VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Mopopalsta => Aiheen aloitti: Jimi Koivisto - Joulukuu 15, 2020, 22:56:09 ip
-
Juuri muutama päivä sitten vaihrettu polttimo, ja pitkät pelaa normaalisti.. Mistähän tämmöönen vika?
-
Polttimo
-
Polttimo
No onhan se paukahtanu mutta missä vika? vai onko polttimot nykyään noin lyhytikääsiä
-
minulla ei takavalon polttimo kestä kuin suunnilleen viikon,automaatti -74 pappis kyseessä
-
Noihin vanhempiin mopoihin kai vois kytkeä jännitteentasaajan,,,samanlaisen kuin Jawa 210 mopossa on. Muistaakseni sekin on 6V. Toinen vaihtoehto on jos niitä menee usein että ohentaa kaapeleitten vahvuutta lampulle niin paljon että vastusarvo kasvaa !!
-
Minä sain kerran ajatuksen että pistän ledin kun sen jännitteenkesto on elastisempi ja laitoin piiriin tasasuuntaajan . En ajatellut tuota että kun noissa vanhoissa mopoissa ei rajoitu voltit muuten kuin kaasukahvasta niin ilostakaan ei tullut pitkäinen. Se etu ledivalo oli sellainen jossa ei ollut suojalasia päällä ja aluksi näytti hyvältä mutta kun kaasuttelin aika reippaasti niin etuvalosta rupesi nousemaan savu . Sammutin moottorin ja rupesin tutkimaan lamppua niin siinä oli vielä pienet liekitkin jäljellä Otin vielä selvää tuosta jännitemittarilla ilman lamppua niin voltit noisi yli 23.n voltin taysikaasu päällä. Syynä syttymiseen oli ledin heiveröinen virrankulutus joka päästi voltit nousemaan liian ylös !
-
Joo, nämä magneettosähköt on mitoitettu aika tarkalleen sille tietylle kuormitukselle, joten jos meinaa saada polttimot edes jotenkin kestämään niin on syytä käyttää juuri niitä oikean tehoisia polttimoita.
t. Janne
-
Ennen laitettiin takavaloon 12 voltin polttimo-se jotenkuten
kesti...aikansa.
t. Markku
-
Näin on. 12 volttinen takana pelastaa myös !!
-
Sitten myös tällä tärinällä on myös sanottavansa lampun kestoiässä ja eiköhän noita lamppijakin ole laadultaan huonompia ja parempia !!
-
Joo, nämä magneettosähköt on mitoitettu aika tarkalleen sille tietylle kuormitukselle, joten jos meinaa saada polttimot edes jotenkin kestämään niin on syytä käyttää juuri niitä oikean tehoisia polttimoita.
t. Janne
Kierrosluku vaikuttaa aika suoraviivaisesti tuollaisen rajoittamattoman järjestelmän jännitteeseen.
Vois kokeilla isompaa wattilukemaa, jos löytyy. Ottaa silloin enemmän tehoa ja tietysi kirkkaampi valokin kierroksilla.
-
Tuo Markun kertoma kikka on minusta helpoin ja paras mikäli haluaa perinteisessä poltinmallissa pysyä.12v poltin kestää ja ajaa taatusti asiansa ainakin takavalona jopa talvioloissa pimeällä saati kesällä jolloin käytännössä yx
lysti mikä siellä hehkuu turvallisuusmielessä kunhan hehkuu joku,sama juttu etuvalon kanssa kesällä ajellessa ellei nyt ihan keskiyöllä kotiin kurvaile tai ajele oikeasti pimeällä.
Jänniteentasaajista sun muista hifistelyistä en oikein innostu,kyseessä kumminkin vaan mopo,tavallinen tapahtuma ja normaali kulutusosa nimeltään poltin.
-
https://www.moposport.fi/jannitteensaadin-suz-pv-1-johtoinen-6v
Mietiskelin jos tuollaasen sais sepitettyä tunturin sähköihin, onnistuukohan?
-
Onnistuu. Valot on vähän himmeemät muttei tarvi joka viikko polttimoita vaihella.
-
Kun se kerran PV.ssä toimii niin varmaan muissakin ja helppo kytkeä !!
-
Tänään ajelulla kokeilin huviksi lähivalua ja sehän pelitti, toki rupes välkkymään ja sammuu..
-
Oliko tuo kokeilu sen jännitteen tasaajan kanssa ?
-
Omassa Tiger S:ssä tuli käytettyä auton 21W vilkkupolttimoa ajovalossa. Muistelisin että valot oli hyvät ja kesti hyvin vaikka anto vähän reippaammin kierroksia.
-
Tänään ajelulla kokeilin huviksi lähivalua ja sehän pelitti, toki rupes välkkymään ja sammuu..
Olisiko syytä tutkia tarkoin lampunpitimen,johtoliitosten, valonvaihtimen yms. kunto.Vikahan löytyy useimmiten huonoista liitoksista.
-
Onko Suzuki PV.ssä akku, jos on . Silloin se saattaa olla näin että Tunturin (ilman akkua) jänniteheiittelyt kaasukahvan asennosta riippuen ovat niin jyrkkiä että se rele ei kerkiä niihin muutoksiin ilman toiminta häiriöitä. Akullisessa systeemissä jänniteheilahtelut eivät ole äkillisiä,sillä akku ottaa ensin latausta sisäänsä ja kun mennään ylilataukselle niin pikkuhiljaa jännite nousee . Jawa 210.n on ilman akkua systeemi ja siellä niitten rele toimii kunnolla ja valotkin on normaalin kirkkaat ja kytkentä on yhtä helppo!!
-
Kyllä nuo 1-johtimiset säätimet ovat nimenomaan akuttomiin järjestelmiin tarkoitettuja ja niissä toimivia. 12V:na käytetään akuttomissa kelkoissa ym. 4-napaiset käy sitten sekä akun kanssa että ilman.
-
Oliko tuo kokeilu sen jännitteen tasaajan kanssa ?
Ei, vaan normi iltapäiväajelulla päätin vain kokeilla, sekunnin paloi ja sit sammui.
-
Joudut aloittamaan taas polttimosta,jos on ehyt niin vianetsintä valokatkaisijaan ja kaapelin liitoksiin yms.
-
Tuohan jo tuntuu että tuo ei ole enää tottakaan. !!!!
-
Mennäämpäs asiassa vähän niinkuin alkulähteille. Jos olen asian oikein ymmärtänyt, niin kysymyksessä on PappaTunturi? Siihenhän ei ole alkuperäisesti asennettu mitään tasasuuntaajia vaan varustettu normaalilla magneettoon asennetulla valopuolalla. Ja tällä systeemillä valot toimivat erittäin hyvin, jos muutama perusasia on kunnossa.
