuksia.
-
Jostain täytöshommastakin on puhetta ollut, eli kun imutahtien välinen aika on pytyillä erilainen, se vaikuttaisi myös seossuhteisiin niin että toinen käy laihemmalla. Tiedä sitten. Mutta ajossahan tuo varmaan tasaantuu, kun tuuli osuu ensin etupyttyyn. Näin mää sen ajattelinkin, toteaa insinööri tällaisissa tilanteissa ;D
Tämä selitys käy myös omaan järkeen. Jos molemmille pytyille olisi omat kaasuttimet, niin takapytty mahtaisi käydä silloin kuumempana. KTM:n takapytyn kaasuttimessa on isompi pääsuutin kompensoimassa lämpötilaeroja.
-
Joo, takasylinteri ottaa ensin osansa seoksesta ja etupytty ottaa sen mitä jää. Näin se on mulle kerrottu. Usein taksylinterin tulppakin on vähän tummempi, omassa pyörässä en ole sitä huomannut jos ei sitten palanut öljy ole sitä sotkenut. :)
-
Jostain täytöshommastakin on puhetta ollut, eli kun imutahtien välinen aika on pytyillä erilainen, se vaikuttaisi myös seossuhteisiin niin että toinen käy laihemmalla. Tiedä sitten. Mutta ajossahan tuo varmaan tasaantuu, kun tuuli osuu ensin etupyttyyn. Näin mää sen ajattelinkin, toteaa insinööri tällaisissa tilanteissa ;D
En oo ikinä ajossa mitannu lämpöjä, pitäis joku K-lanka joskus virittää ja tutkia, miten asiat oikeesti on. Mutta teoriassa menee just näin kuten Kari kirjoittaa.
Mitenkään tuo seosero ei kyllä tunnu mihinkään vaikuttavan, ei edes kulumiseen. Joissakin single-fire tyyppisissä tarvikesytkämoduuleissa pystyy säätämään ennakkoa erikseen etu- ja takapytylle. En sitten tiiä, näinkö tuokaan mitään oikeasti vaikuttaa.
-
Joissakin single-fire tyyppisissä tarvikesytkämoduuleissa pystyy säätämään ennakkoa erikseen etu- ja takapytylle. En sitten tiiä, näinkö tuokaan mitään oikeasti vaikuttaa.
Kyllä aika pienetkin ennakon muutokset vaikuttaa lämpötiloihin mutta eipä sillä tämän asian suhteen ole mitään käytännön merkitystä.
-
Ekalla lenkillä shovelin sisäänajossa oli ir-lämpömittari mukana, ei niissä lämmöissä juuri eroja ollut.
-
Ei taida HD:n kaasarisysteemissä olla sellaista ohjainlevyä,jolla voisi
hieman ohjailla soppaa haluamaansa suuntaan?
Jossain idän ihmeessä kerran semmoista peltilätkää taivuteltiin ja
seosvirtoja ohjailtiin...
t. Markku
-
Tuo Lehikoisen pyörä on 70-luvun alkupäästä ja sen tekniikkaapaketti on peräisin 50-luvun lopusta.
Ei ole silloin paljoa lämpötiloista murhetta kannettu. Pensaa tankkiin ja menoksi.
Saahan niitä toki aikansa kuluksi ihmetellä, mutta ajossa ei pienet erot tuollaisessa rautamöltissä haittaa. Tuon kaasarin vaihtaisin kiihdytyspumpulliseen CV:keihiniin, jos ei museotarkoitusta ole pyörän pään menoksi suunnitteilla.
-
Muutaman tonnin kun pistää remontteihin niin ei se aina ihan huoletonta kulkua ole.
-
Jaa noitten tallissa tapahtuu moottoreiden kotipesiä? Kavereilleni teen.
Oma kapistus on tosiaan omavalmiste. Siinä on H-D-tyyppinen tekniikka, mutta moottorissa ja vaihteistossa ei ole yhtäkään Harleyn osaa. Tarvikeosista koottuja, osat sovitettu yhteen korkeimman omakätisesti. Moottori on 96 cid early shovel-tyyppinen, S&S lohkot, sylinterit ja kannet; Truett & Osborn limput, S&S akselit, Carrillo kiertokanget, Leineweber nokka, Velva Touch nostajat. Polttoainetta annostelee Skinner Union ja kipinän tuottaa Morris.