- valopuola ehjä
-valonvaihdin toimii (ei katkoksia/hapettumia)
-johtoliitokset kunnossa (ei mitään teippi tms. räpellyksiä)
-maadoitus moottorin rungosta luotettavasti myös lampunkantaan asti (ohjausakseli voi aiheuttaa katkosta,siksi parempi vetää johdolla maadoitus lampunkantaan asti)
Jotta tuollaisesta vaivasta pääsee eroon kannattaa nuo käydä läpi huolella ja selvittää miten näissä mopoissa on tuo valopuoli toteutettu teoriasta käytäntöön.Itselläni on noita magneettomopoja,kaikki samalla tekniikalla, eikä ole ongelmia kun em. asiat on kunnossa.
Elikkä yksinkertainen toimiva systeemi ei kaipaa mitään ylimääräsiä "härpäkkeitä" väliin. Jos halutaan alkaa "kikkailemaan" ledi ym. muilla "jouluvaloilla" niin kiinankootterit sopii siihen paremmin.... :P
-
Edellä mainittujen lisäksi kannattaa myös polttimonpidin/kanta mitata ettei ole oikosulussa. Itellä kävi super sportin kanssa sillain, että mopossa pitkät toimi normaalisti, mutta lyhyt valo ei palanut ollenkaan tai kiilui vaan tosi himmeästi. Vaihdoin sitten johtojen paikkaa kannassa niin sen jälkeen sama juttu pitkien kanssa. Hommasin sitten uuden polttimonpitimen niin rupesi toimimaan.
-
Värkkäilin kesällä Solifer Exportin kanssa ja huomasin, että uudmpiin oli lisätty takavalolle oma puolansa. Siis valopuoln rinnalle pieni rautaliuska, jossa pieni käämi. Tämä kai siitä syystä, että alkuperäisessä kytkennässä takavalo on aina päällä, jolloin etuvalon kuorman poistuessa jännite nousee liian suureksi.
Kun en mistään saanut takavalon sisäkoteloa, asensin sinne 2 LEDiä ja sellainen etuvastus, että LEDit kestää jopa 20V. Tällä asennuksella sain nuo LEDit sopimaan suoraan takavalon ”linssin ” sisään ja niiden taakse vain taivutettu valkoinen muovilevy. LED on virtaohjattu komponentti, joten etuvastus tulee mitoittaa siten, että LED:n maksimivirtaa ei ylitetä.
Tuolla keskustelussa ehdotettiin myös Motosportin Honda Monkeyn jännitesäädintä. Monkeyssä ei ole akkua ja tuo ”säädin” on vain rinnakkaiskuorma, oletettavasti pelkkä vastus. Saattaa toki olla myös rinnakkaisregulaattori (siis transistori, joka leikkaa ylijännitteen). Sopii kyllä niin Soliferiin kuin myös Tunturiinkin.
-
Helpoin konsti saada normi takavalopolttimo kestämään on laittaa normi diodi katkaistun takavalojohdon päiden väliin. Siis kun ei ole erillistä takavalopuolaa joka itseasiasa on muuntaja. Niissähän takavalo palaa kun painaa toimivaa tööttiä kun valot ei oo päällä. Takavalopuola tekee jännitteensä muuntajaperiaatteella valopuolan rinnallla. Mutta tuo diodi on helpoin saada takavalopolttimo kestämään. Itellä 63 papiskassa tosin on tuo PV:n leikkuri/regulaattori valopuolan ulostuloon kytkettynä. Vaan eikun hyvää Joulua, kaikesta huolimatta!!
-
Helpoin konsti saada normi takavalopolttimo kestämään on laittaa normi diodi katkaistun takavalojohdon päiden väliin. Siis kun ei ole erillistä takavalopuolaa joka itseasiasa on muuntaja. Niissähän takavalo palaa kun painaa toimivaa tööttiä kun valot ei oo päällä. Takavalopuola tekee jännitteensä muuntajaperiaatteella valopuolan rinnallla. Mutta tuo diodi on helpoin saada takavalopolttimo kestämään. Itellä 63 papiskassa tosin on tuo PV:n leikkuri/regulaattori valopuolan ulostuloon kytkettynä. Vaan eikun hyvää Joulua, kaikesta huolimatta!!
Mielenkiintoinen ajatus, että takavalupuola on muuntaja. En ole tullut ajatelleeksi sitä noin.
Jos nyt ajattelen tässä, korjaa virheeni.
Kun magneeton magneetti ohittaa valopuolan, sen aiheuttama (muuttuva) magneettikenttä synnyttää valopuolan rautasydämeen muuttuvan magneettikentän, joka induktiosäännön mukaan indusoi käämiin jännitteen.
Muistini mukaan takavalopuolan ohut rautasydän on valopuolan päällä, siis magneettisesti sen rinnalla. Näinollen magneeton magneettien aiheuttama magneettikentän muutos tulee samanaikaisesti myös tuohon apupuolan rautasydämeen. .
Mutta kun katsoin tuota kesällä ottamaani kuvaa, niin tuli mieleeni, että onkos tuossa valopuolassa lisäkäämi, joka antaa jännitteen takavalopuolan ensiölle. Ja sitten takavalopuolassakin olisi toisiokäämi, joka syöttää takalamppua?
Joten siinä olisikin muuntaja.
Hyvää joulua kuitenkin!
Ps. Tuo diodikytkentä tosiaan leikkaa puolet jännitteestä pois, eli estää ylijännitteen synnyn.
-
Kun takavalopuola (muuntajamalli) tuli Tuntureihin ei tuota valopuolan rungossa olevaa lisäkäämiä (vihreä ulostulo) ollut. Sittemmin tuli tuo lisäkäämi tai jopa oma pieni valokäämi syttypuolan rinnalle, molemmissa ulostulona vihreä johto joka kytkettiin jarruvalolle. Takavalon johto on aina ollut harmaa. Tuo erillisen takavalopuolan erikoisuus tosiaan on että takavalo syttyy kun paietaan tööttiä silloin kun valot eivät ole päällä. Johtunee juurikin tuosta muuntajaefektistä. Toki pieni jännite syntyy myös magneeton aikaansaamana. Takavalo hehkuu himmeänä kun valot eivät ole päällä. Jos tuo puola toimisi kuten normi valopuola niin eikös silloin takavalo palaisi aina mopon käydessä riippumatta valokytkimen asennosta? Vaan nt Joulun viettoon!! antti
-
Valopuolahan ei ole muuntaja. Mopon magneettohan pyöriessään synnyttää valopuolaan, joka nimensä mukaisesti koostuu rautasydämmen ympärille puolatusta kuparilangasta, jännitteen. Tuo jännite on vaihtojännitettä jonka taso vaihtelee magneeton pyörintänopeudesta riippuen, joka saattaa aiheuttaa polttimon palamista kovilla kierroksilla. Normaali ajossa jännite ei kuitenkaan ole niin korkea, että se jatkuvasti rikkoisi polttimon. Yleensä polttimot on mitoitettu niin, että ne kestävät melko hyvin jännitevaihtelut.Niissä Tunturi malleissa jossa on lisäksi erillinen valopuola on myöskin käytössä jarruvalo. Jos en aivan väärin muista, niin tuo lisäpuola on takavaloa varten ja päävalopuolasta on ulosotto(kaksi puolaa samalla rautasydämmellä)josta vihreä johto jarruvalokytkimen kautta jarruvalolle. Jarruvalohan pitää toimia olivatpa ajovalot päällä tai ei.
Muuntajahan on nimensäkin mukaisesti laite joka muuntaa sisäänsyötetyn jännitteen halutun suuruiseksi. Itsessään muuntaja ei synnytä mitään jännitettä. Muuntajassahan on kaksi "käämiä" rautasydämen ympärillä joiden välillä jännite muodostetaan halutun suuruiseksi. Käämien kierrosluku ja käytetyn langan paksuus määrää tehon ja jännitteen suuruuden suhteen.
-
Ei tuo asia ihan yksinkertainen taida ollakkaan.
Tuo Einon kertoma on ihan sähkötekniikan perusjuttua.
Mutta pitäis tietää ensin pari perusasiaa Tunturin takavalon toiminnasta (itselläni ei ole ollut koskaan Tunturia).
Viimekesänä vain vaihdoin velipojan Tuntsa Automatiin sytytyspuolan ja konkan. Siitä edelläollut kuva.
Siis lähtökysymykset:
1. Takavalo on johdotettu suoraan apupuolalta (ei siis kytkintä).
2. Takavalo palaa vain kun etuvalo on päällä, tai töötätään ( siis valupuolassa kulkee virta).
Siis takavalo toimii etuvalon ”orjavalona” vaikka sille menee suora johdotus!!!.
Jos näin on, on kytkennässä joku älykäs jippo!
Alla Tuntsan johdotuskaavio
Siis etuvalon puolan (pääpuolan) lampulle kulkeva virta ( ei siis jännite) aikaansaa magneettisen kytkennän takavalon puolalle.
Joka siis olisikin muuntaja (siis virtamuuntaja).
M.O.T.
Asiasta keskusteltu myös allaolevassa linkissä, josta lainaus:
Takavalo ei pala kokoaikaa, sammuu kun valot sammuttaa, uskon että tämä -80 tunturi on 99 varmuudella orkkis osat ja kytkennät.
https://www.masinistit.com/keskustelupalsta/viewtopic.php?t=87930
-
Teoria muuntajasta on hieno, mutta kuva ei tue teoriaa. Jos oikein kuvaa tulkitsen, niin takavalo-ja jarruvalolampun maadoitus on otettu rungosta, niinkuin etuvalolampunkin. Mielestäni tässä on peruskytkentä kaikkien valojen ja äänimerkin osalta. Tuossa Tunturin kytkentäkaavassa takavalo palaa aina moottorin käydessä, eikä valokytkimen asennolla ole mitään merkitystä siihen. Muissa Tunturin malleissa takavalo on kierrätetty valokatkaisimen kautta.Äänimerkille tuossa kuvassa menee jännite ja valokatkaisimen kautta se maadoitetaan. Tuon kaavion mukaan jos valokatkaisin vaikuttaa takavalon toimintaan, niin kytkennässä on jotain häikkää......Syy miksi kahteen puolaan on päädytty on se, että yhden valopuolan teho ei riittäisi taka-ja jarruvalon tarpeeseen.
HYVÄÄ JA VALAISEVAA JOULUA JA PAREMPAA MOPOILUVUOTTA 2021
Jos ei jaksa Petteri vetää rekee....Jupiterilla Pukki matkan tekee.... ;D
-
Toimii juuri noin kuinka Jouko kirjoittaa! Takavalo ei, siis EI pala jos päävalopuolasa ei kulje virtaa! Tosin heikoisti hehkuu mutta kirkastuu normaaliksi kun valot laittaa päälle tai painaa tööttiä, eli kun päävalopuolassa alkaa kulkeen virta. Tuo heikko hehkuminen johtuu magneettoilmiöstä, aivan kuten valopuolakin toimii. Saa tulla kokeilemaan ja tutkimaan jos ei usko. Joissain mopoissa on tuo vihreä jarruvalon syöttö kytketty takavalolle ja silloin se palaa aina kun magneetto pyörii. Eli niihin on vaihdettu virtavehkeet joissa on tuo vihreä ulostulo tai sitten jarruvalo on poistettu käytöstä. Onko kyseessä muuntajaefekti, huuhaa -efekti tai joku muu ufojuttu, sillä ei ole väliä mutta näin tuo Tunturin takavalopuola toimii käytännösä. Varaosaluettelokin tuntee tuon peltiliuskatakavalopuolana, tuli 60-luvun puolenvälin jälkeen Tuntureihin. Jarruvalo ja sen vaatima lisäkäämi päävalopuolaan tai erillinen jarruvalopuola tulivat sitten myöhemmin. BOSCH on tehnyt kolmi-, neljä-, tai viisiulostulollisia magneeton virtasysteemejä. 1 = paksu musta, tulppa, 2 = ohut musta, sammutusnappi, 3 = keltainen, valot/tööti/takavalo (valokytkimen kautta), 4 = harmaa, takavalo suoraan, 5 = vihreä, jarruvalo (jarruvalokytkimen kautta). Olikos se Simpauttaja joka totesi että maailmasa on kolme asiaa joita ei voi ymmärtää, moottorisahan kaasuttaja, mopon virtavehkeet ja n..., mikäs se nyt olikaan.;). Hyvää Joulua! a
-
Pakko oli käydä testaamassa oma Tunturi Classic -86.
- takavalo EI pala jos etuvalo on pois päältä
- takavalo palaa jos painaa äänimerkkiä (ja se pitää ääntä)
- takavalo palaa jos laittaa etuvalon palamaan
mot
Mopo alkuperäinen ja minä toinen omistaja. Eli tehtaan jäljiltä ei kajottu kytkentöihin.