Pitänee jostakin ettiä julkaisukelpoinen kuva. Vähän kyllä jänskättää tällä foorumilla julkaista, kun ei tuo oikein veteraaniharrastuksen ydinalueelle istu...😁
-
Vähän kyllä jänskättää tällä foorumilla julkaista, kun ei tuo oikein veteraaniharrastuksen ydinalueelle istu...😁
Elä turhaa piilottele, ehkä täältä löytyy ymmärrystä myös entisöinnin polulta hairahtuneelle ;)
-
Tuo Lehikoisen pyörä on 70-luvun alkupäästä ja sen tekniikkaapaketti on peräisin 50-luvun lopusta.
Ei ole silloin paljoa lämpötiloista murhetta kannettu. Pensaa tankkiin ja menoksi.
Saahan niitä toki aikansa kuluksi ihmetellä, mutta ajossa ei pienet erot tuollaisessa rautamöltissä haittaa. Tuon kaasarin vaihtaisin kiihdytyspumpulliseen CV:keihiniin, jos ei museotarkoitusta ole pyörän pään menoksi suunnitteilla.
No lämmetköön miten lämpenee, pääasia että toimii. Mulla on semmonen kätevä Bilteman taskumallin IR-mittari, sillä vaan on niin kiva aina mittailla...
Kaasari on alkuperäinen kiihdytyspumpullinen Bendix, sopii tähän hyvin ja toimii. Mun Buelliin on edellinen omistaja sovittanut Mikunin, eikä se toimi sen paremmin. On vaan paljon hankalampi purkaa, putsata ja säätää.
JL
-
Sillä raksahommiin tarkoitetulla IR-mittarilla mittailu on aina vähän hakuammuntaa. Se ottaa keskiarvon suht laajalta alueelta, laasertäppä on siinä jossain keskivaiheilla, ja alue laajenee mitä kauempaa tähtäilee. Oikein läheltä mitatessa taas laserpiste voi olla sivussa.
Sitten, kun metallista mitataan, niin ympäristön lämpötila vaikuttaa paljon. Emissiivisyyskerroin ym juttuja. Mutta jos metalli on maalattu tai ruosteessa, niin saa kyllä aika luotettavia lukemia. Jos mittari ”näkee” jotain kiiltävää mittausalueella, niin se laskee lukemaa. Tämä ei riipu mittarin hinnasta tai laadusta, sama homma se on volksvaagenin hintaisella viimeisen päälle lämpökamerallakin.
Mutta ihan oikean päätelmän teit, ei tästä kannata tiedettä tehdä. Toki on semmoinen neuvo tullut jostain luettua että rautapäätä ei kannata suotta pitkiä aikoja paikallaan käyttää, voi tulla paikallisia kuumia kohtia jotka rasittavat kansia. Kyllähän se aika lämmintä hönkii se takapyttykin siinä jalkojen välissä jos pysäyksissä on, vaikka muka on viileämpi ;D
-
ei ratkaisua arvoitukseen, mutta oma kokemukseni asiasta. Kyseessä oli nelipyttyinen Kawa 750 cc. Kiinnitin huomiota, että oikeanpuoleinen pakokäyrä kuumee reilusti muita käyriä enemmän ja käynnistyksen jälkeen nopeammin kuin muut. Rassasin kaasarit: ei vaikutusta. Tutkin imuvuodot: ei vaikutusta. Säädin venttiilit: ei vaikutusta. Elektroniseen sytkään ei voinut vaikuttaa. Vein pyörän lopulta mp-korjaamolle, jossa kone käytiin tarkasti läpi, mutta mitään vikaa ei havaittu. Sain neuvon olla murehtimatta pienistä. Koska lämpötilaero oli muutama kymmentä astetta eikä mäntien sulamisesta ollut huolta, niin tielle vaan. Ajoin useamman kesän ilman murheita ennen pyörän myyntiä. Tulipa tuokin lämpenemisilmiö tutkittua.