-
Näin se on toiminut ja kaiketi tarkoitettukin toimivaksi alunperinkin. Varaosakuvastossa takavalopuolan numero on 811.127.60. Mielenkiintoista kun viittaa vuoteen 60. Otettiin papassa käyttöön n -66 mallista alkaen. Jarruvalot tuli SuperSportin mukana,oliko viimeisisä Sporteissa? Jarruvalolisäyksellä olevan valopuolan numero 811.126.76. Erillisen jarruvalopuolan numero 811.143.76 ja olen joissain virtapohjissa nähnyt sen kiinnitetyn sytytyspuolan ruuveihin korotusholkein. Soliferin vaiko Tunturin virtapohjat nuo ?. Tuossa jarruvalopuolassa oli vastaavat päät kuin valopuolassakin magneeton magneettivuon kaappaamiseksi. Tuossa takavalopuolassahan ei niitä päitä silleen ole.
-
No niin. Tuokin sitten selvisi! :)
Siis siinä on aika älykäs kytkentä, virtamuuntaja!
Säästetty vähän johtoa.
Mikähän muu syy siihen voisi olla?
Löytyisköhän tuosta jostain sisäinen kytkentäkaavio?
Siis sellainen, jossa näkyy myös nuo eri puolien käämit?
Nyt voi viettää rauhassa joulua.
-
Joskus muistan lukeneeni 60-luvun alkupuolen Tuntureiden, ja miksei muidenkin mopojen ongelmasta että takavalo ei kestä tai palaa sököksi ainakin heti kun etuvalon poltin kärähtää. Takavalopuola oli ratkaisu tähän peräpolttimon kestävyysongelmaan. Itellä ei ole kärähtänyt yhtään takapolttimoa tuon puolan asennuyksen jälkeen. Ja etupolttimotkin alkoi kestää kun lisäsin tuon PV:n regulaattorin järjestelmään. Vaikka kone kiertää lähes 10k kierrosta niin lamput kestää kesät talvet. :).
-
Minä palautin viimekesänä myös vanhaa Monkeytä alkuperäiseen kuntoon.
Siis alkeperäiskokoiset sylinteri, kaasari yms. Sähkötkin oli lähes purettu.
Hondassa on ns jänniteregulaattori, oikeasti muutaman ohmin vastus.
Se lienee lisätty, kun akku on jätetty tuosta tyypistä pois (Euroopan vientimalli tms).
Parempi mutta kalliimpi olisi tietysti transistorilla ja zenerillä toteutettu jänniteregulaattori.
Tuollainen rinnakkaisregulaattori leikkaa ylijännitteen.
Vanhoissa brittipyötissä, oli dynamo ja seleenetasasuuntaaja sekä akku.
Erillistä jännitesäädintä ei ollut, ainoastaan joku 7V tehozener.
Kovin tarkkaan en brittipyöriä tunne, yhden DOT:n sähköjä roplasin jokunen vuosi sitten.
-
Tunturin sähköt ja niiden sielunelämä kiinnosti niin paljon, että piti käydä tutkimassa MOT-hengessä, kinkun syönnin lomassa omasta ylimääräisestä moottorista magneettoa. En tiedä mikä versio tämä on Tunturin generaattorista, mutta tämä magneetto oli varustettu kolmella eri puolalla.Oleellisinta tässä on kuitenkin se, että nämä puolat eivät ole mitenkään riippuvaisia sähkönmuodostuksessa toisistaan. Kaikki nämä kolme puolaa toimivat erillisenä komponenttina.Ne ovat normaalirakenteisia, eli käämin toinen pää maadoittuu runkoon ja toinen pää tulee moottorista ulos. Kaikista puolista tulee suunilleen yhtä suuri jännite, mutta tehonkestoltaan kaksi on pienempää päävalopuolaan verraten.Oma, yli 40-vuotinen sähköalalla työskentely ei itse puolien toiminnasta löydä kyllä mitään erikoista?
Tässä versiossa: musta=runko, keltainen=päävalopuola/tyytti, harmaa=takavalo, vihreä=jarruvalo
Se, että miten ja mitä noihin moottorista tuleviin johtoihin itse kukin kytkee ja mitä se toimintaan vaikuttaa onkin sitten jo "korkeampaa matematiikkaa"..... ;D
Noita "epämääräisesti" toimivia valojahan tapaa usein autojen peräkärryissä ja useimmiten aiheuttajana on maadoitusvika.
Noissa kuvissa on minun moottorista sähköpuolen kuvia....
-
Perin on samat näkymät myös tuossa TS50S -Soliferissa.
Siinä on alkuperäinen johtosarjakin liittimineen jäljellä.
Takavalolle menee vihreä piuha-ja sitten jarruvalon kytkimen
kautta olikos se harmaa johto tuolta lisäkelalta.
Muita karvanvetoja en ole tutkinut...
t. Markku
-
Keskustelu on käynyt kiintoisaksi. Itsekin olen jarruvalon toimintaa miettinyt, sitä on toteutettu tuntureissa kahdella tavalla, yksijohtoisella päävalopuolalla joka tarvitsee erillisen 5 watin jarruvalopuolan sytytyspuolan päälle asennettuna. Toinen tapa on ollut käyttää kaksijohtoista päävalopuolaa jossa toiseen päähän on käämitty jarruvalon tarvitsema 5 watin käämi. Tunturin sähkökaaviot näyttävät vaan kaksijohtoista valopuolaa.
-
No onpas Tunturilla versioita noista sähköistä.
Olen kysellyt, jos jollakin olis varaosana yksi tuollainen yhdistelmärakenteinen valopuola.
Jotta mittais siitä, miten nuo käämit/ johdot on siellä.
Sais siten tuohon toimintaan jonkin loogisen selityksen.
Siis sisäisen kytkentäkaavion.
Vieläkin nimittäin mietin, onko siinä muuntaja, vai kaksi magneettokäämiä.
Pohdin sellaista vaihtoehtoa, että etuvalon olessa poisytkettynä, on valopuola mangeettinen vastus (reluktanssi) pieni ja mageeton aiheuttama magneettivuo menee vapaasti valopuolan raudan läpi.
Sitten kun etuvalo kytketään päälle, tulee magneettipiiriin vastusta ja silloin osa magneeton aiheuttamasta magneettivuosta menee ”sivutietä”, eli apupuolan rungon kautta.
Teoriassa toimiva, mutta entä käytännössä? 😳
Katselin vielä tuota netistä kopsaamaani kytkentäkaaviota.
En sen jarruvaon(kaan) toimintaa ymmärrä, kun sen piuha menee suoraan polttimolle, joka on maadoitettu.
Missä on sen kytkin?
Solifer on kai pysynyt vain yhdessä valopuolassa?
-
Jussi Muotialan vast`ikään toimittamassa ja ilmestyneessä Tunturin historiaa käsittelevässä kirjassa on neljä erilaista kytkentäkaavaa.Oikealla alhaalla olevassa kuvassa on kahdella puolalla toteutettu magneetto ja itselläni olevassa magneetossa on sytytyspuolan päällä oma puola jarruvalolle. Jos tuo versio piirrettäisiin tuohon kaavaan olisi siinä se kolmaspuola ja siitä vihreä johto jarruvalokytkimen kautta jarruvalo lampulle.
Jos jolla kulla on tuo kahdella puolalla/kolmella ulostulolla varustettu versio voisiko sen mitata niin, että sokeripalalta irottaa toimilaitteille lähtevät johdot ja mittaa ulostulevat jännitteet keltnen/harmaa/vihreä jokainen erikseen suoraan liittimeltä. Jos ne ovat toisistaan riippumattomia ulostuloja, niin minkään toisen toimilaitteen kuormahan ei pitäisi niiden jännitetasoon vaikuttaa?
-
Tunturi Classicin huoltokirjasta skannattu kytkentäkaavio. Siinähän ei jarruvaloa.
-
Tuosta Joukon kaaviosta puuttuu jarruvalokytkin. Soliferilla olen törmännyt erilliseen jarruvalopuolaan syttypuolan rinnalla, kahdella ulostulolla olevaan valopuolaan (valo/jarruvalo) sekä valopuolan rinnalla olevaan takavalopuolaan. Eli niin Tunturi kuin Soliferikin käyttänet samoja BOSCH:n sekoituksia eri variaatioista. Monesti olen törmännyt että vihreä jarruvalon ja harmaa takavalon ulostulo magneetosta on kytketty ristiin matkallaan takavalokalusteelle. Ja monia muita variaatioita myöskin on eteen tullut. Kuten tuossa kirjoitettiin autojen peräkärryjen valojen kytkenöoista ja toimimisista, sama pätee mopoihinkin. Tehtaalta lähdön jälkeen ovat itsesähköoppineet tehneet kytkentöjä erinäisin lopputulemin. ;).
-
Eino, otakko kuvan vielä tuosta, jossa on erillinen takavalupuola?
Tämä sivu,sallii jotain 100k kokoisen liitteen, siitä näkyy jo tuo kytkentä.
Se ei kuitenkaan selvitä vielä sitä puolien välisiä johdotuksia.
Käsittääkseni oleellista on, onko takavalupuolassa oma käämi etuvalon virralle. Siis kulkeeko etuvalon virta takavalupuolan kautta, aiheuttaen puhutun muuntajavaikutuksen.
Jos etulampun virta ei kulje takavalon rautasydämen ympärillä olevan käämin kautta, kyse taitaa sittenkin olla magneetosta.
Tai sitten jostain muusta ilmiöstä.
Noissa vanhemmissa Tuntureissa takavalon johto näyttäisi kierävän kytkimen kautta. Eli niissä on ”normaali” magneettokärjestelmä.
-
Tuo erillinen peltiliuskatakavaloppuola ei se ole mitenkään sähköisesti yhteydessä normi valopuolaan kuin kiinnitysruuvien kautta. Molemmissa puolissa käämin toinen pää on puolan metallirunkoon "hitsattu" ja toinen pää tietty ulostulojohtoon, keltaiseen ja harmaaseen. Etuvalon virta ei siis kierrä takavalopuolan käämissä jos kytkentä moottorin ulkopuolella on oikein. Tuon takavalopuolan käämilanka on verraten ohutta verrattuna päävalopuolaan. Ja kierroksiakin näyttäisi olevan enemmän. Eli kyllä kyseessä on muuntajakytkentä, tai mikä sitten lie oikealta sähköoppiselta nimeltään onkaan. Joku indusoitumiseen liittyvä juttu jonka aikaansaa päävalopuolan käämissä kulkeva sähkövirta. Olisi mielenkiintoista tehdä koe versiolla jossa valopuolasa on myös jarruvaloulostulo sekä sen rinnalla tuo erillinen takavalopuola. . Palaako takavalo kun painaa jarrupoljinta kun normivalot ei ole päällä. Ilmeisestikin takavalo toimii, mutta millä kirkkaudella? Itsellä ei tuollaista versiota ole tehdä koetta.
-
Olisin kyllä itsekin veikannut että molemmat puolat tuottavat yhtaikaa sähköä riippumatta toisistaan ja magneeton magneetit synnyttävän tämän muuttuvan magneettikentän, mutta ylläolevan keromuksen mukaan näin ei ole, eli takavalon puola tuottaa sähköä kunnolla vain kun varsinainen valopuola on kuormitettu.
Joka tapauksessa puola synnyttää jännitettä ainoastaan silloin, kun sen sydämen läpi kulkeva (käämin näkemä) magneettivuon tiheys muuttuu, tässäkin noudatetaan Faradayn induktiolakia. On ilmeisesti niin, että magneettinen kytkentä magneeton magneeteista on heikko tuohon takavalon puolaan, jolloin normaalisti tuo takavalon puola ei synnytä kovinkaan paljon sähköä, eli magneettien tuottama magneettivuo kulkee lähes kokonaan tuon varsinaisen valopuolan kautta ja ainoastaan hyvin pieni osa takavalon puolan kautta.
Tilanne kuitenkin muuttuu, kun magneeto pyörähtää sellaiseen asentoon, että varsinaisen valopuolan navat ovatkin magneeton alumiinin kohdalla; tällöin puolan läpi kulkevan muuttuvan virran aiheuttama muuttuva kenttä kulkeekin hyvin tuon takavalon puolan läpi ja jännite onkin paljon suurempi. Tavallaan voisi kai sanoa, että takavalon valopuola on päämagneettivuon ulkopuolella, kytkettynä hajavuon kautta valopuolaan. Hajakenttää ei synny, mikäli varsinaisessa puolassa ei kulje virtaa.
t. Janne
-
Eikös tuo juurikin ole muuntajaperiaate?
-
Onhan se tavallaan. Ylläolevan voisi ajatella myös seuraavasti:
Oletetaan aluksi, että valopuolassa ei kulje virtaa, eikä myöskään takavalon puolassa. Oletetaan myös, että ajovalo ei ole päällä. Magneeton vauhtipyörän magneetti aiheuttaa muuttuvan magneettikentän varsinaiseen valopuolaan, joka indusoi Faradayn induktiolain mukaisen jännitteen valopuolaan. Hyvin pieni osa tästä magneettivuosta kulkee takavalon puolan läpi, ja jännite ja sitä kautta virta jää pieneksi ja takavalo ei juuri pala. Voi ajatella että varsinaisen puolan yli muodostuva "magneetti" on hyvin heikko, koska valopuolan magneettinen resistanssi (reluktanssi) on pieni joka oikosulkee magneettivuon. Puolan synnyttämä jännite katoaa samantien kun magneettivuon muutos menee nollaksi, eli magneetti pyörähtää eteenpäin.
Nyt jos taas kytketään ajovalo päälle, varsinaisessa valopuolassa alkaakin nyt kulkea virtaa. Ratkaiseva ero tulee siitä, että mitä tapahtuu kun magneeton magneetti ei olekaan puolan kohdalla vaan magneettipiiri onkin avoin (tai olisi; jos meillä ei olisi tuota lisä-takavalopuolaa tuossa). Koska valopuolan induktanssi pyrkii jatkamaan virran kulkua (vastustamaan virran muutoksia), synnyttää valopuola oman muuttuvan magneettikenttänsä kun virta vähitellen muuttuu, ja siitä tulee tavallaan takavalopuolan kannalta voimakas magneetti ja takavalopuolan synnttämä jännite onkin paljon suurempi.
Minun oli ainakin aluksi vaikea mieltää tuota muuntajaa, kun yleensä kaikki käämit ovat hyvin magneettisesti toisiinsa kytkettyjä, mutta tässä tuo magneeton magneettikenttä ei juuri näy tuonne takavalon puolaan, mikä on oleellista ymmärtää miten tuo toimii.Eli tavallaan kaksi erillistä magneettipiiriä.
Tuon toiminta muistuttaa flyback-hakkuria, jossa 1. vaiheessa ladataan magneettipiiriin energiaa yhdellä käämillä, ja toisessa vaiheessa se puretaan pois toisesta käämistä. Hyötyvirta ei kulje siis yhtä aikaa kummassakin käämissä. Muuntaja taas on laite, missä virta kulkee yhtäaikaa kummassakin ja tavallaan virtojen aiheuttamat kentät kumoavat toisensa. Toisaalta tuota flybackin kaksikäämistä kelaa sanotaan myös muuntajaksi, vaikka minusta se ei sellainen ole. Tässäkinhän ensin magneeton magneetit lataavat energiaa varsinaiseen valopuolaan josta se purkautuu pois takavalon puolan kautta kun magneetti pyörähtää pois kohdalta.
Taidan jättää yleisön itse kunkin päätettäväksi onko kyse muuntajasta vai ei :)
t. Janne
-
Oli mikä tahansa, pääasia että takavalo palaa ja polttimo kestää:). Tiedä sitten mikä tuo oikeaoppiselta nimeltään on, oli mikä tahansa. Vaan aikas omalaatuinen ratkaisultaan ja toimiva. Ihmekään ettei Simpauttaja eikä me muutkaan tahota oikein ymmärtää tuota mopon virtapuolta ;). Ja niitä kahta muuta ;);)
-
Tuon toiminta muistuttaa flyback-hakkuria, jossa 1. vaiheessa ladataan magneettipiiriin energiaa yhdellä käämillä, ja toisessa vaiheessa se puretaan pois toisesta käämistä. Hyötyvirta ei kulje siis yhtä aikaa kummassakin käämissä. Muuntaja taas on laite, missä virta kulkee yhtäaikaa kummassakin ja tavallaan virtojen aiheuttamat kentät kumoavat toisensa. Toisaalta tuota flybackin kaksikäämistä kelaa sanotaan myös muuntajaksi, vaikka minusta se ei sellainen ole. Tässäkinhän ensin magneeton magneetit lataavat energiaa varsinaiseen valopuolaan josta se purkautuu pois takavalon puolan kautta kun magneetti pyörähtää pois kohdalta.
Jannella on ihan loogista päättelyä.
Ensikin valopuolassa kulkeva virta aiheuttaa oman magneettikenttänsä. Se syntyy ulkoisen magneetin aiheuttaman vuon jälkeen.
Tämä tunnetaan hyvin mm magneettosytytyslaitteissa. Siellä tuon ankkurivirran aiheuttaman kentän kääntymisen viivästyminen (myöhästyminen) näkyy tehokkaimman kipinän viivästymisenä ja merkitään magneettoon abrizz-pisteenä (englanniksi e-cap eli effect-cap).
Mutta tässä tulee ero sytytyslaitteisiin: tässä valopuolassa etuvalojen ollessa päällä myös ensiövirtapiiri on jatkuvasti kytkettynä, toisin kuin sytytyslaitteissa. Tai tuolla lainauksessa mainitussa fly-back -hakkurissa. Niissä ensiövirta katkaistaan, jolloin magneettivuon energia purkautuu toisiokäämiin. Tämä on ydin niin puolasytytyksessä, kuin fly-back-hakkureissakin. Samoin noissa sytytysmagneetoissa, niissä generaattorikäämi on vain sama kuin ensiökäämi. Toisio on sitten se suurikierroksinen käämi.
Mutta oleellista on, että Tuntsassa valokäämin virta ei kulje missään vaiheessa takavalopuolassa. Siis ei suoraan muodosta sinne mitään kenttää.
Joten tehon siirrossa loogisin selitys on valopuolan virran aiheuttama oma magneettikenttä, joka tosiaan on vaihesiirrossa (myöhässä) magneetin indusoiman kentän kanssa.
Mutta vielä minua askarruttaa tuo.
Voi ajatella että varsinaisen puolan yli muodostuva "magneetti" on hyvin heikko, koska valopuolan magneettinen resistanssi (reluktanssi) on pieni joka oikosulkee magneettivuon.
Tuo reluktanssi on tosiaan pieni, kun valojen virtapiiri on auki. Mutta kun päävalot on kytketty, nousee siellä tehontarve, joka merkitsee, että käämin sisällä magneettivuo kohtaa vastusta. Tällöin osa vuosta hakeutuu muulle reitille, eli hajavuoksi käämin ulkopuolelle ja tietysti takavalopuolan runkoon siis kulkee sen käämin läpi. Tämä indusoi siihen jännitteen.
Näinollen sinne on jo syntynyt tieto (jännite) etuvalojen päälläolosta.
Kun ajatellaan pyörivän magneetin aiheuttamaa kenttää, lienee se hieman suurempi, kuin käämivirran aiheuttama.
Kuten edellä sanottu, varmasti magneetto aiheuttaa apupuolaan jonkinlaisen kentän ja jännitteen (+virran takavaloon).
Mutta sitten etulampun virran induktio lisää tuota vuota lähes tuplaksi (energian häviämättömyyden mukaan, virta luo lähes samansuuruisen kentän, joka sen on aiheuttanutkin, erona lämpöhäviöt). Tämän virran aikaansaamalle vuolle ei ole muuta kulkutietä, kuin apupuolan runko ja ilman kautta kulkeva hajavuo (mangeetto on pyörähtänyt eteenpäin ja sen rungon alumiini on huono magneettinen johde).
Tällä oletuksella takavalon jännitteestä yli puolet syntyy magneettovaikutuksesta loput virran indusoiman kentän aiheuttamasta muuntajavaikutuksesta. Oleellista noissa magneettivoissa on, että ne ovat vaihesiirtossa: puolan virran indusoima on hieman jäljessä.
Tämä on nyt vain aivovoimistelua.
Käytännön mittauksien tekeminen vaatisi jo kunnon laboratorion.
Mutta ei tuota systeemiä ole keksittykään pelkästään paperilla, kokeiluilla on ollut suuri merkitys.
Ja vahingolla. On kehitetty jotain muuta ja tämä on syntynyt sivutuotteena.
-
Hmm...mielenkiintoista joten nakataampa Soliferiakin sekaan, kun en löytänyt muuta kuin Soliferin keskustelupalstalta tälläisen kuvan.Mielestäni kuvassa on sellainen valopuola, jossa on samassa puolassa on kaksi eri käämiä. Kuvasta ei minulle ihan varmuudella käy selville, että miten ne on toisiinsa liitetty. Piirtelin näkemykseni, että miten ne vaikkapa voisivat olla käämittynä samalle sydämelle.Kuvassa vasemmanpuoleisessa on yhteinen ns. "maapiste" jolloin on tehty puolaan väliulosotto ja toisessa oikeanpuoleisessa on kaksi erillistä puolaa samalla sydämellä. Onko vielä jokin muu mahdollisuus, että miten käämit olisi puolaan laitettu? Mitäs jännitteitä noista vaihtoehdoista tulisi ulos ja minkälaisen kytkennän ne vaatisi eri toimilaitteille(valot,tyytti jne.)?
p.s Nyt ollaan jo aika "syvällä" sähkötekniikassa, mutta olisi mukava jos Jimi ketjun aloittajana kertoisi väliaikatietoja, että onko ajovalot jo kunnossa näillä pohdinnoilla mitä viestiketjussa "onkelmaan" on esitetty..... :P
Tämähän on oivallista luppoajan aivojumppaa ja luovasti soveltaen, raamattua lainatakseni "Tutkimattomat ovat sähkön tiet..." :laugh:
-
Harmi kun oma Soliskan kone on eri makunnassa ja koppakin mankun päällä-ei
saa kuvaa.
Mutta jos oikein muistan-siinä oli pikkupuolallakin ne mnkkupyörästä magnetismia
keräävät rautasiivet-eikä tuollainen puola,jossa näemmä ei niitä "siipiä" ole.
Joten arvelen,että mulla on ihan itsenäinen tuo pikkupuola-toisin kuin tässä viimeisimmässä kuvassa.
t. Markku
-
Hmm...mielenkiintoista joten nakataampa Soliferiakin sekaan, kun en löytänyt muuta kuin Soliferin keskustelupalstalta tälläisen kuvan.Mielestäni kuvassa on sellainen valopuola, jossa on samassa puolassa on kaksi eri käämiä. Kuvasta ei minulle ihan varmuudella käy selville, että miten ne on toisiinsa liitetty. Piirtelin näkemykseni, että miten ne vaikkapa voisivat olla käämittynä samalle sydämelle.Kuvassa vasemmanpuoleisessa on yhteinen ns. "maapiste" jolloin on tehty puolaan väliulosotto ja toisessa oikeanpuoleisessa on kaksi erillistä puolaa samalla sydämellä. Onko vielä jokin muu mahdollisuus, että miten käämit olisi puolaan laitettu? Mitäs jännitteitä noista vaihtoehdoista tulisi ulos ja minkälaisen kytkennän ne vaatisi eri toimilaitteille(valot,tyytti jne.)?
Vasemmanpuoleisessa maa-keltainen väliltä saa puolet siitä jännitteestä, mitä maa-vihreä väliltä. Tämä ei vaikuta todennäköiseltä, vaan veikkaisin oikeanpuoleista, siinä molemmista saa samat jännitteet. Tällaisessa käämityksessä, missä kaikki käämit ovat saman raudan ympärillä, ei tapahdu samaa magneettista kikkailua mitä tuossa erllisessä takavalopuolassa, vaan molemmista tulee aina jännite samaan aikaan.
t. Janne
-
Olis mielenkiintoista nähdä nuo etuvalon ja takavalon jännitekäyrät.
Vaikkapa vain 2-kanavaisella skoopilla otettuna.
Onko kenelläkään tuollaista Tuntsaa ja skooppia?
Minulla on skooppi, muttei Tunturia. Vain Solifer vm. -69, jossa on vain yksi valopuola.
Noista käyristä voi päätellä, onko ne syntyneet vain magneeton avulla ( samanvaiheiset), vai onko mukana tuo puhuttu etuvalon puolavirran vaikutus ( päävalon ja takavalon jännitteet erivaiheisia)?
Siten tämä magneetto-muuntajakeskustelu saisi vastauksen.
Lähden aamulla Saariselälle hiihtelemään, hyviä hiihtoja teillekin.
T. Jouko
-
No, se polttimo olikin maanantaikappale :P
Pitkien kosketuskohta oli sulanut ja muovi ympäriltä katkaissut täten virran kulun, uusí polttimo ja nyt näkee.
Muuten, todella mielenkiintoista keskustelua ja hyvät Joulut kaikille!
-
Jälleen on foorumi täyttänyt tehtävänsä, valot toimii.... Useinhan se vika on lähempänä kuin arvaakaan ja kun huolellisesti tutkii, niin viimein se lamppu syttyy, niin itsellä kuin laitteessakin..... :P
Päivä pitenee (tänään -12 astetta/+3min) ja ajokausi lähestyy....hyvää aikaa laitella mopot timmiin.... 8)
-
Minä sain kerran ajatuksen että pistän ledin kun sen jännitteenkesto on elastisempi ja laitoin piiriin tasasuuntaajan . En ajatellut tuota että kun noissa vanhoissa mopoissa ei rajoitu voltit muuten kuin kaasukahvasta niin ilostakaan ei tullut pitkäinen. Se etu ledivalo oli sellainen jossa ei ollut suojalasia päällä ja aluksi näytti hyvältä mutta kun kaasuttelin aika reippaasti niin etuvalosta rupesi nousemaan savu . Sammutin moottorin ja rupesin tutkimaan lamppua niin siinä oli vielä pienet liekitkin jäljellä Otin vielä selvää tuosta jännitemittarilla ilman lamppua niin voltit noisi yli 23.n voltin taysikaasu päällä. Syynä syttymiseen oli ledin heiveröinen virrankulutus joka päästi voltit nousemaan liian ylös !
Tuli tossa mietittyä, jos sepittäis tasasuuntaajan lisäksi vielä jännitteensäätimen ja ledipolttimot, mahtaasko sillon kestää? En oo kummemmin tähän tutustunut niin siksi kysyn..
-
Minä sain kerran ajatuksen että pistän ledin kun sen jännitteenkesto on elastisempi ja laitoin piiriin tasasuuntaajan . En ajatellut tuota että kun noissa vanhoissa mopoissa ei rajoitu voltit muuten kuin kaasukahvasta niin ilostakaan ei tullut pitkäinen. Se etu ledivalo oli sellainen jossa ei ollut suojalasia päällä ja aluksi näytti hyvältä mutta kun kaasuttelin aika reippaasti niin etuvalosta rupesi nousemaan savu . Sammutin moottorin ja rupesin tutkimaan lamppua niin siinä oli vielä pienet liekitkin jäljellä Otin vielä selvää tuosta jännitemittarilla ilman lamppua niin voltit noisi yli 23.n voltin taysikaasu päällä. Syynä syttymiseen oli ledin heiveröinen virrankulutus joka päästi voltit nousemaan liian ylös !
Tuli tossa mietittyä, jos sepittäis tasasuuntaajan lisäksi vielä jännitteensäätimen ja ledipolttimot, mahtaasko sillon kestää? En oo kummemmin tähän tutustunut niin siksi kysyn..
Kyllä varmasti kestää, siinä on sitten henkselit ja vyö.
Taakse on helppo asentaa LED-poltin. Itse asensin vain pari lediä ja etuvastuksen sille.
Tietysti jos löytää sopivalla kannalla olevan 12 Voltin polttimon, se on hyvä lähtökohta.
Voi olla tarpeellista asentaa yksin sarjadiodi ledin turvaksi. Vaikkapa 1N4001. Kestää muistaakseni 50 V takajännitteen.
Jos 12voltinpolttimo ei syty mopon jännitteellä, pitää tehdä pieniä trimmauksia.
Ensin vaan polttimon kannasta kolvilla johdot irti ja kanta auki.
Niissä joita olen avannut on yhdellä printillä 5 lediä kahdessa haarassa.
Molemmilla haaroilla on oma etuvastus, joka on erilainen.
Se jossa on 2 lediä, syttyy jo 4 voltin paikkeilla, toinen 3 ledin sarjakytkentä vasta 6 voltilla.
Nyt kun juotat hyppylangalla 3 ledin sarjasta yksi led oikosulkuun, niin sinulla on 6voltin led-poltin.
Senjälkeen vain asennelma takaisin kantaan ja johdot juottamalla kiinni.
Ledit kestää pienen takajännitteenkin, joten en kytkenyt diodiasarjaan.
Olis vain hukkaantunut puolisen volttia siihenkin.
-
Kiitos! Mitä kattelin niin wandamotorilta saa 12v etupolttimoita ainakin ja ulkomailta myös, ja taake saa BA9S kannalla ledipolttimoita ainaki ulkomailta.
Tosiaan en huomannut mainita mutta tämä "sepitys" tulis käyttis-tigeriin, eikä paappeliin.
-
https://www.ebay.com/itm/DC-12V-Black-2-Pins-Motorcycle-Voltage-Regulator-Rectifier-for-Suzuki-AX-100/183730112315?epid=14008508152&hash=item2ac72b073b:g:dYoAAOSw-e1f7Sbe
Mahtaakoohan ton kaltasen kans onnistua, vai pitääkö olla erikseen säädin ja tasasuuntaaja :P
Kai se olis helpompi jos tolla saa toimimaan ainaki teorias
-
https://www.ebay.com/itm/DC-12V-Black-2-Pins-Motorcycle-Voltage-Regulator-Rectifier-for-Suzuki-AX-100/183730112315?epid=14008508152&hash=item2ac72b073b:g:dYoAAOSw-e1f7Sbe
Mahtaakoohan ton kaltasen kans onnistua, vai pitääkö olla erikseen säädin ja tasasuuntaaja :P
Kai se olis helpompi jos tolla saa toimimaan ainaki teorias
Minusta tuo linkin kapistus on diodi, kuten siihen on merkittykin. Siis sisällä lienee 1N4001 (1A).
Voi olla myös isompivirtainen diodi, kun tuossa puhutaan jäähdytylsestä. Siis kotelon takana voimolla metallilevy, joka kiinnitetään mopon runkoon.Tätäksutta tuo kapine saa myös maata, eli miinuksen.
Silloin tuossa voi olla myös jänniterajoitus, eli ”säädin”.
Minä en tunne Tigerin sähköjä, mutta sanoisin noissa ja kai kissa mopoissa olevan magneetolla syötetyt valot. Siis vaihtovirralla.
Silloin tuo linkin kapine on riittävä tasasuunnin, toki jättää puolet vaihtovirran aalloista pois ( = puoliaaltotasasuuntaus).
Mutta ledipolttimot ottavat huomattavasti pienemmän virran, kuin hahkulamput.
Joten puoliaaltotasasuuntaus riittää.
Sanoisin tuon toimivan led-polttimon kanssa teoriassa ja myös käytännössä.
Itse olen ostellut noita led-polttimoita Käkkäisletä.
Sielä on hyvä valikoima ainakin Ba15s ja Ba15d kantaisia eri tehoilla.
En muista onko heillä 9 mm kantaisia.
Edit. Näyttäähän heillä olevan hyvä valikoima myös 9 mm pollttimoita.
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/haku/Led-poltin?categoryId=&storeId=10151&catalogId=10051&langId=-11&sType=SimpleSearch&resultCatEntryType=2&showResultsPage=true&searchSource=Q&pageView=&beginIndex=0&pageSize=60
-
Elikkä taitaa 6v polttimot riittää?
-
Elikkä taitaa 6v polttimot riittää?
Kokeile ensin 12V polttimolla.
-
Elikkä taitaa 6v polttimot riittää?
Kokeile ensin 12V polttimolla.
Ok👍